Uutisia ja ajankohtaista

Uutisia

Kantsun olohuone kutsuu keskustelemaan

27.10.2017

Kantsun Olohuoneen torstain kerhosarjasta "Tavoitteena parempi arki" on 2.11.2017 klo 16-18 vuorossa ns. paikallisilta. Paikalla esittelemässä toimintaansa alueen kerhoja ja yhdistyksiä, mm. Kannelmäen Voimistelijat, MLL Kannelmäki ja Kannelmäen Eläkkeensaajat. Kaikkien iltaan osallistuneiden kesken arvotaan pellillinen kanelipullaa & tavarapalkintoja ;)

Tarkoituksena on keskusteluiden ja vinkkien avulla löytää pala sitä parempaa arkea matalan kynnyksen periaatteella vaikkapa uuden harrastuksen tai vapaaehtoistoiminnan muodossa. Olemassaolevaan toimintaan mukaan lähteminen on suhteellisen helppoa, kun saa opastusta ja tukea jäseneltä. Tai samanhenkiset ihmiset yhdessä voivat perustaa ihan uudenlaisen, oman kerhon kiinnostuksensa ympärille. Kantsun Olohuone tarjoaa viihtyisät ja avarat tilansa veloituksetta tällaisten "avointen" ja yleishyödyllisten kerhojen järjestämiselle.

Torstai-kerho kokoontuu Kannelmäen asukastalolla, Kantsun Olohuoneella, Vanhaistentie 1, heti siinä Alepan vieressä. Tiloista kattavampi kuvaus löytyy FaceBook-sivustolta "Kantsun Olohuone".

Lämpimästi tervetuloa - ja ota ystävä tai kaveri mukaan ;)

Lähde: Kantsun olohuone

 

Malminkartanossa AEL:n alueelle uutta asumista – nyt voi kommentoida kilpailutöitä

26.10.2017

                                                                                                                            Viistoilmakuva: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala

Malminkartanossa Ammattienedistämislaitossäätiön (AEL:n) alueen suunnitteluun haettiin ehdotuksia arkkitehtuurikilpailulla, johon kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa. Kilpailuun saatiin neljä työtä nimimerkeillä: Sinne ja Takaisin, Letti, Mixmax ja Game Plan. Kilpailutöitä voi kommentoida verkossa 25.10.–8.11.2017. AEL:n koulutukset ovat siirtymässä yhteistyöyritysten tiloihin. Opetustilat Malminkartanossa jäävät tyhjilleen. Niiden tilalle on tulossa asuinrakentamista ja puisto.

Kaavoituksen pohjaksi maanomistaja AEL on järjestänyt alueen käytöstä arkkitehtuurikutsukilpailun, johon on kutsuttu mukaan neljä arkkitehtitoimistoa. Kilpailun tavoitteena on löytää monipuolinen Malminkartanoa täydentävä ja alueen vetovoimaa lisäävä kokonaissuunnitelma. Suunnitelman tulee olla Malminkartanon henkeen sopiva, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen, ekologisesti sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Kilpailuohjelmaan on kirjattu kriteerit, joiden mukaan työt arvostellaan. Asukkaat vaikuttivat ohjelman sisältöön alkuvuonna 2017 järjestetyssä työpajassa.

Kaikissa kilpailutöissä asuinkerrosalaa on 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa asuntoja noin 1 250 asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle tulee sijoittaa yhteistiloja ja liiketilaa. AEL:n päärakennus tulee säilymään. Lisäksi tontilla oleva painotalo voidaan säilyttää, mikäli sille löytyy uusi käyttötarkoitus. Pihkapuistosta Malminkartanonhuipulle tulee suunnitella puistoyhteys.

Kilpailutyöt ovat esillä 25.10–8.11.2017

- Malminkartanon kirjastossa, Puustellintie 6 - Helsingin verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat

Kilpailutöitä voi kommentoida 25.10.–8.11.2017 verkossa osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/ael. Saadut kommentit kootaan ja viedään palkintolautakunnalle tiedoksi ennen voittajan valintaa.

Kilpailun tulos julkistetaan 1.12.2017. Kaavoitus aloitetaan vuoden 2018 aikana ja se etenee vaiheittain. Vaiheistus on riippuvainen koulun toiminnan aikataulusta ja rakennusten purkuaikataulusta. Rakentaminen ajoittuu tulevan kymmenen vuoden ajalle.

Hankekuva

Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, kartta Helsingin kaupunki

 

 

Kauppakeskuskävelyitä Kaaressa marraskuusta helmikuun loppuun

26.10.2017

                                                                                                                                                                                                                                 Kuva: Kauppakeskus Kaari 

Mikäli kaipaat vaihtelua vesi- ja räntäsateissa kävelyyn ja mahdollisilla aamupakkasilla liukasteluun, tervetuloa liikkumaan helposti, hauskasti ja turvallisesti Kannelmäessä sijaitsevaan kauppakeskus Kaareen (Kantelettarentie 1). Kaaressa nimittäin järjestetään kauppakeskuskävelyitä marraskuusta lähtien aina keskiviikkoisin kello 10.00–11.00. Vuoden 2017 puolella kävellään 1.11.–15.12.2017 (ei 6.12.), ja joulun jälkeen kävelyt jatkuvat 10.1.–28.2.2018.

Kauppakeskuksen sisätiloissa on keskiviikkoisin kävelyn ohella tarjolla jumppaa, venyttelyä ja tasapainoharjoittelua liikunnanohjaajan johdolla. Ennen kauppakeskuskävelyä on yhteinen alkulämmittely keskusaukiolla, jonka jälkeen kauppakeskuskävelylle lähdetään ryhmänä. Lenkin lomassa pysähdellään ja tehdään turvallisesti lihaskunto-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoitteita muun muassa kauppakeskuksen kaiteita hyödyntäen.

Kauppakeskuskävelyt ovat maksuttomia ja sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille, sillä reitin suunnittelussa on huomioitu muun muassa liikuntarajoitteiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Jalkaan kannattaa pukea mukavat kengät ja ulkovaatteet voit jättää kauppakeskuksen säilytyslokeroihin.

Lähde: STT

 

 

Eniten asuntojen rakentamista Helsingissä aloitettiin Kaarelan Kuninkaantammessa

7.9.2017

Helsingin asuntotuotanto on hyvässä vauhdissa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana Helsingissä valmistui 2 366 asuntoa, aloitettiin 2 532 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 3 934 asunnolle. Rakenteilla oli kesä-heinäkuun vaihteessa 6 924 asuntoa.

Myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä on reilusti korkeampi kuin vastaavana ajanjaksona aikaisempina vuosina. Puolen vuoden aikana on myönnetty 2000-luvun vuosikeskiarvoa enemmän rakennuslupia.

Helsingin asuntotuotantotavoite on 6 000 asuntoa vuodessa. Tämänhetkisestä asuntotuotannosta sääntelemättömien omistus- ja vuokra-asuntojen osuus on hieman yli puolet. Helsingin asumisen pitkäjänteistä suunnittelua ohjaavassa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa määritellynhallintamuotojakaumatavoitteen suhteen lievää vajausta on erityisesti välimuodon tuotannossa. Välimuodolla tarkoitetaan muun muassa Hitas- ja asumisoikeusasuntoja.

Alueellisesti vilkkainta asuntotuotanto on suurilla projektialueilla. Suurin rakenteilla olevien asuntojen keskittymä on edelleen Jätkäsaaressa. Kalasataman asuntorakentaminen on vilkastumassa. Kalasatamaan on myönnetty rakennuslupia sekä Kalasataman keskuksen eteläpuolella sijaitsevaan Sompasaareen että keskuksen pohjoispuolella sijaitsevaan Verkkosaareen. Eniten asuntojen rakentamista aloitettiin Kuninkaankolmion alueella, erityisesti Kuninkaantammessa. Myös täydennysrakentaminen jatkuu vilkkaana eri puolilla Helsinkiä. Yli puolet rakenteilla olevasta asuntotuotannosta tulee eri puolille kaupunkia olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen.

Lähde: Helsingin kaupunki

 

HSL-alueen bussilinjoille on tullut mittavasti uusia vähäpäästöisiä autoja

21.8.2017

                                                                                                                                                    Kuva: Volvo Finland Ab

Uusia busseja Volvo Finlandin pihalla Viinikkalassa 10.8.2017

HSL-alueen bussiliikenne vahvistui syysliikenteen alkaessa yli 50 uudella linja-autolla. Kaikki uudet bussit alittavat tiukat Euro 6 -päästörajat ja niissä on muun muassa useampia lastenvaunupaikkoja kuin vanhemmissa autoissa.

HSL-alueen bussilinjoilla on viime viikon maanantaista alkaen kulkenut 52 tuliterää autoa. Uusia busseja on harvoin tullut liikenteeseen yhtä paljon samaan aikaan. Sitä mukaa, kun kalusto uusiutuu, bussiyhtiöt voivat luopua vanhimmista autoistaan.

Uudet bussit kulkevat dieselillä ja ne täyttävät Euro 6 -päästönormit, jotka asettavat tiukat rajat muun muassa typen oksidi- ja hiukkaspäästöille. Typen oksideja Euro 6-normin bussit saavat päästää vain viidenneksen Euro 5 -luokan autoihin verrattuna.

”Kaikissa uusissa busseissa on USB-pistokkeet kännyköiden ja läppäreiden lataamista varten”, HSL:n kalustoinsinööri Petri Saari kertoo. ”Lisäksi niissä on kolme lastenvaunupaikkaa, kun vanhemmissa autoissa paikkoja on usein vain kaksi. Uusissa busseissa on automaatti-ilmastointi ja valkoinen led-linjakilpi myös kuljettajan puoleisessa eli vasemmassa kyljessä.”

Savonlinja Oy, Helsingin Bussiliikenne Oy ja Nobina Finland Oy hankkivat yhteensä 56 bussia, mutta yhtiöt pitävät niistä muutaman vara-autoina.

Eniten uusia autoja hankki Savonlinja, joka osti peräti 45 Volvoa. ”Ostos on suurin kertahankinta, jonka yhtiö on HSL-alueen bussiliikenteeseen tehnyt”, Savonlinjan toimitusjohtaja Kai Honkanen sanoo. ”Päädyimme Volvoon, koska yhtiöllä on edistyksellistä tekniikkaa busseilta vaadittujen päästörajojen toteuttamiseen.”

Helsingin Bussiliikenne hankki neljä samanlaista Volvoa kuin Savonlinja. Nobinan kalusto täydentyi kolmella Scanialla ja neljällä Ivecolla.

Savonlinja kuljettaa uusilla busseillaan Ala-Tikurilaan, Heikinlaaksoon, Latokartanoon ja Meilahteen. Nobina Oy liikennöi uudella kalustolla Aviapolikseen ja Leppäkorpeen ja Helsingin Bussiliikenne Paloheinään sekä Malmille.

Uusien bussien hankinta käynnistyi HSL:n viime syksyisestä tarjouskilpailusta, jossa kuntayhtymä etsi liikennöitsijää seitsemälletoista bussilinjalle.

Lähde: STT Info

 

Elokuinen kävelymatka johdattaa muistoihin ja unelmiin

 

8.8.2017

 

Aidatut unelmat on koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa polveileva kävelyteos. Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa nähtävä esitys tarjoaa kokemuksellisen matkan, joka päättyy yhteisölliseen juhlaan Malminkartanon hedelmätarhassa. Jokaisen esityksen jälkeen on myös mahdollista nauttia tunnelmallinen kasvisruokaillallinen hedelmätarhalla. Teoksen ensi-ilta on torstaina 24.8..

Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa polveileva ulkoilmateos koostuu kolmesta kokemuksellisesta reitistä ja eri ihmisten puutarhatarinoista ja muistoista. Lähietäisyydeltä intiimiltä kuulostava ja näyttävä esitys on kuitenkin suuren mittaluokan projekti.

Esityksen tekemiseen osallistuu lähes 80 esiintyjää, heistä suurin osa vapahehtoisia. Ensimmäiset esiintyjät valittiin tammikuussa pidetyssä koetanssissa, ja sittemmin mukaan on liittynyt muun muassa kaksi kuoroa ja Ihanat-ryhmä Käpylän peruskoulusta.

Aidatut unelmat tarjoaa ainutlaatuisen lähestymiskulman Kaarelan alueen julkisiin tiloihin. Kävellen koettava esitys alkaa Kanneltalon edestä Sitratorilta ja päätyy monien muistojen ja kertomusten jälkeen Malminkartanon omenatarhalle.

Illallinen elokuisella omenatarhalla

Esityksen jälkeen on mahdollista nauttia maukas ja tunnelmallinen kasvisruokaillallinen Malminkartanon omenapuulehdossa, yhteisöllisesti elokuun iltahämärässä. Katoksen alle katettava illallinen koostuu noin viidestä ruokalajista ja niille valituista alkoholittomista ruokajuomista.

Illallisen tarjoaa Labby catering, joka on kokannut kausi- ja lähiruokaa vuosia ennen kuin siitä tuli trendi. Puutarhureista kokeiksi muuntautuvat tekijät tuntevat raaka-aineensa siemenestä lautaselle ja hyödyntävät mielikuvituksellisesti kasvien kaikki osat. Elokuussa, satokauden ollessa huipussaan, tätä hyödynnettävää on ruhtinaallisesti tarjolla.

Aidatut unelmat on osa Zodiakin yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa Minun nimeni on -taideprojektia (MNO). Vuodesta 2012 alkaen toiminutta hanketta rahoittaa Helsingin kulttuurikeskus. Sari Palmgren on ollut mukana hankkeessa koreografina, tanssijana, työpajaohjaajana ja elokuvantekijänä alusta alkaen. Aidatut unelmat on myös Kanneltalon 25-vuotisjuhlaesitys.

Lähde ja kuva: Zodiak – Uuden tanssin keskus on suomalainen ja kansainvälinen nykytanssin tuotanto-, esitys- ja tapahtumakeskus ja Helsingin tanssin aluekeskus.

 

Helsingissä saadaan yleistä asumistukea yleisemmin kuin muualla maassa

13.6.2017

 

 

Vuonna 2016 13 prosenttia helsinkiläisistä kuului ruokakuntaan, jolle myönnettiin yleistä asumistukea. Kaikista suomalaisista tukea saaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin 9 prosenttia. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2016. Edellisvuodesta tuen saajien lukumäärä kasvoi 10 prosenttia.

Yleisen asumistuen saajien määrän nousuun on vaikuttanut muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen vuonna 2009 alkaneen taantuman jälkeen. Parin viime vuoden aikaista reipasta kasvua selittää kuitenkin ennen kaikkea vuoden 2015 alussa voimaan astunut lakimuutos, joka on mahdollistanut yleisen asumistuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla.

Yleisen asumistuen kustannusten määrä kasvussa

Yleisen asumistuen kustannukset ovat nousseet tuensaajamääriäkin jyrkemmin, sillä vuonna 2016 yleistä asumistukea maksettiin Helsingissä 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin kasvu kustannustenkin osalta on tapahtunut vuosien 2014 ja 2015 välillä, jolloin pääasiassa lakimuutoksesta johtuen asumistuen kustannukset kasvoivat 28 prosenttia tuen saajien lukumäärän kasvaessa samaan aikaan 22 prosenttia. Helsingissä kustannusnousu on ollut koko maata jyrkempää vuoden 2014 jälkeen.

Joka neljäs alle 15-vuotias kuuluu ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea

Helsingin yleisen asumistuen saajista yli puolet on yksinasuvia ja reilu kolmannes lapsiperheitä. Yleisen asumistuen piirissä olevien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Helsingissä selvästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä lähes 27 prosenttia kuului ruokakuntaan, jolle oli maksettu asumistukea – koko maassa osuus oli 17 prosenttia. 63 prosenttia tukea saaneista lapsiperheistä oli yhden huoltajan perheitä. Lapsettomien pariskuntien osuus tuensaajista oli pieni, alle neljä prosenttia.

96 % asumistuen saajista on vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia (koko suomi 93%). Vuokra-asuntojen osuus yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Sen sijaan yhä useampi vuokra-asunto, josta maksetaan asumistukea, on vapaarahoitteinen. Asumistukea saavista ruokakunnista hieman yli puolet oli työttömien ruokakuntia. Työssä käyvien ruokakuntia tuensaajista oli noin neljännes. Työssäkäyvien ruokakuntien osuus yleistä asumistukea saavista ruokakunnista on noussut vuoden 2014 jälkeen kuudella prosenttiyksiköllä.

Yleisen asumistuen saajien ja maksetun yleisen asumistuen määrää tutkittu

Selvityksessä tarkastellaan yleisen asumistuen saajien ja maksetun yleisen asumistuen määrää vuonna 2016 Helsingissä. Helsingin tilannetta on tarkasteltu suhteessa koko Suomeen sekä pääkaupunkiseudun kuntiin. Vuoden 2016 tilannetta on verrattu myös aikaisempien vuosien tietoihin. Tilastoselvityksen tiedot perustuvat Kelan Kelasto-tietokannan ja tilasto- ja tietovarastoryhmän yleisen asumistuen tietoihin. Yleisen asumistuen tietoja on tarkasteltu suhteessa Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan väestörakennetilastojen asuntokunta tietoihin ja perhetilastojen perheisiin.

Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus

 

Lähiöiden huono maine vaikuttaa liioitellulta

9.6.2017

Suomalaisessa asumiskulttuurissa turvallisuutta ja rauhallisuutta pidetään tärkeinä asuinalueen ominaisuuksina. Asuinalueen turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt voivat syventää segregaatiota, heikentää asukkaiden arkista hyvinvointia ja aiheuttaa stressipohjaisia terveysongelmia. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, kerrostalolähiöt ovat kärsineet vuosikymmeniä huonosta maineesta, jossa huono-osaisuus ja sosiaalisen järjestyksen ongelmat ovat kietoutuneet yhteen.

Tuoreessa Teemu Kemppaisen väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty, onko lähiöiden huonolla maineella pohjaa todellisuudessa. Tutkimuksen mukaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostalolähiöissä ei käytännössä esiinny sosiaalisia häiriöitä merkittävästi enempää kuin muillakaan kaupunkimaisilla asuinalueilla, huolimatta lähiöiden epäsuotuisasta sosio-ekonomisesta kehityksestä. Tulos perustuu laajamittaiseen kysely- ja rekisteriaineistoon, joka kerättiin Helsingin seudulta vuonna 2012.

Lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita

Toisaalta on muistettava, että pääkaupunkiseudulla lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita, sillä niiden välillä on huomattavan suuria eroja esimerkiksi varallisuus- ja koulutustasossa. Lähiöitä löytyy myös varsin hyväosaisilta alueilta, kuten Lauttasaaresta, Kulosaaresta ja Tapiolasta. Näillä alueilla tilanne onkin varsin erilainen kuin huono-osaisemmissa lähiöissä, joissa sosiaaliset häiriöt ovat tyypillisesti yleisempiä.

Sosiaalisen sekoittamisen politiikan toimivuudelle on tutkimusnäyttöä

Pääkaupunkiseudulla on pyritty ns. sosiaalisen sekoittamisen politiikan keinoin estämään yksipuolisesti vuokravaltaisten asuinalueiden kehittyminen alueelle. Helsingin osalta sekoittamispolitiikan juuret ovat 1960-luvulla, jolloin Siilitien asuinalueen varhaisten vuosien nuorisolevottomuudet herättivät huolta sosiaalisen järjestyksen kehittymisestä uusilla asuinalueilla. Kemppaisen tutkimus on osoittanut, että vuokravaltaisissa lähiöissä sosiaalisten häiriöiden esiintyminen on yleisempää kuin omistusvaltaisemmilla alueilla. Näin on erityisesti, mikäli niissä on runsaasti kaupungin vuokra-asuntokantaa.

Tutkimuksen mukaan vuokravaltainen asuntojen hallintasuhderakenne on yhteydessä sosio-ekonomiseen huono-osaisuuteen, mikä puolestaan altistaa sosiaalisten häiriöiden esiintymiselle. Näin käy osaltaan siksi, että huono-osaisen alueen paikallisyhteisön kyky sosiaaliseen kontrolliin on tutkimuksen mukaan tavanomaisesti heikompi kuin varakkaammilla alueilla. Vaikuttamalla alueen hallintasuhdepohjaan pystytään vaikuttamaan myös sen sosio-ekonomiseen koostumukseen, millä näyttää olevan ratkaiseva merkitys paikalliselle sosiaaliselle elämälle.

Tutkimus selvittää asukkaiden asuinalueillaan kokemaa sosiaalista epäjärjestystä ja turvattomuutta

Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu sosiaalista elämää erilaisilla asuinalueilla. Asiaa on tutkittu asukkaiden tuntemusten ja havaintojen kautta keskittyen heidän omilla asuinalueillaan havaittuun sosiaaliseen epäjärjestykseen ja koettuun turvattomuuteen. Sosiaalinen epäjärjestys viittaa julkiseen juopotteluun, ilkivaltaan, uhkaavaan käytökseen ja muihin vastaaviin sosiaalisiin häiriöihin. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat suomalaiset 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut lähiöt. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittaman PREFARE-hankkeen (2012–2015) ja Koneen säätiön rahoituksella.

Tutkimus on samalla valtiotieteiden maisteri Teemu Kemppaisen väitöskirja. Se tarkastetaan lauantaina 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lähde ja kuva: STT

 

Polkupyörää saa kuljettaa lähijunassa myös ruuhka-aikana 19.6. alkaen

3.5.2017

 

 

HSL ja VR helpottavat kestävien kulkutapojen yhdistämistä 19.6. alkaen vuoden kestävässä kokeilussa, kun pyörää saa kuljettaa lähijunaliikenteessä tilan salliessa myös ruuhka-aikoina. Keväällä 2018 HSL ja VR arvioivat kokeilun tulokset ja päättävät niiden pohjalta pyörien kuljetuksen käytännöistä lähijunissa jatkossa. Jos pyörien kuljetuksesta aiheutuu haittaa joukkoliikenteen sujuvuudelle, kokeilu voidaan päättää myös kesken vuoden.

Nykyisin pyörää saa kuljettaa HSL:n joukkoliikenteessä ilman lisämaksua metrossa kaikkina aikoina, jos tilaa on. Lähijunissa pyörän kuljettaminen on rajattu ruuhka-aikojen (klo 7–9 ja 15–18) ulkopuolelle.

HSL:ssä käynnistyi vajaa vuosi sitten pyörien kuljetusta tarkasteleva projekti. ”Kävimme läpi asiakaspalautteita, tutkimme kansainvälisiä käytäntöjä ja kokemuksia, toteutimme asiakaskyselyn ja teimme pyörälaskentoja, joiden pohjalta arvioimme liikennekaluston tilan riittävyyttä”, kertoo projektia vetänyt HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen.

Viime kesäiseen HSL:n asiakaskyselyyn saatiin yli 4 000 vastausta. Pyörien kuljetuksen salliminen lähijunissa myös ruuhka-aikoina sai paljon kannatusta. Peräti 84 % kaikista vastaajista ja jopa 65 % myös niistä, jotka käyttävät paljon joukkoliikennettä, mutta eivät juuri pyöräile, kannattivat pyörien kuljetuksen sallimista lähijunissa kaikkina aikoina, jos tilaa on.

Tänä vuonna Helsingin seudun asukkailta kysyttiin näkemyksiä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä niin kutsutulla MAL-barometrillä. Siinä saatiin samansuuntaiset tulokset: 61 % noin 3 300 vastaajasta oli sitä mieltä, että pyörää pitäisi saada kuljettaajoukkoliikenteessä nykyistä helpommin.

”HSL:n strategiaan kuuluu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen. Mitä paremmin erilaiset kestävät kulkutavat tukevat toisiaan, sitä paremmin ne voivat korvata yksin omalla autolla tehtäviä matkoja”, toteaa HSL:n asiakkuus- ja myyntiosaston johtaja Mari Flink.

”Pyöräliikenteen lisääntyminen on kaikkien etu: muihin kulkutapoihin verrattuna se vaatii pienempiä investointeja, vie vähemmän tilaa ja tuo terveyttä edistävänä ja päästöttömänä kulkumuotona merkittäviä hyötyjä sekä pyöräilijöille että yhteiskunnalle. Toisaalta myös autoliikenteen sujuvuus paranee, kun joukko- ja pyöräliikenteen käyttö kasvaa.”

HSL:n lähijunaliikenteessä kaikki junat ovat kesään mennessä uusia Sm5- eli Flirt-junia, joissa on pyörien, pyörätuolien ja lastenvaunujen kuljetukseen tarkoitettu monitoimitilavaunu. Vaunun ovet merkitään isolla pisteviivapyörällä, kuten metrossa, jotta oikealle ovelle on helpompi löytää.

”Kalustoanalyysissä tuli ilmi, että vaikka pyörien kuljetukselle on yleensä tilaa, ruuhka-aikoina on joitakin vuoroja, jotka ovat hyvin täysiä. Toivon, että pyöräilijät olisivat huomaavaisia ja noudattaisivat jos tilaa on -ohjeistusta sekä lähijunissa että metrossa, jotta matkustus olisi mukavaa kaikille ja kuljetus voitaisiin sallia jatkossakin”, kertoo Jääskeläinen.

VR luopuu samalla omassa lähiliikenteessään pyöränkuljetusmaksusta. Kaikissa VR:n lähijunavuoroissa ei vielä ole mahdollista käyttää niin sanottua matalalattiamallia, joten pyörän kuljettamisessa tulee käyttää myös omaa harkintaa. Junahenkilökunnalla on jatkossakin oikeus ohjata pyöräilijä tarvittaessa pois junasta, jos se haittaa muiden asiakkaiden matkaa. HSL ohjeistaa pyörän kuljetusta tarkemmin kesäkuun alussa ennen kokeilun käynnistymistä.

Asemilla liikuttaessa pyörää pitää taluttaa ja käyttää laiturille siirtymiseen hissiä. Taittopyörän saa viedä taitettuna kaikkiin HSL:n kulkuvälineisiin.

Lähde: HSL Kuva: HSL / Lauri Eriksson

 

Happy Guide -kaupunkikävely tutustuttaa Kannelmäen ja Malminkartanon historiaan lauantaina 22.4.2017

13.4.2017

Kannelmäki ja Malminkartano - kaupunkilaisten suussa Kantsu ja Maltsu - tunnetaan paremmin helsinkiläisinä nukkumalähiöinä, mutta yllättäen näille alueille osuu niin kivikautista asutusta kuin synkempää vankilahistoriaakin. Kartanon maiden peltoja on viljelty jo satoja vuosia ja kaivokset olivat keskeinen bisnes ennen kuin sotien jälkeen nykyinen alue alkoi rakentua.

Kierroksen toteuttaa Happy Guide Helsinki joka tunnetaan mm. Kauhujen Kävelyistä ja muista kaupunginosien tarinoita viihdyttävistä kertovista kierroksistaan. Tule mukaan noin kaksituntiselle opastetulle kävelykierrokselle tutustumaan helsinkiläiseen historiaan!

HUOM! Kierros alkaa Kanneltalon pääsisäänkäynniltä ja päättyy Malminkartanon täyttömäelle. Kävelytahti on leppoisa, mutta mukaanlähtijöille suosittelemme hyviä kenkiä.

Kantsu ja Maltsu - kävelykierros kaupunginosiesi historiaan la 22.4.2017 klo 11-13 ja klo 14-16. Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.fi

LISÄTIEDOT: www.happyguidehelsinki.com

 

 

Seniorit ja miehet ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä pääkaupunkiseudulla

8.4.2017

 

 Jos sinulla on HSL:n matkakortti, kuulut selvään enemmistöön. Matkakortillisten osuus HSL-alueen väestöstä on kasvanut 20 prosenttiyksiköllä 12 vuodessa.

”Olemme toteuttaneet viiden vuoden aikana kolme erittäin onnistunutta matkakorttikampanjaa. Niillä on tavoiteltu kohderyhmiä, joille joukkoliikenteen käyttö on vieraampaa: erityisesti miehiä ja senioreja. Kampanjat ovat olleet tuloksellisia ja ne ovat osaltaan kasvattaneet joukkoliikenteen suosiota autoilevien asiakkaiden parissa”, HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink sanoo.

Keväällä 2004 Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yli 7-vuotiaista runsaalla puolella (54 prosentilla), oli matkakortti. Keväällä 2016 matkakortti oli jo kolmella neljästä (74 prosentilla) yli 7-vuotiaasta HSL-alueen asukkaasta ja heistä kolme viidestä (63 prosenttia) oli käyttänyt matkakorttia viimeksi kuluneen 8 kuukauden aikana. HSL-alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Sipoo ja Kirkkonummi.

Matkakorttien käyttäjien määrä on kasvanut 58 prosentilla samaan aikaan kun yli seitsemänvuotiaiden väestönkasvu alueella on ollut 15 prosenttia. HSL:n asiakkaista naisia on 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Eniten matkakortit ovat yleistyneet 12 vuoden aikana juuri miehillä ja senioreilla.

Myös kaudella matkustavien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Keväällä 2004 matkakorttiasiakkaista 30 prosentilla oli kautta, keväällä 2016 oli matkakortillaan kautta 41 prosentilla matkakorttilaisista.

Lähde: HSL Helsingin seudun liikenne

 

 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta Hakuninmaan ja Kaarelan asuinalueiden meluongelmien ratkaisemiseksi

5.4.2017

Valtuutettu Ville Jalovaara ja muita valtuutettuja ovat tehneet 30.11.2016 seuraavan valtuustoaloitteen.

Joukko Helsingin Hakuninmaan ja Kaarelan asukkaita on kääntynyt kaupunginvaltuutetun puoleen alueellensa meluongelman kanssa yritettyään ensin edistää asiaa yhteydenotolla Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen.

Hakuninmaan ja Kaarelan alueella voimakas liikenteen melu on todellinen asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava ongelma. Näiden kahden asuinalueen läpi kulkeva Hämeenlinnanväylä on yksi Helsingin vilkkaimmista liikenneväylistä. Väylän molemmilla puolilla asutus jatkuu tien laitaan asti. Väylä on nelikaistainen ja sillä on 80 km/t nopeusrajoitus. Muualla Helsingissä vastaavissa paikoissa meluongelmia on pyritty vähentämään meluvallilla tai meluaidalla.

Tutustu tähän lausuntoon: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Ymk_2017-04-04_Ylk_6_Pt/013F0070-91B7-C34D-86A0-5B18E3B00000/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.pdf

Lähde: Helsingin ympäristökeskus

 

Hakuninmaan Perhekunnantien joukkoliikennekatu valmistuu heinäkuussa 2018

22.3.2017

 

Keskuspuiston pohjoisosassa, Hakuninmaalla sijaitsevasta Perhekunnantiestä rakennetaan joukkoliikennekatu. Katu on nykyisin sorapintainen ja vilkkaassa ulkoilukäytössä. Perhekunnantie saa asfalttipinnan Vanhempientien liittymästä Paletinkierrolle asti.

Kyseessä on uuden kadun, sen vesihuollon ja muun kunnallistekniikan rakentaminen. Urakkaan kuuluu mm. kahden 1 000 mm:n päävesijohdon rakentaminen. Työalueeseen kuuluu myös risteäviä ja liittyviä katuja sekä raitteja putki- ja johtorakenteiden liittämistarpeen vuoksi.

Perhekunnantie on yksiajoratainen bussiliikenteen katu, jolla on yksi kaista molempiin suuntiin. Ajoradan leveys on neljä metriä. Ajoradan länsipuolelle rakennetaan kolme metriä leveä viherkaista ja viisi metriä leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie.

Kadun länsipuolelle tehdään istutuskaista sekä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Työt ovat alkaneet helmikuussa 2017 puuston poistamisella.

Lähde: Helsingin kaupungin rakennusvirasto

 

Korjaustapaohjeet täydentyivät Kannelmäellä

20.3.2017

Ohjeet esitellään kannelmäkeläisille asukastilaisuudessa Kantsun Olohuoneella 28.3. klo 17.30 alkaen. Osallistujat saavat painotuoreen ohjekirjasen mukaansa. Olohuone on osoitteessa Vanhaistentie 1. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Henkilön Briitta Koskilehto kuva.

 

KaarelaTV

 

Kehä I:n parannusurakka jatkuu myös Kaarelassa

17.3.2017

 

 

Kehä I:n parannustyöt Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle käynnistyvät talvitauon jälkeen maanantaina 20.3.2017.

Kehä I:n kaiteita uusitaan ja paikataan Lintuvaaran tunnelin jälkeen itään päin ajettaessa, työmaa-alueen alkupäästä. Töiden ajaksi keskikaista suljetaan, kuitenkin vain noin parin sadan metrin matkalta kerrallaan. Idän suuntaan on tällöin kaksi kaistaa käytössä.

Siltojen korjaukset ja vihertyöt aloitetaan kuun vaihteessa

Maalis-huhtikuun vaihteessa ovat vuorossa siltojen korjaukset ja vihertyöt. Vihdintien kohdalla idän suuntaan mentäessä tehdään reunapalkkien korjausta, joka ei vaadi liikennejärjestelyjä. Työ kestää muutaman viikon. Sen jälkeen aloitettava sillan kannen vesieristeen vaihto tehdään kahdessa osassa ja vaatii tällöin kahden kaistan sulkemisen töiden ajaksi.

Samoihin aikoihin aloitetaan sillankorjaustyöt myös Hämeenlinnanväylän kohdalla idän suuntaan ajettaessa. Neljästä kaistasta supistetaan tuolloin yksi keskikaista työalueeksi ja kolme kaistaa jää käyttöön.

Niin ikään kuun vaihteessa alkavat vihertyöt aiheuttavat vain tilapäisiä reunimmaisten kaistojen sulkuja multien levittämisen ja istutustöiden ajaksi eri puolilla työmaa-aluetta.

Huhtikuun puolella käynnistetään myös asfalttityöt. Teitä paikataan talven jäljiltä koko työmaa-alueella ensivaiheessa etenkin rampeissa ja kevyen liikenteen väylillä.

Kevään urakasta selvitään ilman mittavia liikennejärjestelyitä

Parannustyöt eivät aiheuta kevään aikana enää mittavia reittimuutoksia, vaan jäljellä olevista töistä selvitään pääasiassa yksittäisten kaistojen sulkemisella.

”Tavoitteena on pitää kevään aikana Kehä I kolmikaistaisena niin pitkälle kuin se on mahdollista, ja pitää kaistojen sulkemiset minimissä”, kerrotaan urakoitsija Graniittirakennus Kallio Oy:ltä.

Urakka on etuajassa – tavoitteena valmistua kesäkuun loppuun mennessä

Kehä I:n perusparannus aloitettiin vuosi sitten maaliskuussa. Urakasta on tehty jo noin 90 % prosenttia, noin puoli vuotta ennakoitua aikataulua nopeammin.

Hankkeessa on tähän mennessä jatkettu kolmansia kaistoja Vallikalliosta Vihdintielle, korjattu eritasoliittymien ramppeja, korotettu meluesteitä ja parannettu bussipysäkkijärjestelyitä. Suurin osa siltojen korjauksista on myös jo tehty. Tavoitteena on saada koko urakka valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.

Lähde: Liikennevirasto

 

Helsinkiin valmistui 4 395 asuntoa vuonna 2016

9.3.2017

                                                                 Valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan 2000–2016

 

Asuntotuotanto on ollut Helsingissä runsasta viime vuosina ja tulee myös jatkumaan sellaisena, sillä vuonna 2016 myönnettyjen rakennuslupien ja rakentamaan aloitettujen asuntojen määrä oli edellisen vuoden tapaan suuri. Viime vuonna Helsinkiin valmistui yhteensä 4 395 asuntoa uustuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina.

Vuonna 2016 uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista tyypillisin oli kerrostalossa oleva omistusasunto. Lähes yhtä paljon valmistui myös vuokra-asuntoja kerrostaloihin. Kooltaan omistus- ja vuokra-asunnot olivat kuitenkin erilaisia: vuokra-asunnot ovat tyypillisestikin pieniä, yksiöitä ja kaksioita, kun taas omistusasunnoissa on enemmän huoneita. Tämä näkyi myös vuonna 2016 valmistuneiden asuntojen keskikoossa. Tilavimmat asunnot olivat omistusasuntoja ja erillisissä pientaloissa.

Tiedot perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreeseen tilastojulkaisuun.

 

Kannelmäen Vanhaistenpuiston koira-aitaus kunnostetaan

6.3.2017

Helsingin kaupungin rakennusvirasto aloittaa Kannelmäessä sijaitsevan Vanhaistenpuiston koira-aitauksen kunnostustyöt maaliskuun aikana.

Vanhaistenpuiston itäosassa sijaitsevan koira-aitauksen pinta-alaa kasvatetaan hieman ja sen aidat, portit ja kalusteet uusitaan. Aitauksen kuivatusta parannetaan johtamalla rinteestä valuvat sadevedet aitauksen ulkopuolelle. Koira-aitaus pinnoitetaan soralla ja rajataan Vanhaistentien puoleiselta sivulta pensasistutuksilla. Valaistusta uusitaan.

Koira-aitauksen kunnostus aloitetaan saneeraamalla HSY:n viemärilinja, joka kulkee koira-aitauksen alueella.

Kunnostuksen aikana Vanhaistenpuiston koira-aitaus on suljettu käytöltä. Lähimmät käytössä olevat koira-aitaukset ovat Kartanonhaan koira-aitaus, osoitteessa Yrityspiha 7 sekä Heinämäentien koira-aitaus, osoitteessa Heinämäentie 28.

Lähde: Helsingin rakennusvirasto

Kauppakeskuskävelyitä Kannelmäen Kaaressa maaliskuussa

3.3.2017

Mikäli kaipaat vaihtelua vesi- ja räntäsateissa kävelyyn ja mahdollisilla aamupakkasilla liukasteluun, tervetuloa liikkumaan helposti, hauskasti ja turvallisesti Kannelmäessä sijaitsevaan kauppakeskus Kaareen keskiviikkoisin 8.-29.3. klo 10.00-11.00.

Kauppakeskuksen sisätiloissa on maaliskuun keskiviikkoina kävelyn lisäksi tarjolla jumppaa, venyttelyä ja tasapainoharjoittelua ammattitaitoisen liikunnanohjaajan johdolla. Tapahtumien alussa on yhteinen alkulämmittely keskusaukion edustalla, jonka jälkeen kauppakeskuskävelylle lähdetään kahdessa ryhmässä; valittavana on reippaasti tai rauhalliseen tahtiin etenevä porukka. Lenkin lomassa pysähdellään ja tehdään turvallisesti lihaskunto-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoitteita muun muassa kauppakeskuksen kaiteita hyödyntäen. Toiminta on maksutonta ja sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille, sillä reitin suunnittelussa on huomioitu muun muassa liikuntarajoitteiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Jalkaan kannattaa pukea mukavat kengät ja ulkovaatteet voit jättää kauppakeskuksen säilytyslokeroihin.

Lähde: Helsingin kaupungin liikuntavirasto/liikunta- ja hyvinvointipalvelut

 

Helsingissä on nyt noin 636 000 asukasta

 

30.12.2016

Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 2016/2017 Helsingissä asuu vakituisesti noin 636 000 asukasta. Asukasluvun kasvun ennakoidaan olevan 7 750 henkeä, mikä on noin 250 henkeä enemmän kuin viime vuonna.
Syntyneiden määrän (6 785) ennakoidaan vähentyneen edellisvuodesta yli 200:lla. Myös kuolleiden määrä (5 075) väheni hieman ja syntyneiden enemmyys (1 700) oli edellisvuotta pienempi.

Muuttoliikkeen arvioidaan kasvattavan Helsingin väkilukua yli 6 000 asukkaalla, mikä on 500 henkeä enemmän kuin vuonna 2015.

Sekä kotimainen että ulkomainen muuttovoitto pieneni

Kotimaan muuttovoiton arvioidaan olevan vajaa 3 300 asukasta, mikä on 300 vähemmän kuin edellisvuonna. Muista Suomen kunnista Helsinkiin muutti 34 700 asukasta ja muualle Suomeen muuttajia oli noin 31 400. Sekä tulijoiden että lähtijöiden määrä väheni edellisvuodesta.

Ulkomailta saatu muuttovoitto oli noin 2 770 henkeä, eli lähes 800 enemmän kuin viime vuonna. Kasvu johtui pääasiassa maastamuuttojen vähenemisestä. Maahanmuuttojen määrä oli 6 870 ja maasta muutti 4 100.

500 000 asukkaan raja on ylitetty kahdesti

Helsingin väkiluku ylitti ensimmäisen kerran puolen miljoonan asukkaan rajan vuonna 1966. Helsingissä oli kova rakennusbuumi 1960-luvulla, ja Vuosaaren alue liitettiin Helsinkiin vuonna 1966. 1970-luvulle tultaessa kasvu alkoi siirtyä Helsingin rajojen ulkopuolelle. Kaupungin väestö jopa väheni ja puolen miljoonan raja alitettiin jälleen 1976.

Väkiluvun vähenemisen syitä Helsingissä olivat perhekokojen pienentyminen ja asumistason kohoaminen. Perheet muuttivat kantakaupungista uusiin väljempiin asuntoihin lähiöihin. Espoo ja Vantaa rakentuivat tuolloin nopeasti. Esimerkiksi Vantaan väkiluku kasvoi 1970-luvun alussa jopa yli 10 prosenttia vuosittain.

Viime aikoina Helsinki on kasvanut nopeasti

Uudestaan puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 1993. Sen jälkeen kasvu on ollut muutamaa 2000-luvun alun vuotta lukuun ottamatta nopeaa. Viime vuosina väestönkasvu on ollut noin 7 000–8 000 asukasta vuosittain.

Nyt julkaistu vuodenvaihteen väkilukuarvio perustuu Tilastokeskuksen kuukausittaisiin ennakkotietoihin tammi–marraskuussa 2016. Viralliset kunnittaiset väkilukutilastot vuodenvaihteesta 2016/2017 julkaistaan 29. maaliskuuta 2017.

  

Hoodit esillä Laiturilla -näyttely 16.11.–1.12.2016

9.11.2016

                                                                                                                                                                              Kuva: Simo Karisalo, muokannut Jalmari Sarla

 

Työpajoihin kutsutaan koululuokkia Vuosaaresta ja Kannelmäki-Malminkartano-alueilta.

Lähiöprojektin näyttely esittelee 20-vuotista toimintaa ja katsoo tulevaisuuteen. Helsinki kasvaa vauhdilla, ja tulevaisuudessa urbaani kaupunkielämä kukoistaa myös lähiöissämme. Tervetuloa katsomaan, miten Helsingin kaupunki kehittää keskustan ulkopuolisista alueista entistä viihtyisämpiä, toimivampia ja kiehtovampia kaupunginosia. Näyttelyssä pääset myös kertomaan, mikä sinusta on parasta omassa lähiössäsi! Näyttelyyn liittyvissä Tulevaisuuden kaupunkiympäristöt -työpajoissa koululuokat tutustuvat kaupunkisuunnitteluun ja lähiöiden tulevaisuuteen sekä äänestävät, mikä omassa lähiössä on parasta. Työpajoihin kutsutaan koululuokkia Vuosaaresta ja Kannelmäki-Malminkartano-alueilta.

Neljä tulevaisuusvisioita lähiöstä vuonna 2100

Miltä näyttävät Helsingin lähiöt tulevaisuudessa? Millaista on kaupunkielämä ylipäänsä vuonna 2100? Innovatiivisista nuorista arkkitehtitoimistoista koostuvan Uusi Kaupunki Kollektiivin suunnittelutiimit Jada, Kaleidoscope, Muuan sekä Virkkala de Vocht Arkkitehdit yhteistyössä Petri Herrala Architecturen kanssa luovat näyttelyyn neljä tulevaisuusvisiota Helsingin kaupungin lähiöistä vuonna 2100. Kohteena ei ole mikään tietty kaupunginosa, vaan arkkitehdit lähtivät liikkeelle Lähiöprojektin neljästä pääteemasta: Monipuolinen kaupunki, Aktiivinen arki, Toimiva kaupunki sekä Hyvä kaupunkielämä.

Avajaiset Laiturilla 16.11.2016 klo 17–18. Näyttelyn avaa Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Hoodit esillä Laiturilla 16.11.–1.12.2016 Ma-to 10–19, pe 10–16, la 12–16 Info- ja näyttelytila Laituri (Narinkka 2, Kamppi)

 

Kehä I:n kaikki kaistat käytössä jo jouluun mennessä

1.10.2016

 

 

Kehä I:n perusparannus Espoon rajalta Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylän kohdalla on edennyt jo reippaasti yli puolivälin. Jouluun mennessä työmaa-alueella ovat käytössä kaikki ajokaistat molempiin kulkusuuntiin. Uusia Kehän liikennettä haittaavia järjestelyjä tehdään seuraavan kerran vasta maaliskuussa. Talven aikana tehdään pienempiä töitä lähinnä reuna-alueilla.

- Töitä on tehty poikkeuksellisen tehokkaasti ja alkuperäisestä aikataulusta ollaan selkeästi edellä. Sekä urakoitsija Graniittirakennus Kallio että koko projektiorganisaatio ansaitsee jo kiitokset tähänastisesta, toteaa tyytyväisenä projektipäällikkö Jarmo Nirhamo Liikennevirastosta.

Vallikalliosta Vihdintielle tehdyt kolmannet kaistat ovat länteenpäin lähes käyttökuntoiset ja itäsuuntaa työstetään parhaillaan. Meluaidat alkavat myös olla sillä kohdin valmiit. Vihdintien lännen suuntaan ylittävä silta on käyttökunnossa jouluun mennessä, samoin kuin Hämeenlinnanväylän ylittävä silta lännen suuntaan. Uudet ja osin levennetyt pohjoiseen Hämeenlinnanväylälle menevät rampit valmistuvat marraskuussa. Kevyen liikenteen alikulut Hämeenlinnanväylän kohdalla valmistuvat puolestaan lokakuun aikana.

Ensi kesänä korjataan Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän ylittävät itäsuunnan risteyssillat sekä rakennetaan uusi ylikulkusilta jalankulkijoille ja pyöräilijöille Vihdintien yli. Lisäksi tehdään vihertöitä.

Lähde: Liikennevirasto

 

Malminkartanon uudistamiseen kootaan tietoa kyselyllä

8.9.2016

                                                                                         Pyöräilijä Malminkartanossa Puustellinaukiolla. Kuva: Simo Karisalo

 

Malminkartanon suunnittelua varten kerätään tietoa karttakyselyllä marraskuun loppuun saakka. Infohetki ja Instawalk-valokuvauskävely järjestetään 14. syyskuuta.

Malminkartanossa on käynnistymässä useamman vuoden kestävä hanke, jossa on tarkoitus saada alueelle viihtyisiä julkisia kaupunkitiloja ja uusia asuntoja. Samalla mietitään, millaisia palveluja tulevaisuudessa tarvitaan.

– Työ on alussa ja nyt kerätään pohjatietoa kehittämistä varten. Toivomme saavamme asukkailta paljon näkemyksiä suunnitteluun, kuvaa arkkitehti Tytti Wiinikka kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Malminkartanossa käynnistyy lähitulevaisuudessa asemakaavahankkeita. Esimerkiksi Malminkartanontien länsipäätyyn suunnitellaan lisärakentamista. Uuden päiväkodin ja nuorisotilan rakentamista selvitetään.

– Palveluiden säilymiseksi on tärkeää saada alueelle uusia asukkaita, Wiinikka sanoo.

Malminkartanon asemanseutu on yleiskaavaehdotuksessa merkitty lähikeskustaksi, jota on tarkoitus tiivistää ja kehittää lähipalveluiden ja asumisen keskittymänä. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja alueen kehittämistä tarkastellaan laajemminkin kaavaehdotuksen tavoitteiden mukaisesti.

– Lentokentältä saapuville matkustajille Malminkartano on lännessä Kehäradan ensimmäinen helsinkiläinen pysäkki. Millainen ensivaikutelma Malminkartanosta ja Helsingistä voisi syntyä, pohtii Wiinikka.

Julkisen kaupunkitilan kuten puistojen, torien ja kävelyalueiden parantaminen on osa Malminkartanon uudistamista.

– Ensimmäisenä käynnistyy Malminkartanonhuipun ideasuunnittelu. Huipusta kaavaillaan monipuolista ulkoilu- ja kuntoilualuetta, kertoo Lähiöprojektin päällikkö Tero Santaoja.

Karttakysely avoinna marraskuun loppuun asti

Malminkartanon karttakysely on auki marraskuun loppuun saakka osoitteessa maptionnaire.com/fi/1665. Kartalle voi merkitä esimerkiksi miellyttäviä ja kehitettäviä paikkoja, paikkoja uusille asunnoille tai toimitiloille sekä yhteystarpeita. Kyselyyn voi vastata myös englanniksi.

Infohetki suunnittelusta järjestetään keskiviikkona 14.9. klo 16 ja Instawalk-valokuvauskävely klo 17. Paikkana on Malminkartanon kirjasto osoitteessa Puustellintie 6. Instawalk-valokuvauskävelyllä kerätään valokuvin ja sanoin ajatuksia ja ideoita siitä, millainen Malminkartano on asukkaan silmin.

Suunnittelijat haluavat lisäksi haastatella muutamaa Malminkartanossa asuvaa tai yrittävää henkilöä talven ja kevään aikana noin tunnin kävelyhaastattelulla. Kiinnostuksensa haastatteluun voi kertoa karttakyselyn lopussa. Nuorten ajatuksia Maltsun kehittämisestä kysyttiin RuBuFest-tapahtumassa toukokuussa.

Karttakysely, Instawalk ja haastattelut ovat ensimmäinen askel Maltsun uudistamisessa. Kyselyn tuloksia esitellään Malminkartanossa alkuvuodesta 2017. Suunnittelua voi seurata tilaamalla uutiskirjeen.

Lähde: STT

 

Helsingin osallisuusmallista keskustellaan myös Kannelmäessä

6.9.2016

Helsingin osallisuusmallin kehittäminen jatkuu asukastilaisuuksissa, joissa tarkastellaan syyskuun alussa pidettyjen yhteiskehittämispäivien aikana syntyneitä osallisuusmalliehdotuksia. Asukasillat järjestetään 13.9. Kampissa, 15.9. Malmilla, 20.9. Kannelmäessä ja 22.9. Myllypurossa. Tulevaa osallisuusmallia on työstetty kesäkuusta alkaen yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Keskustelu käynnistyi Kerrokantasi.fi-palvelun kyselyllä, johon saatiin yhteensä 630 mielipidettä.

Yhteiskehittämispäiville 2.–3.9.2016 osallistui 180 asukasta ja eri järjestöjen edustajaa. Tuloksena syntyi kahdeksan ehdotusta, joista syyskuussa järjestettävissä asukasilloissa tullaan keskustelemaan. Osallisuusmalliehdotukset on esitelty yhteiskehittämispäivien uutisessa.

Osallisuus kuuluu kaupunkiin

Osallisuusmallin valmistelusta vastaa kaupunginjohtajan asettama osallisuustyöryhmä, jonka puheenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio näkee yhteiskehittämispäivien selvänä viestinä sen, että ihmiset haluavat tehdä enemmän yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Osallisuus ei ole irrallaan kaupungin palveluista ja ihmisten elämästä. Onnistunut osallisuus parantaa palvelujen laatua, saa ihmiset tuntemaan ylpeyttä Helsingistä ja kasvattaa luottamusta kaupungin päätöksentekoa kohtaan. Siksi myös itse malli rakennetaan korostetun avoimesti yhdessä ja kaupunkilaisten ehdotuksia kuunnellen.

Kerrokantasi-kyselyn, yhteiskehittämispäivien ja syyskuun asukasiltojen mielipiteitä ja kommentteja hyödynnytetään osallisuusmallin jatkovalmistelussa. Kooste kaupunkilaisten osallisuusmallia koskevista ideoista ja näkökulmista julkaistaan myöhemmin syksyllä verkossa hel.fi/osallisuusmalli.

Valtuusto päättää osallisuusmallista

Lopullinen ehdotus Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmalliksi käsitellään kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2016. Uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön kaupungin organisaation uudistuttua vuoden 2017 aikana.

Asukasiltojen aikataulu:

tiistaina 13.9. klo 18-20 Laiturilla Kampissa, Narinkka 2 torstaina 15.9. klo 18-20 Malmitalolla, Ala-Malmin tori 1, Malmi tiistaina 20. 9. klo 18-20 Kanneltalolla, Klaneettitie 5, Kannelmäki torstaina 22.9. klo 16- 18 Itä-Helsingin AFRO-EURO monitoimikeskuksessa, Kivensilmänkuja 2, Myllypuro

 

 

Kannelmäkeläinen nappasi jälleen Naapurit-pelin päävoiton

10.5.2016

 

Helsingin Kannelmäessä asuva kanta-asiakas nappasi suurimman kuudesta päävoitosta Naapureiden sunnuntaiarvonnassa (viikko 18/2016). Voittaja osti pelinsä Helsingin Kannelmäen ostoskeskuksen R-kioskista. - Olen pelannut Naapurit-peliä alusta asti ja pelaan aina kuukaudeksi kerrallaan Veikkaus-kortilla läheisessä myyntipaikassa. Vain kerran on yksi päivä jäänyt arvonnasta väliin. Pieniä voittoja on aina silloin tällöin tullut ja ne pitääkin kivasti mielenkiinnon yllä, kertoo voittaja.

Mies seuraa arvontoja satunnaisesti – aina kun sattuu olemaan tv:n äärellä. Äitienpäiväsunnuntaina mies ei ollut arvonnan aikaan kotona, mutta vaimo katsoi lähetyksen.

- Palasin illalla kotiin asioilta, ja vaimo tokaisi ohimennen, että Naapurit-päävoitto on osunut Helsinkiin. Utelin vielä häneltä, että mihin päin Helsinkiä.

Sen tarkempaa tietoa ei vaimollakaan ollut. Mies nappasi puhelimen käteensä ja meni saman tien pelitililille tarkastamaan omia tietojaan.

- Siellähän se paistatteli koko 100 000 euron voitto. Aloimme tirskumaan vaimon kanssa kovaan ääneen, nauraa voittaja.

Voitto ei ollut ensimmäinen kohdalle osunut, mutta aiemmat voitot ovat olleet pikemminkin tuhansia, eivät satoja tuhansia euroja.

- Nyt tuntuu kyllä helkkarin kivalta. Vaimolla meni yöunet mutta minä nukuin kuin tukki.

Pariskunta on jo ehtinyt miettiä käyttöä voittorahoille.

- Lähiaikoina on tulossa isompia perhejuhlia, joten voitto osui kyllä hyvään saumaan. Omiin harrastuksiin menee varmaan osa, mutta ei tässä törsäämään aleta. Mukava kuitenkin joitakin lastenlasten toiveita toteuttaa.

Vaimo on miehen mukaan vielä sen verran järkyttynyt, ettei omia toiveita ole tullut.

- Mutta eiköhän niitäkin ilmaannu, kunhan tuosta tokenee, voittaja velmuilee.

Kannelmäessä asuvilla on ollut tänä vuonna tuuria Naapurit-pelissä. Edellinen sadan tuhannen euron päävoitto osui helsinkiläiskaupunginosaan tammikuussa: Naapurit-pelin kannelmäkeläinen 100 000 euron voittaja iloitsee naapurustoon levinneistä rahoista

Lähde: Veikkaus, KaarelaTV

 

Taloyhtiölaajakaista-yhteydet valokuidulla Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Haagassa, Kannelmäessä ja Malminkartanossa omistamiin lähes 5 500 kotiin

28.4.2016

Elisa toimittaa nopean Taloyhtiölaajakaista-yhteyden valokuidulla Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Haagassa, Kannelmäessä ja Malminkartanossa omistamiin, lähes 5 500 kotiin. Samalla asukkaat saavat käyttöönsä Elisan kaapeli-tv-palvelun. Peruskanavien lisäksi tarjolle tulee suosittu Elisa Viihde -palvelu.  

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistamat ja sen alueyhtiöiden Heka-Haagan, Heka-Kannelmäen ja Heka-Malminkartanon isännöimät ja huoltamat lähes 5 500 huoneistoa Helsingin Haagassa, Kannelmäessä ja Malminkartanossa saavat loppuvuoden aikana Elisan nopean Taloyhtiölaajakaista-yhteyden. Elisasta tuli laajakaistan tarjoaja hankinnasta järjestetyn julkisen kilpailutuksen kautta.  

– Vanhat nettiyhteydet korvataan uudella, nopealla valokuitutekniikalla. Jokainen asukas saa vuokraan sisältyen käyttöönsä 10 Mbit/s Elisan Saunalahti Taloyhtiölaajakaistan. Lisäksi he saavat Elisan kaapeli-tv-palvelun, kertoo Elisan myyntikanavajohtaja Juha Peltomäki.  

Nopean valokuituyhteyden ansiosta myös televisiotarjonta monipuolistuu.   – Peruskanavien ohella asukkaat voivat hankkia käyttöönsä myös suositun Elisa Viihde -palvelun. Se mahdollistaa suosikkiohjelmien tallentamisen sekä laadukkaan viihdetarjonnan elokuvista suosikkisarjoihin ja urheiluun, Peltomäki sanoo.  

Heka-Haagan, Heka-Kannelmäen ja Heka-Malminkartanon toimitusjohtaja Jari Joronen pitää uusia kaikille asukkaille tarjottavia yhteyksiä tärkeinä asumisen oheispalveluina.  

– On tärkeää, että vuokranantajan taholta on mahdollisuus tarjota kaikille asukkaille riittävän nopea, vuokraan sisältyvä perusyhteys. Jatkossa heillä on mahdollisuus myös perusnopeutta nopeampiin, kustannustasoltaan kilpailukykyisiin Elisan laajakaistayhteyksiin, Joronen sanoo.   Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon alueiden Heka-asuntojen laajakaistayhteyksien rakentaminen käynnistyy kevään aikana.

Lähde: Elisa

 

Kehä I:n työmaahaitat lisääntyvät

18.4.2016 

 

Kehä I:n työmaalla aloitettiin tänään maanantaina 18.4. louhinnat Espoon rajan ja Vihdintien välillä. Räjäytyksiä tehdään kello 10 ja 14 välisenä aikana ja 19 jälkeen seuraavan kolmen viikon ajan. Liikenne pysäytetään molempiin suuntiin enintään 8 minuutiksi. Toinen merkittävä muutos on, että seuraavana yönä toinen Hämeenlinnanväylän ylittävistä silloista poistuu käytöstä. Länteen menevä liikenne kiertää uuden pohjoisen sillan rakentamisen ajan eteläisen sillan kautta.

- Järjestelyt hidastavat Kehä I:llä kulkemista entuudestaan. Ruuhkien välttämiseksi kannattaa miettiä, voiko matkan ajankohtaa muuttaa tai vaihtaa vaikkapa joukkoliikenteeseen. Toisaalta vuonna 2018 Kehä on perusparannettu Keilaniemestä Kivikkoon ja sillä pitäisi olla iso vaikutus tämän maan vilkkaimman valtaväylän liikenteen sujuvuuteen, toteaa projektipäällikkö Jarmo Nirhamo Liikennevirastosta.

Hämeenlinnanväylän ylityskohdalla kaistamäärä tulee olemaan kaksi itään ja kaksi länteen. Nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa. Tilannetta hankaloittavat myös kahden rampin jääminen ilman kiihdytyskaistaa tällä kohdin. (kts kuva). Kehällä ajajien tulisikin olla erityisen joustavia päästämään liittyjiä Kehän liikennevirtaan.

Räjäytyksiä puolestaan tehdään lännempänä, jotta tieosuudelle saadaan rakennettua kolmannet kaistat. Kalliota poistetaan Kehän pohjoispuolella, mutta turvallisuussyistä Kehän liikenne katkaistaan kokonaan räjäytyksen ja kaistojen puhdistuksen ajaksi. Myös Mestarintunneli joudutaan sulkemaan liikennepysäytyksien yhteydessä.

Espoon rajan ja Vihdintien louhintojen jälkeen louhinnat jatkuvat Hämeenlinnanväylän ja Kantelettarentien välillä Kehä I:n pohjoispuolella.

Taustaa

Kehä I:n uusin perusparannus käynnistyi maaliskuun puolivälissä. Syksyyn 2017 asti kestävässä hankkeessa jatketaan kolmansia kaistoja Vallikalliosta Vihdintielle, uusitaan tai levennetään Hämeenlinnanväylän pohjoiseen menevät rampit, rakennetaan Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän ylittävät ajosillat uudestaan sekä rakennetaan uusi ylikulkusilta jalankulkijoille ja kävelijöille Vihdintien yli. Lisäksi mm. korotetaan meluesteitä ja parannetaan bussipysäkkijärjestelyitä.

Lähde: Liikennevirasto

 

 

Kannelmäen Prisman pakettiautomaatilla pilotoidaan vertaiskauppaan uudenlaista tavaran vaihtotapaa

13.4.2016

Kuluttajien välisessä vertaiskaupassa ostaja ja myyjä kohtaavat usein verkossa, esimerkiksi oman asuinalueen Facebook-kirppisryhmässä. Posti pilotoi nyt Lähilokero-palvelua, jossa pakettiautomaatti toimii tavaran vaihtopisteenä. Tällä ratkaistaan vertaiskauppaan liittyvä tapaamisen hankaluus.

– Ostajan ja myyjän ei tarvitse sovittaa aikataulujaan yhteen, kun tavaran voi noutaa pakettiautomaatin lokerosta. Posti ei kuljeta tavaraa, vaan pakettiautomaatin lokero toimii edullisena säilytys- ja noutopaikkana, Postin liiketoimintajohtaja Saara Pietilä kertoo.

Asiakas voi varata Lähilokeron Postin verkkopalvelussa, ja lokeron saa käyttöön kolmella eurolla. Lähilokero-palvelua pilotoidaan toukokuun loppuun asti kahdeksassa pakettiautomaatissa Lauttasaaressa, Kalliossa, Vallilassa, Käpylässä, Kannelmäessä ja Tapiolassa.  

– Valitsimme pilottiin pakettiautomaatit, joiden alueella toimii aktiivisia kirppisryhmiä. Yhtä lailla Lähilokeroa voi käyttää muuhunkin, esimerkiksi jos täytyy antaa avaimet toiselle, muttei ehdi tavata, Pietilä jatkaa.  

Lähilokero-palvelu ostetaan verkossa posti.fi/lahilokero –sivustolla, josta saa sähköpostiin asiointikoodin pakettiautomaatille. Koodi näppäillään pakettiautomaattiin, ja tavara jätetään avautuvaan lokeroon. Tavaran voi jättää lokeroon esimerkiksi pussissa sen kummemmin pakkaamatta, koska tavara ei lähde pakettilajitteluun. Vastaanottaja saa tekstiviestinä lokerokoodin samalle pakettiautomaatille, hän voi noutaa tavaran viikon sisällä silloin, kun hänelle sopii.  

Postin pakettiautomaatteja pidetään helppoudessa, nopeudessa ja aukioloajoissa maan parhaimpina pakettien noutopaikkoina. Lähilokero-palvelu tuo pakettiautomaateille uudenlaisen käyttötavan. Posti kerää pilotin aikana käyttäjiltä palautetta palvelun kehittämiseksi asiakastarpeen mukaan.

Lähde: Posti

 

Helsinkiläisten turvallisuuden tunne ei ole merkittävästi heikentynyt

10.3.2016

Kaupunkilaisten omalla asuinalueellaan kokema turvallisuuden tunne on pysynyt jokseenkin ennallaan. Joukkoliikennevälineissä koettu turvallisuus on jopa parantunut. Tämä käy ilmi tuoreesta turvallisuustutkimuksesta, joka perustuu kaupungin kolmen vuoden välein toteuttamaan asukaskyselyyn.

 

 

Omalla asuinalueella, keskustassa ja joukkoliikenteessä turvallista

Oman asuinalueen turvallisuus on keskeinen asia arjen viihtyvyyden kannalta. Tutkimuksen tulokset kertovat, että helsinkiläisten kokema turvallisuus omalla asuinalueella on pysynyt jokseenkin ennallaan. Naisten kokema turvallisuus on jopa lisääntynyt vuodesta 2012.

Myös Helsingin keskusta koetaan yhtä turvalliseksi kuin kolme vuotta aiemmin. Kaikkien joukkoliikennevälineiden käyttö ilta-aikaan koettiin nyt jopa turvallisemmaksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2012.

Yleisen turvallisuustilanteen arvioidaan hieman heikentyneen

Yli puolet eli noin 52 prosenttia vastaajista kokee kaupungin turvallisuustilanteen pysyneen samana tai parantuneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Tässä suhteessa kaupunkilaisten arvio turvallisuustilanteesta ei näyttäisi suuresti muuttuneen edelliseen tutkimukseen nähden. 

Toisaalta niiden vastaajien osuus, jotka kokivat yleisen turvallisuustilanteen heikentyneen, oli korkeampi kuin edellisessä tutkimuksessa. Heitä oli nyt 32 prosenttia, kun vuonna 2012 vastaava osuus oli vain 21 prosenttia. Luvuissa eivät ole mukana vieraskieliset vastaajat, koska heistä ei ole vertailutietoa aiemmilta vuosilta.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

 

Helsingin elintarviketarkastusten tulokset pääosin hyviä

2.3.2016

 

Oiva-tarkastuksissa arvioidaan muun muassa elintarvikehuoneistojen yleistä hygieniatasoa, elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Vuonna 2015 Helsingin Oiva-tarkastusten arviot jakautuivat seuraavasti: oivallinen 42 prosenttia, hyvä 41 prosenttia, korjattavaa 16 prosenttia ja huono 1 prosentti. ”Oiva-järjestelmä näyttää toimivan hyvin, sillä uusintatarkastukseen johtavia tarkastustuloksia oli viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna”, Helsingin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg sanoo.

Oiva-järjestelmä laajeni vuonna 2015 koskemaan myös elintarviketeollisuutta, mutta tuloksia julkaistaan vasta myöhemmin tänä vuonna.

Ravintoloista joka neljäs tarkastettiin uudelleen Elintarvikkeiden tarjoilupaikoista tarkastuksia tehtiin eniten ruokaravintoloihin, koulujen ja päiväkotien tarjoilukeittiöihin sekä kahviloihin. Oivallisen tai hyvä arvion sai näistä tarjoilupaikoista yli 80 prosenttia.

Eniten huomautettavaa oli ravintolatoiminnassa, joissa 27 prosenttia Oiva-arvioista johti uusintatarkastukseen. Toissa vuonna vastaava luku oli yli 31 prosenttia, eli ravintoloiden tulokset hieman paranivat. Grilli- ja pikaruokapaikoista noin 15 prosenttia sai huomautuksen. Vähiten huomautettavaa oli päiväkotien ja koulujen laitoskeittiöissä, joista 95 prosenttia sai arvion oivallinen tai hyvä. Elintarvikemyymälöistä puolestaan yli 85 prosenttia sai arvion oivallinen tai hyvä.

Suurin osa korjattavaa- tai huono-arvioon johtavista syistä liittyi puutteisiin omavalvontasuunnitelmassa tai elintarvikkeiden lämpötilan hallinnassa.

Lähde ja kuva: Helsingin ympäristökeskus 

 

Kehä I:n uusi parannusurakka käynnistyy maaliskuussa

9.2.2016

 

 

Kehä I:n kehittämistyöt Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle käynnistyvät maaliskuun alkupuolella. Liikennevirasto on tänään tehnyt hankintapäätöksen rakennusurakan tilaamiseksi Graniittirakennus Kallio Oy:ltä. Hankkeen arvo on 19 miljoonaa euroa, ja sen rahoittajina ovat valtio ja Helsingin kaupunki yhdessä. Töiden on määrä valmistua loppuvuodesta 2017.

- Kyseessä on Suomen vilkkaimmin liikennöidyn väylän keskeinen kohta, johon hankkeella on iso myönteinen vaikutus, kertoo projektipäällikkö Jarmo Nirhamo Liikennevirastosta.

Toimenpiteitä tehdään yhtä aikaa kahdessa kohdassa: Espoon rajan ja Vihdintien välillä sekä Kantelettarentien ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alueella. Tieosuutta Espoon rajalta Vihdintielle parannetaan mm. lisäkaistoja rakentamalla ja siltoja levittämällä. Myös Kehältä Hämeenlinnanväylän pohjoissuuntaan johtavat rampit ja ikääntyneet sillat uusitaan.

Bussipysäkkejä parannetaan ja bussien liittymistä muuhun liikenteeseen sujuvoitetaan. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reittejä korjataan ja meluntorjuntaa tehostetaan.

Työmaata vaikea kiertää

Kehä I ruuhkautuu joka arkipäivä, sillä sitä pitkin kulkee lähes 100 000 autoa vuorokaudessa. Työmaa-aikana liikenne puuroutuu väistämättä entisestään. Työt Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien kohdilla ovat erityisen hankalia, koska nykyiset sillat peruskorjataan ja osittain uusitaan. Koko Kehän liikenne joudutaan näillä kohdin siirtämään töiden ajaksi kulkemaan yhden sillan kautta.

- Myös Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän liikenne hidastunee rakennustöiden vuoksi. Huomaavaisen ajotavan merkitys on suuri. Jokainen kuljettaja voi omalla käytöksellään vaikuttaa liittymäkohtien sujuvuuteen, Jarmo Nirhamo muistuttaa.

Työmaa-aluetta ei oikein pääse kiertämään, oli sitten matkalla itä-länsisuunnassa Kehää pitkin tai pohjois-eteläsuunnassa Hämeenlinnanväylää tai Vihdintietä pitkin. Ratkaisevin apu onkin vaihtaa kulkemisajankohta aamu- ja iltaruuhkan ulkopuolelle.

Kimppakyytien suosiminen auttaa, samoin kuin autoilun vaihtaminen julkisiin kulkuneuvoihin. Elokuussa avautuva länsimetro tuo yhdessä lähistön monien juna-asemien kanssa jo monipuolisesti eri kulkuvaihtoehtoja automatkalle Kehä I:stä pitkin.

Samanaikaisesti käynnissä ovat Kehä I:n läntisen aloituskohdan eli Karhusaarentien mittavat muutostyöt. Alueelle rakennetaan mm. tunnelia. Kohteen toteuttavat Espoon kaupunki ja SRV Infra Oy. Näiden Keilaniemen töiden ensimmäinen vaihe kestää loppuvuoteen 2018.

Lähde: Liikennevirasto

 

Helsingin Kannelmäkeen Naapurit-pelistä 100 000 euron potti

2.2.2016

 

Satatonnisen voittanut kannelmäkeläinen pelasi pelinsä kauppakeskus Kaaren Prismassa.

Koko pääkaupunkiseutu peittyi sunnuntai-iltana Naapurit-voittajista, kun pääpotti osui Helsingin Kannelmäkeen (kierros 4/2016). Päävoittaja nappasi 100 000 euroa ja viisi häntä lähinnä pelissä mukana olevaa naapuria 1 000 euroa. Pelaajat Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja Keravalla asti asuvat voittoympyrän sisällä, jolloin hekin saavat pienempiä voittoja.

Helsinki on Suomen väkirikkaimpana kaupunkina Naapurit-voittotilaston kärjessä.

Kaupunkiin on osunut jo 46 päävoittoa, kun mukaan lasketaan myös arkena arvottavat 10 000 euron voitot. Satatonnisia pääkaupunkiimme on osunut pelin alusta alkaen seitsemän.

Lähde: Veikkaus

 

 

Kauppakeskus Kaaren Postin postilokerot siirtyvät Konalaan

28.1.2016

Postinumeroasiakkaat Kaarelan alueella postilokeronumeroilla 00401, 00421, 00431, 00441 postilokeropalvelut siirtyvät 22. helmikuuta 2016 Postin uuteen palvelupisteeseen Ruosilantie 10, 00390 Helsinki.

Käytännössä postilokerot Kauppakeskus Kaaressa suljetaan jo perjantaina 19.2.2016 klo 17, jonka jälkeen lokeroissa olevat postit siirretään uuden Postin lokeroihin ja uudet lähetykset siirtyvät automaattisesti jatkossa uusiin lokeroihin.

Kaikkien asiakkaiden postilokero-osoitteet ja lokerojen avaimet säilyvät muuton yhteydessä ennallaan.

 

 

Kannelmäen ostarin tilalle ehdotetaan asuntoja ja uusia liiketiloja

9.1.2016

 

                                            Havainnekuva ostoskeskuksen alueen tulevaisuudesta. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuntoja noin 650 asukkaalle. Uudet asuintalot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Osaan taloista tulisi katutasoon liike- ja myymälätilaa kahdelle ruokakaupalle, ravintolalle ja muille palveluille. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ostoskeskuksen alueen asemakaavaehdotusta tiistaina 12. tammikuuta.

Uusien talojen tieltä purettaisiin sekä vanha ostari että uudemmat liikerakennukset Vanhaistentie 3:ssa. Aloite rakennusten korvaamisesta uusilla asuintaloilla on tullut rakennusten omistajilta. Kauppakeskus Kaari Kannelmäen eteläosassa on vienyt asiakkaita vanhalta ostoskeskukselta ja vähentänyt liiketilojen kysyntää. Osa liiketiloista on jäänyt tyhjilleen. Suuri osa rakennuksista on myös peruskorjauksen tarpeessa.  

Asukkaiden autopaikat ja osa liiketilojen autopaikoista rakennettaisiin pihakansien alle. Asiakas- ja vieraspysäköinti sijoittuisi katutasoon. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleista Vanhaistentielle säilyisi.  

Asemakaavan yhteydessä on suunniteltu muutoksia myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin on suunniteltu kiertoliittymät liikenneturvallisuuden parantamiseksi.  

Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan kaavan tultua lainvoimaiseksi.  

Alueen uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain noin viiden vuoden aikana niin, että korvaavat liiketilat valmistuvat ennen vanhojen tilojen purkamista. Uusia liiketiloja alueelle tulee vajaa puolet nykyisestä.

                                                             Havainnekuva korttelin eteläosan sisältä. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tiivistetään Helsingissä

9.12.2015

Helsinkiin perustetaan opetusviraston ja Helsingin vanhempainyhdistysten kattojärjestö Helvaryn yhteistyöryhmä kehittämään kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Ryhmän perustamisesta sovittiin opetusviraston johdon ja Helvaryn johtoryhmän tapaamisessa 8. joulukuuta. Ryhmä toimii linkkinä opetusviraston ja vanhempainyhdistysten välillä, kehittää vanhempien osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä viestintää.

- Opetusviraston tehtävänä on tukea hyvää oppimista. Yhteistyön tiivistäminen Helvaryn kanssa tukee hyvin tätä tavoitetta, sanoo opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen.

Lähde: Helsingin opetusvirasto

 

 

Raide-Jokerin liikennesuunnitelmat nähtävillä
14.11.2015

 raidejokeri kartta

Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkobussilinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden kautta Keilaniemeen.

Raide-Jokeri on toteutuessaan Helsingin seudun ensimmäinen pikaraitiotie. Se on suunniteltu kulkevaksi pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, millä varmistetaan raitiovaunujen nopea ja häiriötön kulku.

Raide-Jokeri korvaisi nykyisen runkobussilinjan 550. Runkolinjan siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. 550 on jo nyt Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Linjalla on päivittäin noin 40 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina.

Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä vuonna 2016. Jos molemmat kaupungin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Raide-Jokeri on esitetty toteutettavaksi ennen vuotta 2025.

Suunnitelman osaksi laaditut liikennesuunnitelmat ovat esillä 16. marraskuuta - 5. joulukuuta näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9.

Raide-Jokeri pähkinänkuoressa:  

• Reitti: Itäkeskus–Viikki–Oulunkylä–Maunula–Haaga–Pitäjänmäki–Leppävaara–Laajalahti–Keilaniemi

• Radan pituus on 25 km, josta Helsingissä 16 km ja Espoossa 9 km

• Pysäkkejä 33

• Vuoroväli 5–10 minuuttia

• Matkanopeus noin 25 km/h eli 5 km matka taittuu 12 minuutissa

• Linjalla ennustetaan olevan 140 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2040

Lähde ja kartta: KSV

 

 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Maununnevan Nevapuistoon
13.11.2015

 

Kaavamuutos lisää alueen muuhun rakennuskantaan sopivien erillispientalojen tarjontaa valmiin yhdyskuntarakenteen piirissä. Kaavamuutos laajentaa olevaa luonnonsuojelualuetta, joten sen vaikutukset ovat myönteiset luonnon ja maiseman kannalta. Laajentaminen parantaa edellytyksiä ilmastonmuutoksen sopeutumiseen edistäen luonnonmukaista hulevesien pidätystä.

Nevapuiston luonnonsuojelualue on luonnontilaista metsää ja suota. Alueen pohjoispuoleisella lähivirkistysalueella, Vannetien ja Perhekunnantien välillä on valaistu puistokäytävä ja Vannetien varressa muuntamo.

Osoitteessa Juoksuhaudantie 37 on vuonna 1961 valmistunut omakotitalo, joka toimii seurakunnan kerhotilana. Toiminta on päätetty lakkauttaa kesällä 2015. Osoitteessa Vannetie 65 on vuonna 1963 valmistunut omakotitalo. Vannetie 63 on rakentumaton tontti, jonka pohjoisosa on maastoltaan ja kasvillisuudeltaan samaa metsä- ja suotyyppiä kuin luonnonsuojelualue. Helsingin kaupunki omistaa puistoalueen, Vannetien tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja Juoksuhaudantie 37 on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa.

Asemakaavan muutoksessa laajennetaan olemassa olevaa luonnonsuojelualuetta, jotta suotyypin lajistolle voidaan luoda tarpeelliset olosuhteet. Alueen länsireunaan on suunniteltu kaksi uutta erillispientalotonttia. Luonnonsuojelualueen laidassa olevaa tonttia on vastaavasti pienennetty ja osa tontista on liitetty luonnonsuojelualueeseen. Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa ollut nuorisokeskuksen tontti muutetaan asuintonteiksi. Uutta rakennusoikeutta kaavamuutoksessa syntyy n. 519 k-m².

 

Nevanpuisto Asemakaavamuutos KSV

Lähde ja kartta: KSV

 

Helsingin malli tukee kulttuuriyhteistyötä Kaarelassa
11.11.2015

Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti kokouksessaan 10. marraskuuta niin sanotun Helsingin mallin mukaisista kehittämisavustuksista. Yhteensä kulttuuri- ja taidehankkeille keskusta-alueen ulkopuolella vuonna 2016 myönnettiin tukea noin 376 000 euroa.

Helsingin malli on uudenlainen, alueellisen ja osallistavan kulttuurityön toimintamalli, jota pilotoidaan vuosina 2016–2018 Jakomäen, Kaarelan, Maunulan ja Vuosaaren kaupunginosissa. Kaikkinensa Helsingin mallin avustuksia jaetaan kolmivuotiskauden aikana lähes 1 130 000 euroa.

Toiminnan tavoitteena on tukea keskustan ulkopuolisten kaupunginosien yhteisöllisyyttä, myönteistä kehitystä ja profiloitumista. Tarkoituksena on luoda kaupunkilaisille eri alueilla uusia mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseen ja taiteen tekemiseen arjessa. Keskiössä on vuorovaikutus ja dialogi asukkaiden ja taideorganisaatioiden välillä sekä pyrkimys löytää entistä monipuolisempia tapoja toimia ja sitä kautta taiteelle ja kulttuurille uusia yleisöjä. Hankkeille asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

”Kulttuuri on erinomainen keino nostaa esiin kaupunginosien erityislaatuisuutta. Helsingissä on viime vuosina nähty ennen näkemätön aalto asukaslähtöistä kulttuurista toimeliaisuutta. Nyt sitä kiihdytetään ammattimaisesti toimivien taidelaitosten jalkautumisella”, toteaa kulttuurijohtaja Stuba Nikula.

Lähtökohtaisesti kolmivuotisiksi tarkoitettuihin hankkeisiin valikoitui 45 hakemuksen joukosta kumppaniksi 12 kulttuuri- ja taidetoimijaa, joiden joukossa muun muassa Helsingin kaupunginteatteri (Jakomäki), KOM-teatteri (Vuosaari), Q-teatteri (Kaarela), Suomen kansallisteatteri (Maunula), Zodiak – Uuden tanssin keskus (Kaarela), Suomen valokuvataiteen museo (Vuosaari) ja Klockriketeatern (Vuosaari).

Lähde: Helsingin kulttuurikeskus

 

 

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yleiskaavaehdotuksesta
11.11.2015

 

Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä.  

Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Lautakunnan ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Kaavassa mahdollistetaan myös vähintään 170 000 uuden työpaikan sijoittuminen Helsinkiin.  

Tulevasta rakentamisesta noin kolmannes on täydennysrakentamista, joka sijoitetaan erityisesti raideliikenteen solmukohtiin. Kolmannes sijoittuu uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle ja kolmannes kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin.  

Lautakunnan ehdotuksen mukaan kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen aloitetaan kohteista, jotka ovat taloudellisesti kannattavimpia ja liikenteellisesti toimivimpia. Lisäksi ennen toteuttamista selvitetään, miten rakentaminen bulevardien varrelle voidaan toteuttaa niin, etteivät liikenteen melu ja päästöt aiheuta asumiselle haittaa.

Lopullinen yleiskaavaehdotus menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuoden 2016 aikana.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015

 

Kauppakeskus Kaaren Posti siirtyy Sitratorin K-market Kannelmäkeen

30.10.2015

Kauppakeskus Kaaren posti 00420 siirtyy K-market Kannelmäkeen (os. Klaneettitie 7, 00420 Helsinki) helmikuussa 2016.

Asiasta tarkemmin myöhemmin sivuillamme.

KaarelaTV

 

Postin noutopiste Maununnevan K-markettiin

30.10.2015

Posti avaa 10. marraskuuta uuden noutopisteen K-market Maununnevaan, os. Kaarelantie 14, 00430 Helsinki. Postin noutopiste tarjoaa yleisimmin käytetyt postipalvelut, ja sinne ohjautuvat lähialueen noudettavat postilähetykset. Noutopiste palvelee K-marketin pitkien aukioloaikojen mukaan iltakymmeneen viikon jokaisena päivänä.  

Postin noutopisteestä voi ostaa postimerkkejä ja pakkaustarvikkeita. Noutopisteestä voi myös lähettää valmiiksi maksettuja lähetyksiä tai hinnoitella lähetykset noutopisteessä itse postimerkein. Paketin postimaksun voi halutessaan maksaa valmiiksi verkossa osoitteessa posti.fi/lahettaminen.  

Uusi noutopiste täydentää Postin verkostoa Helsingissä. Noutopisteen myötä lähetyksiä voi Maununnevalla noutaa aiempaa lähempää. Alueella kaikki postipalvelut tarjoaa Kauppakeskus Kaaren posti Kannelmäessä.  

Lähde: Posti

 

 

Kannelmäen alueen uudet koulujärjestelyt voimaan vuonna 2016
27.10.2015

                                                                                                                                                            Kuva: Kim Elonen

Esityksen mukaan Pelimannin ala-asteen koulu ja Kannelmäen peruskoulu yhdistyvät 1.8.2016 alkaen. Yhdistyvässä koulussa on 850 oppilasta.

Alueen koulutiloissa on laskennallista väljyyttä. Alueella asuvien oppilaiden määrä kasvaa selvästi seuraavan kymmenen vuoden aikana lähinnä Kuninkaantammen alueella.

Kannelmäen peruskoululla on toimipiste Kanneltiellä ja Runonlaulajantiellä. Tällä hetkellä koulu toimii myös väistötiloissa Kaarelanraitilla sekä tilapäisessä paviljongissa.

Kuva: Kim Elonen

Pelimannin ala-asteen koulurakennus on pois käytöstä ja se vaatii peruskorjausta. Koulu on siirtynyt väistötiloihin Kannelmäen peruskouluun ja Kaarelan raitin toimipisteen tiloihin.

Kiinteistöviraston tilakeskus selvittää parhaillaan yhteistyössä opetusviraston ja varhaiskasvatusviraston kanssa, miten alueen koulu- ja päiväkotitilat järjestetään kokonaisuutena. Keskusteluja käydään myös kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Koulujen yhdistymisistä tulisi hallinnollista säästöä noin 83 000 euroa.

Pelimannin koulurakennuksesta luopuminen ja Kaarelanraitin rakennuksen käyttöönotto toisivat säästöä noin 600 000 euroa vuodessa.

Lähde: Helsingin opetusvirasto

 

HSL nostamassa matkalippujen hintoja keskimäärin 4,9% vuonna 2016
27.10.2015

HSL:n kustannuksista noin puolet katetaan matkalipputuloilla ja puolet jäsenkuntien maksamilla kuntaosuuksilla. Toimitusjohtaja Rihtniemen mukaan talouden yleiset heikot näkymät tuovat lisähaasteita tulevien vuosien suunnitteluun. ”Kuntien heikko taloustilanne vähentää niiden mahdollisuuksia panostaa joukkoliikenteeseen. Kehärata ja Länsimetro parantavat palvelutasoa, mutta tämänkaltaiset suuret infrahankkeet myös lisäävät huomattavasti HSL:n lähivuosien kustannuksia, joten lippujen hintoja joudutaan korottamaan selvästi enemmän kuin menneinä vuosina.”

Lippujen hintoja korotetaan vuonna 2016 keskimäärin 4,9 prosentilla. Lipputulot muodostavat 49,8 prosenttia HSL:n toimintatuloista.

Helsingin seudun lippujärjestelmä ja matkustajainformaatio uudistuvat perusteellisesti lähivuosina. Jatkossa asiakkaat saavat ajantasaista tietoa sekä ennen matkaa että matkan aikana ja voivat räätälöidä omiin tarpeisiinsa infopalveluja esimerkiksi mobiilikäyttöön. Suunnitelmakauden loppupuolella otetaan käyttöön seudun uusi taksa- ja lippujärjestelmä, joka perustuu selkeisiin kaarimaisiin vyöhykkeisiin ja jossa lippujen hinnat määräytyvät kuntarajojen sijasta entistä enemmän matkan pituuden mukaan.

HSL/KaarelaTV, kuva HSL

 

Yölentoja Helsinki-Vantaalla ei rajoiteta melun takia
21.10.2015

 

Kuva: Finavia Oyj

Trafi ei aseta toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentokentän yöliikenteelle, sillä lentoaseman meluntorjuntatavoite täyttyy ilman yöllisiä toimintarajoituksia.

Säännöllisillä tarkasteluväleillä varmistetaan, että öinen melu ei lisäänny hallitsemattomasti lähivuosina. ”Jos meluntorjuntatavoitteessa ei pysytä, toimintarajoitusten tarvetta on harkittava uudelleen.” sanoo johtava asiantuntija Outi Ampuja. ”Lentomelua torjutaan monin eri keinoin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristökunnilla on kaavoittajina keskeinen vastuu siitä, ettei melualueelle kaavoiteta lisää asutusta.”

Finavia raportoi Trafille säännöllisesti melutilanteesta.  

Trafi on päätöksessään ottanut huomioon sekä alueen asukkaat että suomalaisen yhteiskunnan tarpeet sekä kentän erityisaseman. Yhteiskunnan tarpeet edellyttävät toimivaa liikenneinfrastruktuuria ja logistiikkaa. Suomen on oltava saavutettavissa ympäri vuorokauden myös lentoteitse. Helsinki-Vantaan lentokentälle ei ole vaihtoehtoista infrastruktuuria.

Lähde: Trafi

 

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen talousarviosta 2016: Helsingin maltillinen menokehitys turvaa palvelut jatkossakin
15.10.2015

Kuva: KaarelaTV, arkisto

 

 ”Talouden epävarmuus ja heikko työllisyystilanne ovat kunnille suuri huolenaihe. Helsinki on kuitenkin pystynyt pitämään menojen kasvun maltillisena samanaikaisesti kun investoimme uusiin asuinalueisiin ja joukkoliikenteeseen kaupungin vetovoiman vahvistamiseksi,” kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo vuoden 2016 talousarvioehdotuksestaan. Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi on tehty valtuuston strategiaohjelman linjausten mukaisesti. Menotason määrittävät vuotuinen yhden prosentin tuottavuuden nousutavoite sekä kustannustason muutos ja väestönkasvu. Kaupungin toimintamenot pienenevät maaliskuussa annetusta menoraamista, koska kustannusten kasvu on hidastunut. Myös ennuste väestönkasvusta on aiempaa matalampi. Reaalisesti määrärahat vastaavat raamia.

Helsingin kunnallisvero säilyy 18,5 prosentissa. Talousarvioehdotuksen mukaan Helsingin lainakanta kasvaa nettomääräisesti noin 250 miljoonalla eurolla vuonna 2016; luvussa on mukana HKL-liikelaitoksen lainanotto joukkoliikenneinvestointeihin. Arvio vuoden 2015 lopun lainakannasta on 1 728 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa on vuoden 2015 lopussa 2 794 euroa.

Asukasmäärän kasvu hidastuu

Asukasmäärän ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 7 498 hengellä eli 1,2 prosentilla. Helsingin asukasluku on vuoden 2015 lopussa 628 213 henkeä. Väestön ennustetaan kasvavan keskimäärin 6 600 hengellä vuosina 2016–2019, mikä on 1 400 henkeä vähemmän kuin keskimääräinen kasvu oli vuosina 2011–2014.

Helsinki lisää tarpeen mukaan maahanmuuton edellyttämiä palveluja. Valtio korvaa kunnille vastaanottotoiminnan kulut, joten kaupunki saa menoja vastaavat tulot. Helsinki tuottaa hätämajoitusta usealle sadalle turvapaikanhakijalle päivittäin. ”Haasteemme on, että saamme kotouttamisen alkamaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun turvapaikka on myönnetty. Yrityksillä on tärkeä asema turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Ajan kuluessa maahanmuuttajista tulee uusia helsinkiläisiä ja samalla he tulevat kaupungin palvelujen piiriin”, Jussi Pajunen sanoo.

Verotulojen kasvu niukkaa 

Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Vuonna 2016 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 3 063 miljoonaa euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan kasvavan yhteensä 1,3 prosenttia.

Kunnallisverojen ennakoidaan tuottavan 2 535 miljoonaa euroa eli 51 prosenttia tuloista, yhteisöveron 308 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia ja kiinteistöveron 220 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia tuloista. Valtionosuuksia Helsingille arvioidaan kertyvän 300 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia tuloista.

Kiinteän omaisuuden, kuten tonttien myynnistä arvioidaan saatavan vuosittain 100 miljoonaa euroa.  Kaupungin oman toiminnan kannalta tarpeettomien rakennusten ja osakkeiden myyntitavoite on vuosittain 35 miljoonaa euroa.

Menojen kasvun rajat on sovittu valtuustokaudeksi

Kaupungin toimintamenot ovat talousarvioehdotuksessa yhteensä 4 306 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kasvu on strategiaohjelman tavoitteen mukainen.

Kaupungin menoista 46 prosenttia eli 2 176 miljoonaa euroa käytetään sosiaali- ja terveysviraston palveluihin, erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Opetusviraston osuus menoista on 14 prosenttia eli 676 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusviraston osuus on 8 prosenttia eli 380 miljoonaa euroa ja se sisältää lasten päivähoidon eri hoito- ja tukimuotoineen, esiopetuksen sekä leikkipuistotoiminnan. Rakennus- ja ympäristötoimen osuus toimintamenoista on 13 prosenttia eli 609 miljoonaa euroa. Kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen osuus toimintamenoista on 7 prosenttia eli 335 miljoonaa euroa.

Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta on kasvussa. Kaupungin maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää kasvattaa voimakkaasti maksuperusteiden muutos 1.1.2015 alkaen. Kaupungin työllisyyden hoidon uudistamista valmistellaan ja palveluita kehitetään ja kohdennetaan työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi.

Investointeja liikenteeseen, peruskorjauksiin ja uusien alueiden rakentamiseen

Talousarvioehdotuksessa kymmenen vuoden investointiohjelman vuositasoksi on asetettu strategiaohjelman mukaisesti 468 miljoonaa euroa. Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 680 miljoonaa euroa, josta HKL:n investoinnit ovat 212 miljoonaa euroa. HKL:n osuus kasvaa vuodesta 2015 noin 30 prosenttia. Suurimmat investointikohteet ovat uudet metrovaunut, 90 miljoonaa euroa, uudet raitiovaunut, 35,6 miljoonaa euroa ja metroasemien korjaukset, 15 miljoonaa euroa.

Suurimpia investointihankkeita vuosina 2016–2018 ovat muun muassa:

• Talonrakennus, uudisrakennushankkeet 43,5 miljoonaa euroa

• Talonrakennus, peruskorjaukset 145,9 miljoonaa euroa

• Kadut, liikenneväylät ja radat 107,7 miljoonaa euroa

• Puistot 9,4 miljoonaa euroa

• Liikuntapaikat 9,8 miljoonaa euroa

 

Lähde: Helsingin kaupunki, Talous- ja elinkeinoviestintä

 

 

Kaarelan Kuninkaantammi kasvukehityksen kärkialueita, koko Helsinki kasvaa 100 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä
5.10.2015

 

 

Helsingin kaupungin tietokeskuksen uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuonna 2020 sekä 760 000 asukkaaseen vuonna 2050. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä olisi 866 000 asukasta vuonna 2050. Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uudet väestöprojektio­vaihtoehdot vuoteen 2050 ja Helsingin alueittainen väestöennuste vuoteen 2025 myös ruotsinkieliselle väestölle.

Tänä vuonna väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä 7 500 henkeä ja vuosina 2016-2020 keskimäärin 6 600 henkeä. 2020-luvulla vuotuisen väestönkasvun arvioidaan olevan 5 300 henkeä, minkä jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa.

Perusvaihtoehdon mukaan Helsingin muuttotappio naapurikuntiin alkaa jälleen kasvaa, mutta ei kuitenkaan 2000-luvun alun ”Nurmijärvi-ilmiön” lukuihin. Koska koko kaupungin ennuste laaditaan jo kevätkaudella talousarvion valmistelua varten, tässä ennusteessa ei ole vielä otettu huomioon loppukesällä alkanutta turvapaikan hakijoiden määrän nopeaa kasvua. Vielä tänä syksynä kuitenkin arvioidaan tämän vaikutuksia seudun kehitykseen.

Päivähoito-, koulu- ja eläkeikäisten määrä kasvaa

Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan 2020-luvun jälkipuolelle saakka, vuonna 2025 lapsia on 6 700 nykyistä enemmän. Peruskouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan vuosittain 1 200 hengellä seuraavien 10 vuoden ajan. Lapsiperheiden lähtömuuton väheneminen on osaltaan vaikuttanut lasten määrää lisäävästi.

Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä 102 000:sta 150 000:een vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan työikäisten määrän kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien korkeasta tasosta, ja kasvu saadaan pääosin maahanmuutosta.

Ennuste alueittain

Vuoteen 2025 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat asuntorakentamiseen vapautuneilla satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Sompasaaressa sekä Kruunuvuorenrannassa. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Lauttasaari, Kuninkaantammi, Myllypuro, Mellunmäki ja Keski-Pasila. Asuntorakentamisen ennuste perustuu ohjelmoituun noin 5 000 asunnon tuotantoon.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

 

 

VVO-konserni ja Hartela toteuttavat Kannelmäkeen vuokra-asuntoja
25.9.2015

 

VVO Kodit Oy on sopinut 25.9.2015 Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa noin 41 miljoonan euron arvosta vuokra-asuntotuotantoa Helsinkiin, Espooseen, Tuusulaan ja Lahteen. Tällä sopimuksella rakenteille tulee 205 asuntoa.

Uudet Lumo-kodit rakentuvat Helsingin Kannelmäkeen Halsuantie 2:een (Kauppakeskus Kaaren läheisyyteen), Länsiväylän ja Kehä II:n tuntumaan Espoon Gräsantörmä 1:een, Tuusulaan moottoritien tuntumaan Bostoninkaari 2:een ja Lahteen Vanhanladontie 2:een.

- Kuten vajaa vuosi sitten tehty sopimus, myös tämä jatkosopimus, sisältää vuokra-asuntohankkeita ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle. Haluamme investoida erityisesti Helsingin seudulle mutta myös muihin kasvukeskuksiin, joissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet ja palvelut sekä vuokra-asuntojen hyvä kysyntä. Nyt tehty jatkosopimus tarkoittaa, että meillä on tai tulee rakenteille yhteistyössä Hartelan kanssa yhteensä 705 Lumo-vuokra-asuntoa vuoteen 2018 mennessä, VVO-konsernin kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen sanoo.

Kuvassa VVO kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen Kuvaaja: Riku Isohella

Lähde: VVO

 

 

Ruotsalaiset ostivat Kauppakeskus Kaaren
24.9.2015

                                                                                                                                                                                                               

                                                                                                                                                                                                          Kuva: KaarelaTV/Tom Elonen 24.9.2015

 Ruotsalainen kiinteistösijoitusrahasto Niam ostaa 17.9. allekirjoitetun sopimuksen mukaan Kiinteistö Oy Kannelmäen Kauppakeskuksen koko osakekannan sekä viiden tontin muodostaman maa-alueen Kauppakeskus Kaaren yhteydessä. HOK-Elanto solmii samalla pitkäaikaiset vuokrasopimukset liiketoimintansa käytössä oleviin tiloihin. Kauppa on tarkoitus toteuttaa 15.10.2015.

"Olemme erittäin tyytyväisiä, että ostajana on taho, jolla on selkeä näkemys kauppakeskuksen kehittämisestä yhä vetovoimaisemmaksi. Kauppakeskus Kaaren vetovoiman kasvattaminen entisestään palvelee luonnollisesti myös Suomen suurinta Prismaa, Sokos-tavarataloa, Kylä-ravintoloita ja ABC-liiketoimintaa, joiden toiminnan olemme varmistaneet pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla." Kauppakeskus Kaari on Suomen yhdeksänneksi suurin kauppakeskus, jossa käy vuosittain 5,3 miljoonaa asiakasta. Yli 900 000 henkilöllä on alle 15 minuutin matka kauppakeskukseen. Kiinteistön vuokrattava pinta-ala on 48 700 m2 ja koko kauppakeskuksen vuosimyynti oli viime vuonna 178 M€.

Niam on Pohjois-Euroopan johtava yksityinen kiinteistösijoitusrahasto, jolla on hallinnoitavana kiinteistöomaisuutta yhteensä noin 2,7 miljardin euron edestä.

Lähde: Hok-Elanto, KaarelaTV

 

26.9. klo 10 alkaa Mätätäjoella vuosittainen ja jo perinteeksi muodostuva talkoopäivä
23.9.2015

Järjestämme taas tänä vuonna talkoot Mätäjoella syyskuun viimeisenä lauantaina (26.9.) klo 10. Tarkoitus on rakentaa taimenille kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja Malminkartanon Omenenatarhan viereiselle jokiosuudelle.

Taimenen mätiä tälle alueelle on istutettu jo useana vuonna, joten on aivan realistista toivoa, että uudet soraikot tulisivat jo tänä syksynä käyttöön. Tapaamispaikkana on viljelypalstoilta joen yli tuleva kevyenliikenteen silta (Liitekartassa talkooalue 2). Kartan talkooalue 1 päätettiin jättää ensi vuoteen.

Talkoopäivää tukevat Teknos Oy vastaamalla kaikista kustannuksista sekä Helsingin kaupungin Rakennusvirasto huolehtimalla talkoomateriaalien siirroista.

Lähde: Kaarelanjoki-hanke

 

Uudistuneet kaupunginosasivut ja paikallisviestintää / Kannelmäki-liike
23.9.2015

Torstaina 24.9. klo 18 Kanneltalon Stagella esitellään uudistuneiden kaupunginosasivujen ilmettä ja mahdollisuuksia. Samalla keskustelemme paikallisviestinnästä ja sen kehittämisestä alueellamme.

Mukana on eri yhdistysten, kerhojen ja paikallistoimijoiden edustajia sekä Helka ry. kaupunginosasivujen teknisenä tuottajana.

Luvassa myös live-musiikkia by Janne;)

Onko oma paikallinen yhdistyksesi tai kerhosi jo mukana kaupunginosasivuilla?

Yrittäjät voivat lisätä oman yrityksensä tiedot uuteen PALVELUHAKEMISTOON.

Tai tule mukaan ja ryhdy sisällöntuottajaksi/päivittäjäksi!

Lähde: Kannelmäki-liike

 

Huoli nuoresta? Luotsi-toiminta auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria
14.9.2015

Luotsi on nuorisotyön malli, jossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjotaan tukea nuorelle ennen kuin vaikeudet kasaantuvat ja tarvitaan vahvempia tukimuotoja. Luotsi-toimintaan on päässyt lähetteellä esimerkiksi koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän kautta, mutta nyt myös vanhemmat, ystävät, nuori itse tai muut henkilöt, jotka ovat huolissaan nuoren hyvinvoinnista, voivat ottaa suoraan yhteyttä Luotsin henkilökuntaan.

Luotsi-toiminta on suunnattu tukea tarvitseville 12–15-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen Koillis-, Länsi- ja Itä-Helsingissä. Luotsi-toiminnassa käytetään työmenetelmiä, joissa huomioidaan nuoren omat mielenkiinnon kohteet ja intressit.

Tavoitteena on, että nuori sitoutuu Luotsin toimintaan ja kokee sen mielekkääksi. Samalla nuoren kasvua ja kehitystä ohjataan myönteiseen suuntaan. Toimintaan mukaan tulevalle nuorelle suunnitellaan yksilöllinen tukiohjelma, jossa sovitaan tavoitteista ja huomioidaan nuoren elämä kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.   Luotsissa nuorta auttavat tarpeen mukaan nuoriso- ja sosiaaliohjaaja. Toiminnasta vastaavat nuorisoasiainkeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto.

Lähde: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

 

Vihdintien parantamishankkeesta muutoksia liikennejärjestelyihin välille Rantarata−Malminkartanontie
18.8.2015

Helsingissä Vihdintien (maantie 120) joukkoliikenteen edistämishankkeeseen liittyvät parannustyöt aiheuttavat muutoksia liikennejärjestelyihin Vihdintielle välillä Rantarata−Malminkartanontie. 17.8.2015 aloitetut rakennustyöt sisältävät muun muassa nykyisen ajoradan leventämistä ja uuden sillan rakentamisen, joiden aikana työmaa-alueella on käytössä kiertotie ja alennetut nopeusrajoitukset. 

Vihdintien joukkoliikenteen edistämishankkeeseen liittyvät rakennustyöt aloitetaan maanantaina 17.8.2015 välillä Rantarata−Malminkartanontie. Rakennushanke sisältää nykyisen ajoradan leventämistä, bussipysäkkien parantamista sekä yhden uuden sillan rakentamisen. Työalueeseen kuuluu myös Vihdintielle risteävien ja liittyvien väylien rakennustyöt teiden rakenteiden edellyttämässä laajuudessa.

Rakennustöiden ajan nykyisten ajokaistojen määrä säilyy ennallaan molempiin suuntiin. Uuden sillan työmaa-alueella liikenne siirretään kulkemaan kiertotielle ja nopeusrajoitus alennetaan 40 kilometriin tunnissa.
Muualla työmaa-alueella töiden aikaiset poikkeavat liikennejärjestelyt ovat käytössä tarvittaessa. Kevyelle liikenteelle järjestetään töiden aikana omat kulkuväylät.

Hankkeen rakennustyöt valmistuvat kokonaisuudessaan viimeistään 23.5.2016, jolloin myös poikkeukselliset liikennejärjestelyt puretaan.

Hankkeen rakennuttajana toimii Uudenmaan ELY-keskus ja urakoitsijana Destia Oy. Hankkeen työnvalvonnasta vastaa Sweco PM Oy.

Lähde: ELY-keskus

 

Vanhempainyhdistys: Turvallista koulumatkaa Kannelmäessä
12.8.2015

                                                                                                                                                                                                                                          Kuva: Liikenneturva

Alueemme Vanhempainyhdistys järjestää Turvallista koulumatkaa Kannelmäessä –tempauksenensimmäisen kouluviikon aikana 12.–14.8.2015 - perinteisesti.

Helsingin kouluissa koulutyö on alkanut tänään tiistaina 12. elokuuta. Myös Kannelmäessä ja Hakuninmaalla liikenteeseen tulee suuri määrä lapsia, ekaluokkalaisia ja muita koululaisia, joiden liikkumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Oman lisänsä tilanteeseen tuo se tosiseikka, että Pelimannin koulun oppilaat on siirretty osaksi Kanneltien ja Kaarelan Raitin kouluja.

Haemme Kanneltien ja Kaarelan Raitin koulujen läheisille suojateille aikuisia turvaamaan lasten suojateiden ylityksiä ensimmäisinä koulupäivinä. Suojatiepäivystys toteutetaan aamuisin koulupäivän alkaessa, noin klo 8.30 ja iltapäivisin koulupäivän päättyessä noin klo 12. Päivystysaika noin 45 min - 1 tunti, tilanteen ja tarpeen mukaan pidempäänkin...

Yhteistyökumppanimme Liikenneturva on mukana turvaliivisponsorin roolissa. Poliisi suorittaa muiden virkatehtävien niin salliessa liikennevalvontaa alueella sekä antaa tarvittaessa neuvoja/vinkkejä lapsille ja vanhemmille.

Ilmoittaudu mukaan tempaukseen puhelimitse LAURALLE - numero alla - tule vaikkapa vain yhdeksi päivystysvuoroksi! Taikka insiraation saaneena voit kävellä vain Kahvila Herkkuun hakemaan turvaliivit ja valita mieluinen suojatiepaikka.

Vanhempainyhdistys tarjoaa päivystäjille kahvin/teen pullan kera uudistuneessa Kahvila Herkussa vanhalla ostarilla.

Tervetuloa mukaan tärkeään asiaan! Kernaasti saa viestiä viedä eteenpäin - lämmin kiitos!

Kannelmäen peruskoulun Vanhempainyhdistys Laura Lönnberg 044 7777 838

  

Runkolinja 560 aloittaa liikennöintinsä 10.8. maanantaina
6.8.2015

                                                                                                                                                                                                            Kuva: HSL

Metromaisen tiheä vuoroväli, ensiluokkaiset vaihtoyhteydet keskeisiltä raideliikenteen asemilta ja reitti, joka kulkee yli kilometrin mittaisen tunnelin läpi. Tätä kaikkea on HSL:n uusi runkolinja 560, joka aloittaa liikennöintinsä ensi viikon maanantaina 10. elokuuta.

Runkolinja 560 tarjoaa uuden, tehokkaan poikittaisyhteyden Vuosaaren ja Myyrmäen välille ja täydentää samalla HSL:n runkolinjastoa. Runkolinjastoon kuuluvat lähijunien ja metron lisäksi runkolinjabussit, joista ensimmäinen, 550, liikennöi jo Itäkeskuksen ja Westendinaseman välillä. Nyt avattava 560 tuo HSL-alueen poikittaiseen runkoliikenteeseen myös pohjoisemman vaihtoehdon.   Runkolinja 560 tarjoaa sujuvia vaihtoyhteyksiä niin metroon kuin vaikkapa Kehäradan juniinkin, sillä sen reitti kulkee neljän metroaseman ja kahden rautatieaseman kautta.

Runkolinja tarjoaa tehokasta joukkoliikennettä

Runkolinjabussit poikkeavat monin tavoin tavanomaisesta bussiliikenteestä. Bussien vuoroväli on tavanomaista tiheämpi ja pysäkkejä harvemmassa, ja lisäksi bussin kyytiin voi nousta myös keskiovista, jos matkustaa matkakortilla tai ennakkoon ostetulla lipulla. Niinpä bussit liikkuvat runkolinjoilla tavanomaista nopeammin.  

Linjalla 560 liikennettä nopeuttaa myös uusi, 1,2 kilometriä pitkä Paloheinäntunneli, joka alittaa Keskuspuiston Paloheinän ja Kuninkaantammen välillä. Uusi, pelkästään runkolinjan käyttöön rakennettu tunneli nopeuttaa linjan matka-aikaa jopa 20 minuuttia. Paloheinässä Kuusmiehentiellä linjaa varten on lisäksi kesän aikana valmistunut erityinen joukkoliikennekatu.  

Runkolinjoilla matkustaminen on muillakin tavoin korkeatasoista ja luotettavaa. Esimerkiksi kaikkien linjalla kulkevien bussien sisällä olevat näytöt kertovat seuraavan pysäkin nimen. Runkolinjabussit tunnistaa oranssista väristä, joka näkyy myös linjan 560 pysäkkikatosten otsalaudoissa. Kun linja aloittaa liikennöintinsä 10.8., reitin varrella on vielä joitain rakennustyömaita, mutta loputkin niistä valmistuvat syksyn aikana.  

HSL jakaa kaikkiin linjan vaikutuspiirissä sijaitseviin kotitalouksiin linjasta kertovan esitteen elokuun alussa, ja lisäksi uudesta runkolinjasta kerrotaan runkolinjabussien kyljessä olevin mainoksin ja lehti-ilmoituksin.

 

Paloheinäntunnelin rakentaminen alitti budjetin miljoonilla euroilla
6.8.2015

                                                                                                                                                                                                                          Kuva: HSL

Joukkoliikennettä palveleva Paloheinäntunneli ja siihen liittynyt Kuusmiehentien kadunrakennusurakka ovat valmistuneet aikataulussa Helsingin Paloheinässä ja alittaneet rakentamiselle varatun budjetin yhteensä lähes 12 miljoonalla eurolla. Tunnelin rakentaminen alitti budjetin kuudella ja puolella miljoonalla ja katu-urakka viidellä miljoonalla eurolla.

HKL oli varannut Paloheinäntunnelin ja siihen johdattavan Kuusmiehentien joukkoliikennekadun rakentamiseen ja sekä vanhan Kuusmiehentien parantamiseen yhteensä 42,5 miljoonaa euroa. Kustannuksista selvittiin kuitenkin 30,5 miljoonalla eurolla.  

– Paloheinäntunnelin rakentamisessa suurin säästö saatiin aikaan suunnitelmaa yksinkertaistamalla. Alun perin kaksiputkiseksi suunniteltu tunneli muutettiin yksiputkiseksi. Kuusmiehentien parantamisessa puolestaan kustannuksia säästi alkuperäistä suunnitelmaa kevyempi rakentamistapa, kertoo Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie  

Tunnelityömaalla syntynyt louhe käytettiin samalla alueella Paloheinän ulkoilumaaston kunnostamiseen sekä tunnelin länsipäässä sijaitsevan uuden asuinalueen, Kuninkaantammen, maanrakennukseen. Hyvällä suunnittelulla vältyttiin louheen kuljettamisen haitoilta.  

Keskuspuiston alle rakennettu 1,2 kilometriä pitkä Paloheinäntunneli on tarkoitettu vain joukkoliikenteelle. Ensi vaiheessa tunnelia käyttää runkolinja 560, joka aloittaa liikennöinnin 10.8.2015 ja ajaa Vuosaaren ja Myyrmäen välillä. Bussitunneli on mahdollista muuttaa tulevaisuudessa pikaraitiotietunneliksi.  

Tunnelin turvallisuus on varmistettu yli 50 kameran avulla sekä kiinteistönvalvontaan ja liikenteenhallintaan liittyvillä järjestelmillä. Muun liikenteen pääsy tunneliin on estetty puomeilla.  

Turvallisuutta valvoo Liikenneviraston lähiliikenteen turvavalvomo ja käytännön turvallisuuspalveluita sekä järjestyksen valvontaa hoitaa Turvatiimi Oyj. Tunnelin tekninen valvonta kuuluu HKL:n teknisen valvomon tehtäviin.  

Paloheinäntunnelin rakentamisen yhteydessä Paloheinään rakennettiin kilometrin mittainen joukkoliikennekatu vanhan Kuusmiehentien pohjoispuolelle sekä reilun 1,5 kilometrin mittainen kevyenliikenteen väylä.

Lähde: HKL

 

Kehäradalla ensimmäisenä päivänä 80 000 matkustajaa
8.7.2015

Kehäradan junissa matkusti ensimmäisenä liikennöintipäivänä arviolta 80 000 matkustajaa. I-juna oli kahdesta junasta aavistuksen verran suositumpi: sen kyydissä matkusti eilen noin 42 000 ihmistä, kun P-juna kyyditsi noin 38 000 matkailijaa.

”Ensimmäinen päivä sujui hyvin. Suuri osa matkustajista oli matkalla varta vasten tutustumassa Kehärataan ja uusiin asemiin. Matkustajat olivat hyvällä tuulella ja erittäin tyytyväisiä uuden yhteyden aukeamiseen”, HSL:n ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi sanoo.   

Osa junista ei pysynyt ensimmäisenä päivänä täysin aikataulussa, ja joitakin junavuoroja jouduttiin perumaan. Toisena päivänä liikenne on sujunut pitkälti häiriöttä.  

”Aikataulujen venyminen johtui usean asian summasta. Rata on teknisesti uudenkarhea ja lentokentän aseman rakennustöiden takia osassa rataa nopeusrajoitukset ovat matalampia, kuin mitä aikataulussa on mitoitettu. Kuljettajille uuden radan optimiajon oppiminen kestää myös hetken. Eilen havaittiin yhdeksi ongelmaksi myös, että ihmiset ryhmittäytyvät laitureiden päihin, vaikka junat pysähtyvät keskelle laituria”, sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo arvioi.  

HSL on jo yhdessä VR:n ja Liikenneviraston kanssa tehnyt korjaavia toimia ja junien täsmällisyyttä on saatu parannettua. HSL teettää lisäksi asemalaitureille ensi viikolla liimattavat lattiatarrat, jotka kertovat matkustajille tarkasti, mihin kohtaan juna pysähtyy.  

”Sukkulabussiliikenne Aviapoliksen asemalta lentokentälle on sujunut mainiosti. Olemme pystyneet tarjoamaan lentomatkustajille hyvän palvelutason”, Sinisalo sanoo.  

Lentokentälle pääsee myös bussilla  

Kehäradan aamun ensimmäiset ja illan viimeiset lähdöt ajetaan pääradan kautta, jota kautta matkustajakysyntä on suurempaa. Aamulla ensimmäiset Helsingistä lähtevät I-junat korvaavat samalla myös entisen M-junan varhaisaamun lähtöjä Vantaankoskelta Helsinkiin.  

Lentoasemalle tulee kehäradan avaamisen jälkeenkin säilymään bussiliikennettä. Kesäliikenteessä 9.8. asti säilyvät yhteydet lentoasemalle vielä nykyisillä bussilinjoilla (esim. Vantaan linjat 51 Myyrmäen suuntaan ja 61 Tikkurilaan).  

Yöyhteydet paranevat syysliikenteen alusta 10.8. alkaen nykyisestä: bussit 615 ja 562N palvelevat joka yö 30 min välein. Lisäksi uutena linjana tulee 415N, jolla pääsee Myyrmäen suunnasta lentoasemalle varhaisaamuisin. Myös myöhäisiltaisin tullaan liikennöimään linjaa 415N. Bussilinja 562N liikennöi yöllä Mellunmäestä Tikkurilan kautta Lentoasemalle asti.  

Liityntäpysäköintipaikat käyttöön elokuussa  

Kivistön ja Vehkalan liityntäpysäköintialueet ovat vielä kesän ajan suurelta osin työmaa-alueita. Autolla junalle suuntaavan kannattaa käyttää kesän ajan vielä Vantaankosken asemaa. Kivistön asemaa palveleva pysäköintialue Keimolanmäessä Hämeenlinnanväylän länsipuolella vapautuu liityntäliikenteen käyttöön asuntomessujen jälkeen 10.8. Messujen ajan Keimolanmäen parkkipaikka toimii messuvieraiden maksullisena pysäköintialueena.

Lähde: STT

 

 

Kehärata uudistaa junaliikennettä
17.6.2015

Kehäradan liikenne alkaa 1.7. Uusi kaupunkirata yhdistää Vantaankosken radan ja pääradan toisiinsa ja tuo uusia mahdollisuuksia junamatkustamiseen. Kaukoliikenneliput lentoasemalle ovat jo myynnissä.

Kauan odotettu Kehärata aukeaa heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Kehäradan ja kaukoliikenteen junien ansiosta joka puolelta Suomea pääsee nyt junalla Helsingin lentoasemalle. Uudet Flirt-junat ja sujuvat vaihtoyhteydet tekevät junamatkustamisesta entistä helpompaa ja kätevämpää.

Kehärata tuo 1.7. alkaen uudistuksia lähiliikennejunien aikatauluihin.

Kaukoliikenteen junilla lentoasemalle ilman lisämaksua Kehäradan avautumisen myötä kaukoliikenteen junalipulla pääsee matkustamaan Helsingin lentoasemalle asti ilman lisähintaa. Ostaessasi kaukoliikennelippua, valitse pääteasemaksi lähiliikenteen asema, esimerkiksi Helsinki Lentoasema. Vaihtoaika lähiliikennejuniin on 80 minuuttia ennen ja jälkeen kaukoliikennematkan. Lippuja voi ostaa kaikista VR:n myyntikanavista.

Hyvät yhteydet ja vaihtomahdollisuudet mahdollistavat matkan Lahdesta lentoasemalle nopeimmillaan alle tunnissa ja Tampereelta 1,5 tunnissa. Lappeenrannasta Helsingin lentoasemalle parhaimmillaan kahdessa tunnissa.

Lentoasemalle pääsee 1.-9.7. Aviapoliksen asemalle vievällä junalla. Aviapoliksen aseman ja lentokentän terminaalien välille järjestetään maksuton bussikuljetus.

Kehärataa liikennöivät I- ja P-juna. Päiväsaikaan junien vuoroväli on 10 minuuttia.

Kehäradan ensimmäinen juna lähtee Helsingistä 1.7. kello 3.59

Lähde: VR

 

 

1. heinäkuuta avattavan Kehäradan pelastusharjoituksessa saavutettiin tavoitteet
9.6.2015

Kehäradalla järjestettiin pelastusharjoitus, jossa rataosuuden tunneliin lavastettiin kuvitteellinen onnettomuustilanne. Harjoitus onnistui suunnitelmien mukaan ja esimerkiksi henkilöturvallisuuteen liittyvät tavoitteet täyttyivät hyvin: matkustajat olivat turvassa alle tavoiteajan.  

Pelastusharjoituksen tavoitteena oli harjoitella toimimista ja testata tunnelin teknisiä järjestelmiä kuvitteellisessa onnettomuustilanteessa.  

– Jälkeenpäin tehdyn yhteenvedon mukaan harjoitus sujui yleisesti hyvin ja osoitti, että henkilö- ja junaturvallisuudesta pystytään huolehtimaan vastaavissa tilanteissa. Matkustajien evakuointi tunneliin pysähtyneestä junasta kävi täysin tavoitteiden mukaisesti: kaikki junassa olevat matkustajat, joita oli kaikkiaan yli 450, olivat turvallisella alueella alle tavoitteena olleessa kuudessa minuutissa, Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansonen kuvaa.  

Junassa olleet matkustajat evakuoitiin junasta nopeasti turvalliseen tunneliin ja sieltä pelastuskuilujen evakuointialueille. Harjoituksesta raportoineiden mukaan kanssamatkustajia autettiin tarpeen vaatiessa, minkä lisäksi junahenkilöstön toimintaa kehuttiin sekä matkustajien että tarkkailijoiden keskuudessa.  

Myös tekniikka toimi  

Yhtä lailla tekniikka, esimerkiksi savunpoistoon liittyvät järjestelmät, sekä junahenkilöstö ja turvamiehet toimivat harjoituksessa kuten ennakkoon on suunniteltu ja sovittu. Myös sähköradan jännitteettömäksi tekeminen kävi nopeasti ja varmasti.  

– Toki harjoituksessa nousi esiin muitakin kohtia, joissa toimintaa voidaan parantaa ja nämä jatkotoimenpiteet ovat jo käynnissä. Esimerkiksi teknisen valvomon ja liikenteenohjauksen työnjakoa selkeytetään ns. ovilupien myöntämisen suhteen, minkä lisäksi pelastuslaitoksen toimintakortteja tarkistetaan ja harjoittelua jatketaan, Kansonen kuvaa. Seuraavan kerran vastaava isompi harjoitus järjestettäneen esimerkiksi kolmen vuoden päästä.  

– Pienillä parannuksilla saamme loputkin kohdat viilattua kuntoon. Mutta kaiken kaikkiaan mikä on tärkeintä, matkustajaturvallisuuteen liittyvät tavoitteet saavutettiin ja täytettiin harjoituksessa hyvin, hän summaa.   Pelastusharjoitus liittyi Kehäradan tulevaan liikenteelle avaamiseen, sillä matkustajaliikenne rataosuudella alkaa 1.7.2015.

Lähde: Liikennevirasto

 

Kannelmäen Maija Fast ehdolla Vuoden 2015 Positiivisin Helsinkiläinen kisassa
3.6.2015

 

Monelle Kaarelan Kannelmäessä asuvalle tutuksi tullut ilopilleri, Maija Fast, on ehdolla tänä vuonna Helsingin Positiivisimmaksi henkilöksi. 

Maija tunnetaan Kannelmäki-liikkeen työjuhtajana ja mm. Lasten Unelma -tapahtuman vetäjänä sekä myös sen toisena juontajana.

Kisan loppuäänestykseen on tänä vuonna valittu 8 henkilöä, osa julkkiksia ja osa monella tapaa positiivisuudellaan vaikuttaneita henkilöitä. Helsingin äänestyksen voittaja osallistuu valtakunnallisen Vuoden Positiivisin Suomalainen -kilpailuun.

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa ja äänestää oman kaupunginosamme erinomaista ehdokasta tälle arvostetulle paikalle, käy tutustumassa ehdokkaisiin ja meidän Maijaan äänestys sivuilla:

http://www.havisamanda.com/Suomeksi/Projektitoiminta/Positiivisin-Helsinkilainen-2015

Äänestys on auki 1.6. - 19.7.2015.

Maijaan voi tutustua tarkemmin maijafast.com  -sivuilla.

Onnen ja tsemppiä Maijalle! 

 

Nuoret suunnittelevat uudenlaisen yhteisöasunnon Kannelmäkeen
28.5.2015

Oman muotoinen koti -hanke kehittää uutta yhteisöllistä asumista yhdessä nuorten kanssa. Hankkeen ydin on konkreettisen tekemisen sekä uusien tekojen ja kokeilujen kautta löytää vaihtoehtoisia tapoja ratkaista asunto-ongelma. Muotoilu on yksi tapa, sillä se ottaa huomioon kokonaisuuden ja lisää käyttäjäymmärrystä.

Seuraavaan projektiin etsitään kahtakymmentä 18–25-vuotiasta nuorta. Heidän tehtävänään on muotoilla yhteisöasuminen uusiksi Kannelmäessä sijaitsevassa entisessä nuorisokodissa, johon mahtuu 11 asukasta. Asuinhuoneet ovat pinta-alaltaan 8–17 neliötä, ja yhteistä tilaa kohteessa on 171,5 neliötä. Suunnitteluryhmä kootaan kesäkuussa, ja suunnitelma valmistuu syyskuussa. Projektiryhmässä mukana olevista valitaan asukkaat yhteisöön. Asiasta lisätietoja antaa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus/miki.mielonen(at)hel.fi

Kanneltie 8 on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n huoneisto. Konseptin rakentaminen tehdään yhteistyössä tulevien asukkaiden, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asunto-osaston sekä Oman muotoinen koti -hankkeen kesken.

Lähde: Heka Oy

 

Helsinki-päivänä 12.6. runsaasti ohjelmaa ja mahdollisuuksia ainutlaatuisiin kokemuksiin
26.5.2015

                                                                                                                                                    Visit Helsinki, Lasten katubileet. Kuvaaja Memmu Limnell

Helsinki-päivänä 12.6. kaupunki on jälleen täynnä tapahtumia keskustasta kaupunginosiin. Puistot, torit ja kadut täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta klassikoista uutuuksiin.

Tärkeimmässä roolissa Helsinki-päivänä ovat kaupunkilaiset, jotka itse tuottavat suurimman osan ohjelmistosta ja lähtevät liikkeelle runsain joukoin juhlistamaan päivää ympäri kaupunkia.

- Helsingin syntymäpäivä on tärkeä juhla kaupunkilaisille, ja myös tänä vuonna osanotto ohjelmantuotantoon on ollut erittäin innokasta. Helsinki-päivä mahdollistaa myös pienten toimijoiden ja jopa yksittäisten kaupunkilaisten osallistumisen ohjelmatuotantoon, sanoo tapahtuman tuottaja Marianne Saukkonen Visit Helsingistä.

Kaupungintalon parvekkeella tapahtuu

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen avaa Helsinki-päivän ja kutsuu kaupunkilaiset perinteisesti aamukahville klo 9. Tänä vuonna kahvitellaan Senaatintorilla, missä juhlinta jatkuu maakuntajuhlien ja Pop-Up Pohjanmaan ohjelman parissa. Aamukahvituksia pidetään myös eri kaupunginosissa. Kaupungintalolla järjestetään lasten mehukestit klo 10–11, minkä jälkeen lastenohjelma jatkuu klo 13 asti.

Kaupungintalon parveke, johon normaalisti ei ole pääsyä, näyttäytyy tärkeänä estradina tapahtumille. ”Sinun Helsinki-päiväsi!"-tapahtumassa on mahdollisuus päästä vierailemaan ja ottamaan vaikka selfie kaupungintalon parvekkeelle, mistä avautuvat upeat näkymät Kauppatorille, Eteläsatamaan ja Esplanadin puistoon. Halutessaan parvekkeelta voi antaa lyhyen onnittelutervehdyksen Helsingille.

Tänä vuonna järjestetään myös kilpailu, jossa palkintona on ikimuistoinen illallinen kahdelle kaupungintalon parvekkeella Helsinki-päivän iltana. Kilpailuun voi osallistua kertomalla viimeistään 7.6. osoitteessa helsinkipaiva.fi rakkaimman Helsinki-päivän muistonsa vuosien varrelta.

Sibeliusta, designia, tykkisluuppipurjehduksia ja Suomi-popin supertähtiä

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi näkyy tämän vuoden ohjelmistossa. Esimerkiksi Sibelius-monumentilla klo 17 Nukketeatteri Poiju esittää kaikenikäisille sopivan, visuaalisen ja musiikkiin pohjautuvan ”Sibeliuksen satu” -esityksen. Opastetuilla Sibelius-kierroksilla saa taas elävästi kokea Sibeliuksen Helsingin.

Muotoiluteemaista ohjelmaa löytyy runsaasti. Uutuus on Design Districtin järjestämä Designsuunnistus, jossa etsitään Helsingistä piiloja, joista löytyvät designaarteet löytäjä saa pitää. Helsinki-päivänä on myös vapaa pääsy Arabian museoon ja Galleria Arabiaan sekä ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua yleisöltä muutoin suljettuun Arabian Taideosastoon.

Helsinki-päivänä on mahdollisuus myös kokeilla ennakkoon kesällä Suomenlinnan ympäristössä seilattavia tykkisluuppipurjehduksia. Ainutlaatuisella historiallisella 1700-luvun tyylisellä tykkisluuppialus Dianalla voi matkata Helsinki-päivänä kolmella eri reitillä sähkömoottorilla ja sään salliessa myös purjein.

Radio Aallon Helsinki-päivän konsertti Kaisaniemessä on yksi odotetuimmista tapahtumista. Tänäkin vuonna esiintymislavalle nousee toinen toistaan kirkkaampia tähtiä, muun muassa Haloo Helsinki!, Elastinen, Poets of the Fall, Kasmir, Sunrise Avenue ja Jenni Vartiainen.

Helsinki-päivän vauva sekä Stadin friidu ja kundi valitaan jälleen

Stadin Slangi ry julkistaa Espan lavalla kello 10 alkavassa ohjelmassa tämän vuoden Stadin kundin ja Stadin friidun. Helsinki-päivän perinteen mukaisesti Helsingin kaupunki muistaa ensimmäistä kaupungin syntymäpäivänä syntynyttä helsinkiläistä vauvaa. Kaupunki myös jakaa Helsinki-mitalit ansioituneille kansalaisille.

Vapaa pääsy kaikkiin tapahtumiin

Helsinki-päivän kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Tapahtumiin, joissa on rajoitettu osallistujamäärä, voi pe 5.6. alkaen noutaa ilmaislipun kaupungintalon Virka-infosta (Pohjoisesplanadi 11–13 / Sofiankatu 1). Virka-iInfo on avoinna ma–pe klo 9–19 ja la–su klo 10–16.

 

 

 

Helsingin esikaupunkialueiden kehittämisrahaa Kannelmäkeen
19.5.2015

Helsingin kaupunginhallitus myönsi lähiörahastostaan kaikkiaan 5 milj. euroa Helsingin esikaupunkialueiden kehittämiseen. Kannelmäen liikuntapuiston lähiliikuntapaikalle myönnettiin rahoitusta 400 000 euroa ja Kannelmäen kaupunkipuiston ulkoliikuntapisteille 350 000 euroa. Kannelmäen Vanhaistenpuiston ympärille toteutetaan muun muassa kolmen kilometrin mittainen kuntolenkki, jonka varrelle sijoitetaan ulkoliikuntapisteitä.

Lähiörahaston määrärahoilla lisätään viihtyisyyttä

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2001 lähiörahaston perustamisesta. Vuoden 2014 alussa rahaston pääoma oli 67,8 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin virastot voivat tehdä ehdotuksia rahoitettaviksi investointihankkeiksi. Vuosittain lähiörahastosta on rahoitettu hankkeita noin viiden miljoonan euron edestä. Vuosittain valmistuu noin 20–30 edellisenä vuonna rahoitusta saanutta hanketta.

Lähiörahaston tarkoituksena on parantaa Helsingin esikaupunkialueiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta sekä ikääntyvien kaupunkilaisten palveluita.

Lähiöprojekti edistää toimenpiteitä, joilla kehitetään esikaupunkeja kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina sekä tehdään tunnetuksi jo olevia alueiden omia vetovoimatekijöitä yhdessä kaupungin asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Lähiöprojekti aloittaa uuden kauden valmistelun

Lähiöprojekti aloittaa uuden kauden (2016–2017) valmistelun yhdessä hallintokuntien ja asukkaiden kanssa. Syksyn aikana Lähiöprojekti esittää kaupunginhallitukselle suunnitelman seuraavan kauden tavoitteista, kohdealueista ja toimenpiteistä.

 

 

Pyöräilykatsaus seuraa Helsingin pyöräliikenteen kehitystä
15.5.2015

                                                                                                                     Kuva: Musiikkitalon edustan pyöräliikennettä, Visit Helsinki

Helsingin ensimmäinen pyöräilykatsaus on ilmestynyt. Katsaus esittelee tiiviissä muodossa pyöräliikenteen kehitystä Helsingissä, tulevia pyörätiehankkeita ja kaupunkilaisten näkemyksiä pyöräilystä.

Painetun pyöräilykatsauksen voi noutaa info- ja näyttelytila Laiturilta tai Pyöräkeskuksesta Narinkkatorin laidalta Kampista. Sähköinen katsaus on ladattavissa osoitteesta www.hel.fi/pyoraily.

Pyöräilykatsaus julkaistaan jatkossa kahden vuoden välein.

Pyöräilykatsaus on osa toimia, joilla Helsinki pyrkii nostamaan pyöräilyn suosiota. Kaupungin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 15 prosenttia matkoista tehtäisiin pyörällä. Nykyisin pyörällä taittuu 11 prosenttia matkoista.

– Kun kaupunki kasvaa, liikenne lisääntyy. Jotta liikkuminen on sujuvaa tulevaisuudessakin, kaupunki panostaa tilaa säästäviin kulkumuotoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta perustelee.

 

 

Kaarelan Omakotiyhdistys ry järjestää Kevätsiivoustalkoot alueellamme lauantaina 9.5.2015 kello 10-13
6.5.2015

 

Siivouskohteet; Maununnevan metsiköt, Puukoulun ympäristö, Mörssärinaukio, bussipysäkit, Kannelmäen ostoskeskuksen edusta, kirkon ympäristö jne.
 
Roskapihtejä ja jätesäkkejä jaetaan klo 10 Kaarelan raitti 1 koulun P-paikalla ja klo 11 Kannelmäen ostoskeskuksen edessä. Talkooporukan työllä on suuri merkitys. Tule siis mukaan siivoamaan yhdessä lähiympäristö kesäkuntoon! Jätesäkkejä ja roskapihtejä jaetaan kello 10 Kaarelan raitti 1 kohdalla  ja Kannelmäen ostoskeskuksessa kello 11 Talkoissa kerätään vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Roskat kerätään yhteen ennalta sovittuun paikkaan, josta ne noudetaan pois.
 
Lisätietoja suoraa järjestäjältä; Kaarelan Omakotiyhdistys ry. Heikki 0400950833 tai Ulla 0504347212

 

 

Helsinkiläisten päiväkotien ruokalistat uudistuvat elokuussa
29.4.2015

Helsinkiläisissä päiväkodeissa otetaan käyttöön uudistettu ruokalista elokuun puolivälissä. Mittava ruokalistauudistus on toteutettu varhaiskasvatusviraston, opetusviraston ja Palmian yhteistyönä.

Uudistustyön lähtökohtana on laaja selvitys, jossa kartoitettiin lasten, vanhempien sekä hoitohenkilökunnan mielipiteitä mm. suosikkiruuista, ruokien ulkonäöstä ja mausta, aamupala- ja välipalatarjonnasta sekä teema- ja juhlapyhätarjonnasta.

Uusittu lista jalostaa nykyistä ruokatarjontaa vastaamaan entistä paremmin lasten ruokailutottumuksia. Kehitystyön punaisena lankana on ollut ruuan ravitsemuksellinen laatu, ruokatarjonnan monipuolisuus sekä ruokailun kasvatuksellinen merkitys unohtamatta ruuan hyvää makua.   Uudistuksen myötä kaikissa noin 330 kunnallisessa päiväkodissa Helsingissä on jatkossa käytössä samansisältöinen ruokalista. Uudet listat julkistetaan kesän aikana ja päivitetään varhaiskasvatusviraston www-sivuille.

Lähde: Helsingin Varhaiskasvatusvirasto

 


M-junatunnus jää historiaan heinäkuussa
14.4.2015

Kehäradan junien kirjaintunnukset ovat I, Helsingistä vastapäivään kiertävillä junilla ja P, Helsingistä myötäpäivään kiertävillä junilla - M-junatunnus jää historiaan.

Muutoin lähijunien kirjaintunnukset ja pysähtymispaikat eivät muutu. Lopulliset aikataulut valmistuvat toukokuussa. Päiväliikenteessä Kehäradan I- ja P-junien vuoroväli on 10 minuuttia, klo 19-22 vuoroväli on 15 minuuttia ja hiljaisina aikoina klo 4-6 ja klo 22-24 vuoroväli on 30 minuuttia. Viimeinen juna lentokentälle lähtee noin klo 1.15, jolloin myös puolenyön aikaa saapuvilta lennoilta on junayhteys keskustaan.

Lähde: HSL

 

Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla
14.4.2015

 

HSL on tehnyt päätöksen heinäkuussa avattavan Kehäradan asemista. Junat pysähtyvät kaikilla reitin varrella olevilla asemilla. Päätös perustuu huhtikuun alussa tehtyihin koeajoihin.

”Kaikilla asemilla pysähtyminen on asiakkaille helposti muistettava reitti. Vaihtoehto ei myöskään pidennä merkittävästi matka-aikaa lentoasemalle. Helsingistä Tikkurilan kautta matka-aika on 27 minuuttia ja Myyrmäen kautta 32 minuuttia”, osastonjohtaja Tero Anttila HSL:stä sanoo.

Tutkittavana oli kaksi liikennöintimallia. Kaikilla asemilla pysähtymisen vaihtoehtona oli malli, jossa Kehäradan junat olisivat ohittaneet Käpylän, Tapanilan ja Ilmalan asemat. Koeajojen perusteella osoittautui, että asemia ohittamalla ei ole saatavissa sellaisia säästöjä, että ohittaminen olisi perusteltua.

Kehärata on myös merkittävä poikittaisyhteys

”Nyt Kehäradan avautumisen kynnyksellä voimme sanoa, että tuleva kesä merkitsee mullistusta Suomen raide- ja lentoliikenteen historiassa, sillä junalla pääsee ensimmäistä kertaa lentoasemalle. Se merkitsee mullistusta myös Vantaan joukkoliikenteeseen. Itä- ja Länsi-Vantaan välinen poikittaisliikenne on aiempaa tehokkaampaa ja tiiviimpää ja kulkee nyt entistä vahvemmin raiteilla. Elokuussa myös Vantaan bussilinjasto uudistuu perusteellisesti, kun varsinainen liityntälinjasto otetaan käytttöön”, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Lähijunien linjakarttojen ja aikataulujen ilme uudistuu

Lähijunien linjakarttojen, aikataulujen ja asemien lähialuekarttojen ulkoasu uudistuu tulevana kesänä. Helsingin seudun junaliikenteen tilaaja HSL vastaa myös alueen matkustajainformaatiosta. HSL:n tavoitteena on johdonmukainen ja intuitiivinen kokonaisuus. Tällä hetkellä asemilla on useamman toimijan tuottamaa informaatiota ja vaikutelma on kirjava. HSL-alueella on kaikkiaan 41 asemaa.

”Päärautatieasemalla ja netissä esillä olleiden infotuotteiden raakaversioiden arviointiin osallistui yli 7 000 henkilöä, joilta saatiin yli 3 000 kommenttia. Hienoa, että HSL:n tuotteet herättävät näin laajaa kiinnostusta”, sanoo HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström.

Lähde: HSL

 

Avorahastus tulee käyttöön elokuussa aloittavalla runkolinjalla 560
14.4.2015

Matkakortilla matkustavat voivat jatkossakin nousta runkolinjabusseihin myös keskiovista, sillä HSL vakinaistaa avorahastuksen runkolinjoilla.

HSL:n hallitus päätti kokouksessaan 14.4. vakinaistaa avorahastuksen runkolinjan busseissa vuoden 2015 syysliikenteen alusta. Avorahastus tulee siis käyttöön myös 10.8. aloittavalla uudella poikittaisella runkobussilinjalla 560, Rastila - Vuosaari - Mellunmäki - Kontula - Malmi - Paloheinä - Kuninkaantammi - Myyrmäki.

Raideliikenteestä tuttua avorahastusta on kokeiltu runkolinjalla 550 syksystä 2013 lähtien. Avorahastuksessa bussiin voi nousta etu- ja keskiovista, jos maksaa matkansa matkakortilla. Voimassa olevaa kausilippua ei tarvitse näyttää matkakortin lukijalle. Arvolippu ostetaan matkakortin lukijalta, joita on sekä kuljettajan vieressä että keskiovien kohdalla. Kuljettajalta voi ostaa kertalippuja.

Lähde: HSL

 

Pelimannin ala-asteen koulu siirtyy syksyllä 2015 väistötiloihin
10.4.2015

Pelimannin ala-asteen oppilaat siirtyvät syksyllä väistötiloihin. Rakennukseen suunnitellaan peruskorjausta.

Koulu toimii elokuun alusta yhteisissä tiloissa Kannelmäen peruskoulun kanssa. Molempien koulujen 1.-4.-luokkalaiset opiskelevat Kanneltien toimipisteessä. Runonlaulajantien toimipisteessä opiskelevat molempien koulujen 5.–9.-luokkalaiset. Lisäksi osa Kannelmäen peruskoulun 1.–2.-luokkalaisista ja Pelimannin ala-asteen koulun pienluokka opiskelevat Kaarelan raitin toimipisteessä.

Huoltajille tullaan tiedottamaan tarkemmin huhtikuun aikana Wilman kautta oppilaskohtaisista järjestelyistä.

Kannelmäen peruskoulussa, os. Kanneltie 1 järjestetään 21.4.2015 klo 18.00–19.30 info- ja kuulemistilaisuus huoltajille. Tilaisuudessa saa tarkempaa tietoa lukuvuoden 2015–2016 järjestelyistä. Paikalla ovat Kannelmäen peruskoulun rehtori Sirkka Kovanen, Pelimannin ala-asteen koulun rehtori Mikko Kytömäki ja aluepäällikkö Arjariitta Heikkinen perusopetuslinjalta sekä toimitilapäällikkö Markku Metsäranta kaupungin Tilakeskuksesta.

Lähde: Helsingin opetusvirasto

 

Malminkartanon koulussa oppilaat voivat kokeilla uhkatilanteista ilmoittamista nettilomakkeella
8.4.2015

Malminkartanon koulussa ja seitsemässä muussa Helsingin peruskoulussa kokeillaan nettilomaketta, jolla oppilaat voivat ilmoittaa kokemastaan väkivallasta tai sen uhasta.

Ilmoituslomakkeessa oppilas kuvaa, mitä hänelle on tapahtunut ja miten tapahtuma on häneen vaikuttanut. Ilmoitukset menevät koulun kuraattorille, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä seitsemän koulutyöpäivän kuluessa ilmoituksesta.

- Kokeilun tarkoituksena on saada selville, voidaanko tällaisen ilmoitusmenettelyn kautta puuttua oppilaiden kokemaan väkivaltaan. Jos tulokset ovat hyviä, laajenee toimintamalli jatkossa kaikkiin Helsingin kaupungin peruskouluihin, kertoo oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen opetusviraston perusopetuslinjalta. Jokaisen kokeilussa mukana olevan koulun verkkosivuilta löytyvä lomake ei korvaa kontaktia kasvokkain aikuisten kanssa, vaan täydentää sitä. Lomakkeen avulla saadaan kerättyä yhteen tärkeää tietoa oppilaiden kokemista uhkatilanteista. Lomakkeen kautta voi myös olla helpompi ilmoittaa uhkatilanteesta, jos ensikontaktia ei halua ottaa kasvokkain.

Kokeilussa mukana olevat muut koulut ovat Hiidenkiven, Käpylän ja Latokartanon peruskoulut, Porolahden peruskoulun 7.-9. luokat, Meri-Rastilan ja Roihuvuoren ala-asteen koulut sekä Pakilan yläasteen koulu.

Lähde: Helsingin opetusvirasto / KaarelaTV

 

Kaarelan Suomalais-venäläisen koulun entinen rehtori Liisa Pohjolainen uudeksi Helsingin opetustoimen johtajaksi
25.3.2015

   Kuva:Hannes Victorzon

Helsingin opetusviraston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan tänään 25.3.2015.

Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina (2001-2008), Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila jää eläkkeelle.   Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 54 hakemusta.


Lähde: STT / KaarelaTV

 

Ilmoittautuminen alueellisiin Kevätsiivoustalkoisiin 2015
25.3.2015

Pääkaupunkiseudun kevätsiivoustalkoot lähestyvät kevään myötä. Kevätsiivoustalkooajankohta on 7.4. – 24.5.2015. Talkoisiin voi ilmoittautua 30.3. – 8.5.2015.

Helsingissä talkoisiin ilmoittaudutaan rakennusviraston asiakaspalveluun puhelimitse 09-310 39000 tai käymällä paikan päällä osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 9.

Siivouskohteena ovat kaupungin yleiset viheralueet, metsät, rannat, tien pientareet ja puistot. Talkoojärjestäjä ilmoittaa talkooajankohdan ja saa käyttöönsä roskapihdit ja jätesäkit. Myös muita työvälineitä voi lainata. Välineet toimittaa alueellinen viherurakoitsija, joka on Helsingin kaupungin Stara tai yksityinen urakoitsija. Ilmoittautuessaan talkoojärjestäjä saa alueellisen yhdyshenkilön yhteystiedot ja voi tarvittaessa vielä sopia talkoiden yksityiskohdista.

 

Jätekeräysautot Kaarelassa kotitalouksia varten 15.-16. ja 20. huhtikuuta
23.3.2015

                                                Kuva:HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) jätehuollon keräysautot kiertävät joka kevät Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä, Vantaalla ja Kirkkonummella. Voit tuoda autoihin kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Jätteet otetaan vastaan maksutta. Alta löydät tarkemmat pysähdyspaikat sekä aikataulut Kaarelan ja sen lähialueiden osalta.

Vaaralliset jätteet

Kotitalouksien vaarallisia jätteitä otetaan vastaan maksutta. Vaarallisia jätteitä ovat muun muassa energiansäästölamput, maalit, liuottimet, siivouskemikaalit, akut ja lääkkeet.

Sähkö- ja elektroniikkaromu

Kotitalouksien sähkölaiteromua otetaan vastaan maksutta. Laitteita voi tuoda enintään 3 kappaletta/laitetyyppi/asiakas. Sähkölaiteromua ovat esimerkiksi jääkaapit, pakastimet, televisiot, kahvinkeittimet, pesukoneet, tietokoneet ja sähkövatkaimet.

Metalliromu

Kotitalouksien metalliromun pieneriä otetaan vastaan maksutta. Metalliromua ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat, lämminvesivaraajat sekä metalliastiat ja -purkit.

 

                                                                                                      Kuva:HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää

Keskiviikko 15.4.

17.00–17.30 Runonlaulajantie 40, koulun p-alue, Länsi-Hakuninmaa
17.40–18.20 Luutnantinaukio, aseman itäpuoli, Malminkartano
18.30–19.00 Naapuripellontie 10, p-alue, Malminkartano
19.30–20.10 Ristipellonkuja 1, kaupan p-alue (Ristikko), Konala
20.20–20.50 Kylväjäntie/Äestäjäntie, Konala

Torstai 16.4.

17.00–17.30 Sitratie/Soittajantie, sillan alla, Kannelmäki
17.40–18.20 Laulukuja 1, ostoskeskus, p-alue, Kannelmäki
18.30–19.00 Vakkatie/Kalannintie, bussin kääntöpaikka, Itä-Hakuninmaa
19.30–20.10 Kaarelantie/Vuorilinnakkeentie, Mörssäriaukio, Maununneva
20.20–20.50 Halkosuontie/Rohkatie, koulun p-alue, Länsi-Pakila

Maanantai 20.4.

17.00–17.30 Fallintori, Ylä-Fallin tie 58, Torpparinmäki
17.40–18.20 Pakilantie/Kuusmiehentie, ulkoilualueen p-alue, Paloheinä
18.30–19.00 Pikkusuonkuja 2, urheilukentän p-alue, kauppaa vastapäätä, Paloheinä
19.30–20.10 Jakokunnantie/Lepolantie, Länsi-Pakila
20.20–20.50 Pirkkolantie/Pirjontie, Pirkkola

 

 

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen kirjoitta blogissaan "Palveluseteli lisää valinnanvapautta"
19.3.2015

"Helsinki suunnittelee ottavansa käyttöön kotihoidon palvelusetelin 1.9.2015 alkaen. Ensimmäisenä kotihoidon seteliä tarjottaisiin yksityisten palvelutalojen asukkaille, joista joka viides käyttää kotihoidon palveluja säännöllisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee esitystä kokouksessaan 24.3.2015.

Helsingissä on jo aiemmin päätetty, että palveluseteli on yksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapa. Nyt kaupunginhallitus on linjannut, että palvelusetelin käyttöä laajennetaan.

Tämä linjaus tuo helsinkiläisille paljon uusia mahdollisuuksia.  Tärkeintä on asiakkaan vapaus valita palveluntuottaja.  Palvelusetelillä katetaan tällä hetkellä alle yksi prosentti Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Esityksen mukaan kotihoidon palvelusetelin arvo määräytyy tulojen mukaan ja on vähintään seitsemän euroa. Lainsäädännön mukaan enimmäisarvon tulee olla vähintään 27 euroa. Helsingissä enimmäisarvoksi esitetään 34 euroa, jotta palveluseteli olisi todellinen vaihtoehto myös pienempituloisille. Kotihoidon palveluseteli myönnetään samoin perustein kuin kaupungin oma palvelu tai ostopalvelu. Asiakas voi sopia palvelun käytännön toteuttamisesta yhdessä palveluntuottajan kanssa myönnetyn tuntimäärän puitteissa. Asiakas voi aina halutessaan valita kaupungin oman kotihoidon."

Koko blogikirjoistus löytyy linkistä Pia Sutinen blogi

Pia Sutinen on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, vastuualueenaan sosiaali- ja terveystoimi

 

Katupölyä edelleen runsaasti ilmassa
18.3.2015

 

Pääkaupunkiseudulla ilmassa on runsaasti katupölyä, liikenteen pakokaasuja sekä hieman maan rajojen ulkopuolelta, kulotuksista peräisin olevia pienhiukkasia.

Pölypitoisuuksien alentamiseksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus antoi tiistaina toimenpidepyynnön rakennusvirastolle katupintojen kastelemiseksi laimealla kalsiumkloridiliuoksella.

Kartta kasteltavista kaduista Kaarelan alueelta:

 

Myös katujen pesu on jo käynnissä

”Katuja ei voida pestä öisin yöpakkasten takia, mutta keskustan pääkatuja pestään päiväsaikaan. Pesut aloitettiin toista viikkoa sitten”, kertoo ylläpitoinsinööri Tarja Myller rakennusvirastosta.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan torstain - perjantain vaiheilla korkeapaine väistyy itään ja pohjoisesta alkaa virrata maahamme kylmää ilmaa. Kylmenemisen yhteydessä tulee ajoittain vesi- tai lumisadetta, mutta tämänhetkisten ennusteiden valossa sademäärät jäävät vähäisiksi, eivätkä ne tuo suurempaa helpotusta katupölyongelmaan. Loppuviikosta kylmenee ja sää ilmeisesti säilyy edelleen kuivana.

Lähde ja kartta: Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto

 

Helsingin koulujen ulkoalueiden savuttomuudessa parantamisen varaa
18.3.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvitti viime vuoden aikana helsinkiläisten koulujen savuttomuuden toteutumista. Selvityksen mukaan savuttomuus toteutui sisätiloissa kaikissa tarkastetuissa helsinkiläisissä kouluissa, mutta ulkoalueiden savuttomuudessa todettiin puutteita. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin koulujen sisätiloissa ja ulkoalueilla.

”Yleisimmät puutteet kouluissa olivat tupakointikielto-opasteiden puuttuminen ja ulkoalueiden savuttomuusrikkomukset sekä päivä- että iltakäytön aikana. Ulkoalueiden savuttomuuden toteutumisen yleisin ongelma olivat koulujen alueella ulkopuoliset käyttäjät ja läpikulkijat”, kertoo terveysinsinööri Teemu Holmén.

Eniten ongelmia savuttomuuden toteutumisessa oli kouluilla, joilla oli yhteiset ja avoimet ulkoalueet alueen muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi koulun alueella sijaitsi kirjasto tai uimahalli, johon kuljettiin koulun ulkoalueiden kautta. Lisäksi kouluissa, jotka sijaitsivat lähellä vilkkaita alueita, kuten metropysäkkejä tai kauppakeskuksia, savuttomuusrikkomuksia oli huomattavasti enemmän kuin kouluissa, jotka sijaitsivat rauhallisemmalla alueella.

Jos koulun ulkoalueille kokoonnuttiin viettämään aikaa virka-ajan ulkopuolella, ilmaantui tällöin usein myös järjestyshäiriöongelmia ja tupakointikieltojen rikkomuksia. Osa kouluista oli ratkaissut levottoman ja häiritsevän iltakäytön ongelmat asentamalla alueelle kameravalvonnan tai aidat ja portit, jotka olivat suljettuna virka-ajan ulkopuolella. Kouluissa, joiden piha-alueet olivat suljettuja ja aidattuja, savuttomuus toteutui paremmin kuin rajaamattomilla piha-alueilla.

Useissa kouluissa ongelmana oli, että oppilaat olivat siirtyneet tupakoimaan oppilaitoksen alueen ulkopuolelle aiheuttaen siten esimerkiksi kadun tai muun yleisen paikan roskaantumista.

Helsingin kaupungin opetusvirastolla ei ole yhtenäistä ohjeistusta Helsingin koulujen savuttomuuden valvontaan. Tämä näkyi tarkastuksilla koulujen eroina tupakointirikkomuksiin puuttumisessa ja savuttomuuden valvonnan yhtenäisen linjan puuttumisena.

Helsingissä tutkittiin oppilaitosten savuttomuutta vuosina 2014 ja 2015. Ympäristökeskus selvitti kohdennetusti sisätilojen ja ulkoalueiden savuttomuutta kouluissa, joissa opiskelivat vuosiluokat 7–9. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 38 kouluun.

Tarkastuksilla arvioitiin koulujen savuttomuuden toteutumista sisätiloissa, koulun ulkoalueilla ja ulkoalueiden lähiympäristössä. Lisäksi haastateltiin koulujen henkilökuntaa, pääsääntöisesti rehtoreita, mahdollisista ongelmista tupakkalain mukaisten velvoitteiden toteutumisessa ja mahdollisista lainsäädännöllisistä puutteista.

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

 

Saako autoja pestä omalla pihalla Helsingissä?
13.3.2015

                                                                                                                       kuva: Helsinki/Lotta Henriksson

Kevät on selvästi saapunut, sillä Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen on alkanut tulla puheluita auton pesuun liittyen. Tuntuu, että moni ajattelee säästävänsä aikaa ja rahaa pesemällä autoa omassa pihassa. Osa soittajista on ihmetellyt naapurin auton pesua ja ollut huolissaan sen ympäristövaikutuksista.

Omatoimisten pesijöiden kannattaa ottaa huomioon ympäristönsuojelumääräykset, joissa säädetään autonpesusta Helsingissä.

Määräysten mukaan toistuva tai ammattimainen pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Toistuvaksi pesuksi voidaan katsoa säännöllinen auton pesu esimerkiksi kerran viikossa. Hyviä ja sallittuja pesupaikkoja löytyy muun muassa huoltoasemilta ja parkkihalleista.

Satunnainen pesu sallittu omalla pihalla

Mikäli pesu on satunnaista, vaikkapa kerran kuukaudessa, pesuvedet voidaan imeyttää maahan omalla alueella edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Liuotinpesuaineiden käyttö on kiellettyä. Pesuvesiä ei saa johtaa pihan tai kadun sadevesiviemäriin, sillä sitä kautta ne päätyvät yleensä lähimpään ojaan tai puroon ja siitä edelleen Itämereen.

Yleisellä alueella, kuten kadulla, tiellä tai puistossa, autojen pesu on kiellettyä. Myös taloyhtiöiden alueella peseminen on yleensä kielletty. Asiasta päättää taloyhtiön hallitus. Jos pesu sallitaan, se tulee tehdä ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti eli jätevesiä ei saa joutua sadevesiviemäriin.

Lähde: Helsingin ympäristökeskus

 

Katupölyä vähennetään katupintoja kastelemalla
12.3.2015

Liikenne nostaa laajalti ilmaan katupölyä pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaatu on huono tai välttävä vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa ja pääväylien varrella. Pölypitoisuuksien alentamiseksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus antoi tänään toimenpidepyynnön Helsingin rakennusvirastolle katupintojen kastelemiseksi laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY antoi kastelupyynnön pääkaupunkiseudun pääväylille. Pölyämisen ennustetaan jatkuvan, koska säätekijät ovat otolliset pölyämiselle koko loppuviikon ajan.

Katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja.Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot ja sydän- sekä keuhkosairauksista kärsivät. Terveillekin henkilöille katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Pölylle altistumista voi vähentää välttämällä ulkoilua vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla.

Kalsiumkloridia käytetään katujen kastelussa, koska se pitää pölyn kosteana pitkään ja siten sitoo pölyn kadun pintaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää pienellä pakkasellakin. Viime vuosina kalsiumkloridia on käytetty joka kevät pölyntorjuntaan. Pölynsidonnan teho katupölyn vähentämisessä todettiin myös Helsingin seudulla toteutetussa REDUST (EU LIFE+) -katupölyhankkeessa. Hankkeen testeissä pölynsidonnalla saatiin tyypillisesti noin 40–60 prosentin vähennys katupölypäästöissä kahden tai kolmen päivän ajaksi toimenpiteen jälkeen.

Hiekoitushiekat pois jalkakäytäviltä

Ympäristökeskus kehottaa myös kantakaupungin kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöitä poistamaan jalkakäytäviltä hiekoitushiekat huomioiden kuitenkin liukkaudentorjuntatarve. Hiekoitushiekka on lakaistava ja poistettava kosteana. Lehtipuhaltimien käyttö on kielletty hiekoitushiekan poistossa, koska se nostattaa runsaasti pölyä ilmaan.  

Ympäristökeskus kehottaa kantakaupungin kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöitä myös pesemään vastuullaan olevat jalkakäytävät pölyävyyden ehkäisemiseksi vedellä, kun lämpötila on nollan yläpuolella ja vesipesu ei aiheuta liukkautta katujen pinnoille. Jalkakäytävien pesu on syytä tehdä päivittäin erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla niin kauan, kun kuiva säätila jatkuu ja kadut pölyävät. Kantakaupungissa jalkakäytävän ja ajoradan siivous ja kastelu on kiinteistön vastuulla lukuun ottamatta Etu-Töölöä.

Katujen kevätsiivous käynnissä

Katujen kastelun rinnalla jatkuu kaupungin suorittama katujen jokavuotinen kevätsiivous, joka käsittää hiekoitushiekan poiston ja katujen pesun. Helsingin kaupungin rakennusvirasto parantaa tiedonkulkua ja asiakaspalveluaan julkaisemalla verkkosivujen lisäksi tekstiviesteillä tietoa katujen puhdistusaikatauluista. Kevään katujen puhdistusaikataulut ja tekstiviestipalvelun ohjeet saa osoitteesta: puhdistussuunnitelmat .fi/helsinki/

Lähde: Helsingin ympäristökeskus

 

Etsitään kannelmäkeläisiä koteja osaksi KOTI -esitystä syksyllä 2015
11.3.2015

                                                                                                                                                                       Kuvaaja on Päivi Kettunen

Zodiak – Uuden tanssin keskuksen Minun nimeni on -projekti toteuttaa elokuun lopussa 2015 KOTI -nimisen esitystaideteoksen Kannelmäen alueella.

Etsimme erilaisia kannelmäkeläisiä koteja taiteen näyttämöksi! Haluatko sinä ottaa esityksemme vieraaksesi?

Kun ihmisiltä kysyy mikä on heidän tärkein paikkansa omalla asuinalueella, useimmat vastaavat ”koti”. Kannelmäkeä pidetään monesti erityisen lähiömäisenä. Useimmat lähiöt muistuttavat toisiaan, mutta ihmiset ovat aina yksilöitä. Haluamme KOTI -esityksessä nostaa pääosaan kannelmäkeläiset kodit ja niissä asuvat ainutkertaiset ihmiset.

Esityksen aikana katsojat kulkevat oppaan johdattamina yhteisen reitin Kannelmäessä. Esitys muodostuu eri osista siten, että reitin varrella olevat ulkotilat ja kodit toimivat esityksen näyttämöinä. Esitystä harjoitellaan touko- ja elokuussa. Hakija sitoutuu olemaan mukana produktiossa harjoitus- ja esityskauden ajan (1-3 harjoituskertaa asunnossa sekä esitykset 4-6 iltaa elo-syyskuun aikana). Tarkemmat tiedot harjoitus- ja esitysaikatauluista käydään läpi kaikkien hakijoiden kanssa haastattelujen yhteydessä. Ensi-ilta sijoittuu elokuun loppuun ja esityskausi jatkuu syyskuun ensimmäiselle viikolle.

Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus sähköpostilla su 22.3.2015 mennessä osoitteeseen ulrika.vilke @ zodiak.fi otsikolla ”KOTI-esityksen kotihaku 2015”, jossa kerrot

- minkälainen ja kokoinen koti sinulla on (asuntotyyppi: kerrostalo/omakotitalo/rivitalo yms.) - missä kotisi sijaitsee, tarkka osoite - ketä kodissasi asuu - miksi haluat mukaan esitykseen

Liitä hakemukseen lisäksi täydelliset yhteystietosi. Hakijan tulee olla täysi-ikäinen henkilö, jolla on hallintaoikeus asuntoon (omistaja/päävuokralainen). KOTI-teoksen työryhmä käy läpi kaikki hakemukset ja haastattelee kotien omistajat yksitellen. Kaikille hakeneille ilmoitetaan valinnoista 2.4.2015 mennessä.

KOTI-esitys on osa Zodiak - Uuden tanssin keskuksen syksyn kausiohjelmistoa sekä Zodiakin yleisötyön 10-vuotis juhlasyksyä.

Minun nimeni on -yhteisötaidehanketta tukee Helsingin kulttuurikeskus.

Lähde: Zodiak

 

Pääkaupunkiseudun asukkaat lajittelevat roskia yhä innokkaammin
2.3.2015

                                                                                                                                                                               Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat lajittelevat jätteitä entistä innokkaammin. Etenkin naiset ovat aiempaa ahkerampia lajittelemaan. Tämä kävi ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden syksyllä 2014 teettämässä kyselyssä. TNS Gallupin tekemään kyselyyn vastasi 1004 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta. Lasin ja metallin lajittelu on lisääntynyt eniten. Lasia lajittelee aina tai usein 71 prosenttia vastaajista ja pienmetallia 59 prosenttia vastaajista. Edellisvuoden vastaavat luvut olivat 64 prosenttia ja 51 prosenttia.

Myös metalliromun, vaarallisen jätteen ja biojätteen lajittelu on lisääntynyt. Kartongin lajittelu on sen sijaan hieman vähentynyt edellisvuodesta.

Kodin lajittelujärjestelyt entistä toimivammat

Asukkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä lajittelujärjestelyihinsä kotona. Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jätteiden lajitteluastioita on kotona riittävästi. Edellisvuonna tätä mieltä oli 49 prosenttia vastaajista.

Sen sijaan 28 prosenttia vastaajista piti lajitteluastioiden määrää omassa kodissa riittämättömänä.

− Loistavaa, että yhä useampi kokee lajittelun järjestämisen kotona helpoksi! Parannettavaa kuitenkin vielä on, koska niinkin monen mielestä lajitteluastioita ei ole riittävästi. Tähän pulmaan voisi auttaa HSY:n lajittelukassi, joka mahtuu pieneen tilaan eikä vaadi keittiöremonttia, pohtii ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen.

Lajitteluapua kauppakeskuksista maaliskuussa

Jätteiden lajittelu on jokaisen hommaa. Materiaalit saadaan kierrätykseen vain lajittelun avulla. Lajitellusta jätteestä saadaan esimerkiksi teollisuuden tai mullan raaka-ainetta.

HSY jakaa tietoa ja käytännön vinkkejä lajitteluun viime syksynä alkaneessa Kiitos kun lajittelet -kampanjassaan. Kampanja huipentuu maaliskuussa Kiitos kun lajittelet -tapahtumiin Kampin, Sellon ja Jumbon kauppakeskuksissa.

Asukkaat ovat tervetulleita tapaamaan HSY:n asiantuntijoita ja juttelemaan lajittelusta. Tapahtumasta saa myös mukaansa HSY:n pirteän lokerollisen lajittelukassin, joka helpottaa roskien lajittelua kotona.

Kampin kauppakeskus: lauantai 7.3.2015 klo 11–16 ja sunnuntai 8.3.2015 klo 12–16 Sello: lauantai 14.3.2015 klo 11–16 ja sunnuntai 15.3.2015 klo 12–16 Jumbo: lauantai 21.3.2015 klo 11–16 ja sunnuntai 22.3.2015 klo 12–16.

Lähde: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

 

Yli 300 nuorta siistimään kesällä Helsingin puistoja
24.2.2015

Helsingin kaupunginhallitus päätti myöntää 820000 euroa nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamiseen puistojen puhtaanapitoon. Määrärahalla voidaan palkata noin 310 nuorta työsuhteisiin, jotka kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Tarkoitus on lisätä kaupungin viihtyvyyttä vähentämällä puistojen, aukioiden ja kadunvarsien roskaisuutta.

Lähde: STT

 

Pohjola Rakennus Oy toteuttamaan Kannelmäen ostoskeskusta
17.2.2015

                                                                                                                                                     Alustava ilmakuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

Kannelmäen ostarille eli ”Uuteen Kantsuun” tulisi asuntoja noin 600 asukkaalle sekä monipuoliset lähipalvelut. Helsingin kaupunki suunnittelee alueen asemakaavan muutosta. Mikäli Helsingin kaupunki hyväksyy asemakaavan ja kiinteistöjen hallintaan liittyvät muutokset, tulee hankkeen toteuttaminen Pohjola Rakennus Oy Uusimaan tehtäväksi.

Ostarin rakennukset ovat myös tulleet rakennusteknisesti elinkaarensa päähän.– Pohjola Rakennus Oy Uusimaa havaitsi syntymässä olevan tilanteen ja sopi yhteistyön järjestelyistä kiinteistöosakeyhtiöiden nykyisten osakkaiden kanssa, sanoo toimitusjohtaja Kim Bono.

Liikkeiden asiakaspysäköinti tulisi nykyiseen tapaan pääosin rakennusten väliselle aukiolle. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleista Vanhaistentielle säilyisi.– Kun koko alue suunnitellaan kerralla, siitä muodostuu toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus, sanoo konsernijohtaja Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä.   Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Kannelmäessä, ja Kehäradan avaaminen parantaa liikenneyhteyksiä entisestään.

Lähde: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

 

Kannelmäen ostarin tilalle suunnitteilla asuntoja ja uusia liiketiloja
16.2.2015

                                                                                                                                            Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuintaloja noin 600 asukkaalle. Talot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Osaan taloista tulisi katutasoon liiketiloja muun muassa kahdelle ruokakaupalle ja muille palveluille.

Uusien talojen tieltä purettaisiin sekä vanha ostari että uudemmat liikerakennukset Vanhaistentie 3:ssa. Alueen rakennusten korvaamista uusilla asuintaloilla ovat esittäneet rakennusten omistajat. Kauppakeskus Kaari Kannelmäen eteläosassa on vienyt asiakkaita vanhalta ostoskeskukselta ja vähentänyt liiketilojen kysyntää – noin kolmasosa liiketiloista on tyhjillään. Suuri osa rakennuksista on myös peruskorjauksen tarpeessa.

Asukkaiden ja liikkeiden työntekijöiden pysäköintipaikat rakennettaisiin pihakansien alle. Liikkeiden asiakaspysäköinti tulisi nykyiseen tapaan rakennusten väliselle aukiolle, mutta aukiota pienennettäisiin. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleista Vanhaistentielle säilyisi.

Asuintalojen rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää kaavamuutoksesta keskustelutilaisuuden 2. maaliskuuta kello 18–20 Kannelmäen seurakuntasalissa, Vanhaistentie 6. Kaavan suunnitteluaineisto on esillä 23.2.–13.3. muun muassa Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat.

Asemakaavan yhteydessä suunnitellaan muutoksia myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin suunnitellaan kiertoliittymiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi käsitellä kaavaehdotusta vuonna 2016. Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Kehärata ja Flirt-junat edistävät merkittävästi Kaarelan kaupunginosan julkisia liikenneyhteyksiä
6.2.2015

                                                                                                                                                                                                                Kuva: VR Group

Kehärata avaa liikenteeseen uuden aikakauden, kun junat alkavat kulkea radalla 1. heinäkuuta 2015. Kehäradasta tulee pääkaupunkiseudulle tärkeä poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan päärataan.

Kehäradalla liikennöivät junat ovat kaupunkiliikenteeseen suunniteltuja uusia Sm5-matalalattiajunia, jotka kulkevat ruuhka-aikoina 10 minuutin vuoro­välillä molempiin suuntiin. Matka Helsingistä lentoasemalle taittuu puolessa tunnissa. Radan mitoitusnopeus on maksimissaan 120 kilometriä ­tunnissa.

Pohjoisen suunnan lentomatkustajat vaihtavat kauko­junista Kehäradan juniin Tikkurilassa, josta matka-aika lento­asemalle on kahdeksan ­minuuttia.

HSL-alueen lähijunaliikenteessä liikennöivien Flirt-junien eli Sm5-kaluston kyljet muuttuvat violeteiksi. Violetit junat tulevat raiteille vähitellen, HSL:n arvion mukaan kahden kolmen vuoden kuluessa.

Nykyiset Sm5-junat liikennöivät pääosin Helsingin ja Leppävaaran ja Helsingin ja Vantaankosken välillä. Heinäkuussa valmistuvalla Kehäradalla liikenne aloitetaan Sm5-junilla.

Miksi violetti väritys?

Värinvaihdos johtuu siitä, että HSL ottaa tilaajavärityksen käyttöön nyt myös lähijunaliikenteessä sinisten bussien, vihreiden ratikoiden ja oranssin metron rinnalle.   Vaatimukset värille lähtevät käyttötarkoituksesta. Flirt-junien värityksen lisäksi violetti otetaan käyttöön HSL:n matkustajainformaatiossa eli muun muassa lähijunaliikenteen linjakartoissa. Violetti soveltuu sekä junien väriksi että informaatiokäyttöön tarpeeksi erottuvana värinä. Violetti on väriympyrän vapaa alue, joka ei ole vielä HSL:n käytössä.

HSL haluaakin erottaa HSL-alueen lähijunaliikenteen ja VR:n kaukoliikenteen aiempaa selkeämmin toisistaan. Tilaajaväritys pysyy yhdenmukaisena, vaikka operaattorit vaihtuisivat kilpailutusten myötä.

Lähde: STT, HSL, VR, Pääkaupunkiseudun Junakalusto, KaarelaTV

 

Taidetta päiväkoteihin!
6.2.2015

 

Helsingin kaupunki työllistää taiteilijoita päiväkoteihin. Varhaiskasvatusviraston ja kulttuurikeskuksen yhteishankkeessa on tarkoitus palkata kuudeksi kuukaudeksi 5-8 eri alojen työtöntä taiteilijaa työskentelemään residenssitaiteilijoina päiväkodeissa ja leikkipuistoissa eri puolilla Helsinkiä. Taideprojektit on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä taiteilijan, lasten ja henkilökunnan kanssa.

Hankkeen tavoitteena monipuolistaa taiteilijoiden työllistämismahdollisuuksia. Sen lisäksi tarkoituksena on vahvistaa lapsien mahdollisuutta toimia aktiivisena taiteentekijöinä. Samalla lisätään päiväkodin henkilökunnan tietoa kulttuurin mahdollisuuksista varhaiskasvatuksessa. Taiteilijoiden rekrytointi toteutetaan huhtikuussa. Työskentely päiväkodeissa ja leikkipuistoissa on tarkoitus aloittaa toukokuussa 2015.

Lähde: Helsingin kulttuurikeskus

 

Lasten Unelma -tapahtumaa suunnitellaan Kannelmäen Sitratorille
28.1.2015

Kannelmäki-liike, joka viime vuonna toteutti Lasten Unelma -päivän tapahtuman Sitratorilla yhteistyössä Kanneltalon kanssa on saamassa nyt jatkoa.

Suunnitelmissa on toteuttaa vastaavanlainen tapahtuma lauantaina 16.5.2015. Viime vuonna paikalla oli useita työpajoja, ruokatori, unelma-kirppis, palo- ja poliisiautot, Hulluna Kannelmäkeen -jurtta, ilmapalloja, saippuakuplia, lasten laulattamista, leikittämistä ja jumppaa, Kannelmäki-biisin ensiesitys ja kaiken tämän kruunasi itse Fröbelin palikat!

Tämän vuoden tapahtumaa koordinoivat Sanna Blomberg ja Topi Suuronen.

Katso tästä Lasten Unelman koostevideo 2014 

Netti-TV:sta löytyy koostevideon lisäksi myös Fröbelin palikoiden haastattelu, taiteilija Oona Tikkaojan haastattelu, Hulluna Kannelmäkeen projektijohtaja Jari Harjun (Helsingin kaupunginmuseo) haastattelu sekä Topi Suurosen Kannelmäki-biisi.

 

KaarelaTV

 

 

Nuorten asunnottomuuteen paneutuva työryhmä aloittaa työnsä
28.1.2015

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on tänään asettanut työryhmän, joka valmistelee toimenpiteitä nuorten asunnottomuuden vähentämiseksi.  Työryhmä etsii käytännöllisiä ratkaisuja, joilla voidaan ennaltaehkäistä asunnottomuutta ja tunnistaa ongelma nykyistä aiemmin. Maaliin pääsemiseksi tarvitaan useiden eri tahojen yhteistyötä, ja ryhmän kokoonpano onkin poikkihallinnollinen.

Tehtävänä on selvittää nuorisotakuun kehittämistä siten, että se koskisi jatkossa myös asunnottomaksi joutunutta tai asunnottomuuden uhkaamaa nuorta. Samalla arvioidaan toimenpiteen vaikutus vuokra-asuntojen tarpeeseen ja saatavuuteen.

Tarkastelussa on myös mahdollisuus nimetä niin kutsuttu omatyöntekijä asunnottomalle tai asunnottomuuden uhkaamalle nuorelle.

Lisäksi työryhmä arvioi, voidaanko asumis- ja toimeentulotuen käyttöä takuu- ja ennakkovuokrien maksamisessa tehostaa sekä voidaanko kuntien ja vuokratalo-omistajien käytäntöjä nuorten vuokravelkojen käsittelyssä yhtenäistää. Tavoitteena on myös etsiä keinoja lisätä nuorten kriisiasuntoja ja matalan kynnyksen neuvonta- ja tukipisteitä.

Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen 31.3.2015.

Lähde: Ympäristöministeriö

 

Sara Chafak ja HJK:n Nikolai Alho Liketä lähiötä –valokuvakilpailussa
12.1.2015

 

 #liketälähiötä 12.1. – 2.3.2015 Instagramissa Sara Chafakin ja Nikolai Alhon mielipaikka paljastuu Helsingin kaupungin valokuvakilpailun sivulla ja Instagramissa, hashtagilla #liketälähiötä. Somesta, televisiosta, jalkapallokentällä ja musiikkimaailmasta tutut suosikit ovat mukana kaikille helsinkiläisille avoimessa kilpailussa. Voittaja saa Ipadin ja kuvia äänestäneiden kesken arvotaan 50 elokuvalippua. Samalla voi pilke silmässä kilpailla kenen kotikulmat tai mielipaikat ovat parhaita. Kilpailun tarkoitus on ottaa valokuva sinulle tärkeästä ja viihtyisästä paikasta jossakin Helsingin lähiössä. Sinun huudisi voi olla asuinympäristösi tai liittyä harrastuksiisi, kavereihisi tai vapaa-aikaasi. Lataa kuva Instagramiin ja lisää siihen #liketälähiötä, paikan virallinen tai muuten tunnettu nimi ja kerro miksi pidät kuvaamastasi paikasta. Voit kannustaa kavereitasi äänestämään kuvaasi www.lahioprojekti.hel.fi –sivulla.

 

    Sara Chafak, kuva Helsingin kaupunki

Tuomaristo valitsee 20 eniten ääniä saaneesta valokuvasta voittajan, joka saa Ipadin. Lisäksi kaikkien kuvia äänestäneiden kesken arvotaan 50 elokuvalippua, kymmenen kappaletta viiden lipun sarjoja.

Kilpailuaika on 12.1. – 2.3.2015. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 13-vuotiaat helsinkiläiset ja sitä vanhemmat. Helsingin kaupunki saattaa käyttää valokuvia omissa julkaisuissaan, esimerkiksi julisteissa.

Kilpailun järjestävät Helsingin kaupungin lähiöprojekti, nuorisoasiainkeskus ja liikuntavirasto. Viestinnässä yhteistyössä ovat mukana Helsingin kaupunginkirjasto, opetusvirasto ja rakennusvirasto.

Kilpailun säännöt on julkaistu www.lahioprojekti.hel.fi.

Missä kaupungin makein liikuntapaikka? Entä hienoin ranta tai ostari?

Suomen jalkapallomestaruuden viime vuonna voittaneen HJK:n lahjakas laitahyökkääjä Nikolai Alho valitsi omaksi mielipaikakseen tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Bolliksen (Töölön pallokentät) ja Sonera Stadiumin miljöön. Alho on jalkapallon lisäksi tunnettu myös muusikkona. Mieheltä on julkaistu jo muutama single.

Tv-persoona, malli, kokki ja musiikintekijä Sara Chafakin  kilpailukuva on Vuosaaresta. Vuoden 2012 Miss Suomen mielipaikan lapsena voi käydä katsomassa Instagramissa tai äänestyssivulta. Sara Chafakin kotikulmat ovat olleet lapsesta lähtien Vuosaaressa. Hänelle Vuosaari on täynnä muistoja leikeistä ja jalkapallouralta. Kiireinen tv-persoona ja malli ehtii yhä nauttia Vuosaaren upeasta luonnosta ja rannoista. ”Rullaluistelureitit ovat loistavat.” Paikallinen kuntosali saa myös runsaat kiitokset.

Missä lähiössä on sinun mielestäsi paras liikuntapaikka tai mukavin nuorisotalo? Nappaa kuva puhelimella ja pyydä kavereita äänestämään. Aloita leikkimielinen kisa kenen kulmat voittavat.

 

 

Suomen Ladun Hiihtopalvelut palvelee Paloheinässä
5.1.2015

                                               Kuva: Suomen Latu/Sampsa Sulonen

Vaihtelevasta kelistä huolimatta Paloheinässä pääsee hiihtämään tällä hetkellä reilun kilometrin pituista hyväkuntoista tykkilumilatua.

Suomen Ladun Hiihtopalveluista löytää kaiken tarpeellisen kun haluaa lähteä laduille viilettämään. Hiihtopalveluihin sisältyy suksikauppa, välinehuolto ja -vuokraamo, sekä lisäksi saatavilla on myös monipuolisia hiihtokursseja.

Hiihtotaitoja pääsee kehittämään laajan kurssitarjonnan kautta. Perheen pienimmät voivat tutustua hiihtoon yhdessä vanhemman kanssa Muumiperheen hiihtokouluissa. Isommat lapset voivat oppia hiihdon alkeita leikin avulla Muumien hiihtokoulussa ja aikuiset voivat hioa omat tekniikkansa kuntoon perinteisen hiihdossa sekä luisteluhiihdossa, joista molemmista on saatavilla niin perus- kuin jatkokurssejakin. Hiihtopalveluiden suksikaupasta ja välinevuokraamosta on saatavilla suksia, sauvoja, monoja, lumikenkiä, pulkkia ja ahkioita. Suomen Ladun jäsenille on tarjolla noin 15 % alennuksia kaikista suksikaupan tuotteista, kuten esimerkiksi Karhun uusien mallistojen paketeista. Hiihtopalveluiden suksihuoltoon voi tuoda sukset ja sauvat kunnostettavaksi. Päiväkohtaiset voitelusuositukset Paloheinän laduille löytää päivittäin Hiihtopalveluiden Facebook-sivuilta.

Suomen Ladun Hiihtopalvelut on avoinna arkisin klo 11–19 ja viikonloppuisin klo 10–16. Ajankohtaiset aukiolotiedot ja kurssiaikataulut löytää Hiihtopalveluiden nettisivuilta ja Facebookista.

Suomen Latu on suomalaisten liikuttamiseen ja ulkoilijoiden edunvalvontaan keskittynyt ulkoilujärjestö, johon kuuluu 78 000 jäsentä 216 yhdistyksessä.

 

 

KaarelaTV toivottaa Onnellista Uutta Vuotta 2015

 

Kymmeniä luonnonjääkenttiä jäädytetään ja lumen tykitys alkaa
23.12.2014

 

Helsingin latujen ja luonnonjääkenttien valmistelut ovat alkaneet. Hiihtolatuja on valmiina noin kahden viikon päästä ja monille luonnonjääkentille pääsee luistelemaan jo joululomilla. Tekojääkentät ovat olleet luistelijoiden suosiossa jo useamman viikon ajan. Latujen ja luonnonjääkenttien tilannetta voi seurata mSkate ja mSki -palvelusta.

Lumitykit alkavat laulamaan Paloheinässä Tapaninpäivänä 26.12. Kun alueelle on saatu tykkilumen avulla latu/ladut kuntoon, tilanne päivitetään latukarttapalveluun. Ihan vielä ei kuitenkaan kannata ujuttaa hiihtomonoja jalkaan, sillä varovaisen arvion mukaan alueen ladut on hiihtokunnossa aikaisintaan kahden viikon kuluttua. Paloheinässä latuja tehtäessä on huomioitava myös alueella käynnissä oleva rakennustyömaa, jotta hiihtäjille pystytään takaamaan turvalliset olosuhteet.

Helsingin kaikki seitsemän tekojäärataa on hyvässä luistelukunnossa. Pakkasten tultua kymmenien luonnonjääkenttien jäädytys on alkanut, joten joululomalla pääsee myös luistelemaan.

Ajankohtaista tilannetta voi seurata sivuilla: Helsingin Luistelukenttäinfo

Lähde/kuva: STT

 

 

HSL kerää kommentteja vuosien 2015-2016 liikennöintisuunnitelmasta
19.12.2014

HSL laatii vuosittain HSL-alueen joukkoliikenteen liikennöintisuunnitelman. Se kattaa bussi-, juna-, raitio-, metro- ja lauttaliikenteen. Suunnitelmassa esitellään seuraavan vuoden aikana tehtävät liikennöintimuutokset ja niiden vaikutukset liikennöintikustannuksiin. Suunnitelmaluonnosta voi kommentoida keskiviikkoon 14.1.2015 asti.

Vuoden 2015 merkittävä muutos Kehäradan junaliikenteen käynnistyminen kesällä 2015. Vantaan suunnan bussilinjasto uudistuu syysliikenteeseen siirryttäessä 10.8.2015. Vantaan muutoksista on valmistunut erillinen suunnitelma. Vantaan uuteen linjastoon voi tutustua myös karttapalvelussa.

Vuoden 2015 muutokset tulevat voimaan joko kesäliikenteen alkaessa 15.6.tai syysliikenteeseen siirryttäessä 10.8..  

Liikennöintisuunnitelman 2015–2016 ovat laatineet HSL:n linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmän joukkoliikennesuunnittelijat yhteistyössä kuntien joukkoliikenneyhdyshenkilöiden ja koulutoimen edustajien kanssa. Yhteistyöhön ovat osallistuneet myös bussiliikennöitsijät, HKL:n raitioliikenneyksikkö, HKL:n metroliikenneyksikkö ja Suomenlinnan Liikenne Oy. Lopullinen aikataulusuunnittelu kesälle 2015 ja talvikaudelle 2015–2016 tehdään liikennöintisuunnitelman pohjalta.

HSL:n hallitus käsittelee suunnitelmaluonnosta kokouksessaan 20.1.2015

Lähde: STT

 

Helsingissä on vuodenvaihteessa
  noin 621 600 asukasta
18.12.2014

                                                          Kuva: Visit Helsinki, Lauri Rotko

Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015 Helsingissä asuu vakituisesti noin 621 600 asukasta. Asukasluvun kasvun ennakoidaan olevan 8 900 henkeä, mikä on 250 henkeä enemmän kuin viime vuonna. Syntyneiden määrän (6 900) ennakoidaan kasvaneen edelleen enemmän kuin kuolleiden määrän (5 050). Siten syntyneiden enemmyys (1 850) oli hieman edellisvuotta suurempi.

Muuttoliikkeen arvioidaan kasvattavan Helsingin väkilukua reilulla 7 000 hengellä. Määrä on 200 henkeä enemmän kuin vuonna 2013.

Kotimaasta saatu muuttovoitto väheni, ulkomainen muuttovoitto kasvoi

Kotimaan muuttovoiton arvioidaan olevan 3 800 henkeä, mikä on 200 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Muista Suomen kunnista Helsinkiin muutti 32 900 henkeä ja muualle Suomeen muuttajia oli noin 29 100. Tulijoiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, mutta lähtömuuttojen määrä kasvoi.

Ulkomailta saatu muuttovoitto oli noin 3 250 henkeä, 450 henkeä enemmän kuin viime vuonna. Maahanmuuttojen (7 800) määrä kasvoi enemmän kuin maastamuuttojen määrä.

Viralliset kunnittaiset väkilukutilastot vuodenvaihteesta 2014/2015 julkaistaan maaliskuussa 2015.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

 

Helsinkiläiset kannattavat pyöräilyn edistämistä
8.12.2014

   Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/Aleksi Salonen

Helsingin tavoite edistää pyöräilyä saa kaupunkilaisilta vankan tuen: yli 95 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti. Asenne on myönteinen myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka eivät pyöräile.  

Kaupunkilaisten asenne pyöräilyyn selviää uunituoreesta Pyöräilybarometri 2014 -tutkimuksesta. Asenteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten usein helsinkiläiset pyöräilevät, keitä pyöräilevät asukkaat ovat ja mitä mieltä he ovat Helsingin pyöräilyolosuhteista. 

Tutkimuksen mukaan pyöräilijöitä on Helsingissä kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Merkittävä osa pyöräilevistä asukkaista on korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia. Lumettomana aikana päivittäin pyöräilevissä on myös autoa ja etenkin joukkoliikennettä päivittäin käyttäviä. Esimerkiksi kolmannes päivittäin pyöräilevistä käyttää myös joukkoliikennettä päivittäin.  

Yli neljännes aikuisista helsinkiläisistä pyöräilee lähes päivittäin ja yli puolet vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Pyörää käytetään pääosin matkantekoon töihin, opiskelemaan, asioille ja harrastuksiin. Vajaa viidennes pyörämatkoista tehdään kuntoilun vuoksi.  

Tärkeimmiksi syiksi pyöräillä mainittiin pyöräilyn kätevyys liikkumistapana ja sen myönteiset vaikutukset kuntoon ja terveyteen. Pyöräilemättömyyttä tai vähäistä pyörän käyttöä perusteltiin useimmiten sillä, ettei pyörää ole saatavilla. Lähes yhtä usein syynä oli terveydentila tai korkea ikä.  

Valtaosa pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Pyöräilyn sujuvuudessa ja etenkin turvallisuudessa on kuitenkin parannettavaa, sillä lähes joka kolmas helsinkiläinen kokee turvattomuutta pyöräillessään ja viidenneksen mielestä pyöräily ei ole sujuvaa Helsingissä.  

Tyytymättömyyttä herättää erityisesti se, miten pyöräväylät ja jalkakäytävät on erotettu toisistaan, sekä pyöräilyreittien määrä kantakaupungissa. Pyöräilyn turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat aiheuttavat tyytymättömyyttä etenkin kantakaupungin asukkaissa.   Tärkein yksittäinen asia, jolla pyöräilyä voitaisiin lisätä, olisi asukkaiden mielestä nykyistä kattavampi ja yhtenäisempi pyörätieverkko.

Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin syyskuussa 2014, ja näyte edustaa 18−74-vuotiaita helsinkiläisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2004.

Lähde: Pyöräilybarometri syyskuussa 2014 / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

 


 

Joulun ja uudenvuoden pyhinä poikkeuksia junaliikenteessä
5.12.2014

VR:n kauko- ja lähijunat kulkevat jouluna harvennetuin aikatauluin. Junaliikenteessä on muutoksia myös uutenavuotena. Osa yöjunista lähtee Pasilan autojuna-asemalta Helsingin päärautatieaseman sijaan.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat ajavat jouluaattona lauantaiaikataulujen mukaan iltapäivään noin klo 16 saakka. Klo 16 alkaen liikenne harvenee. Jouluaaton viimeiset lähijunat lähtevät Helsingistä noin klo 17.30.

Aamupäivällä 25.12. kulkee vain muutamia yksittäisiä lähijunavuoroja. Klo 11 jälkeen lähijunat liikennöivät pääosin sunnuntaiaikataulujen mukaan. Joulupäivän iltana lähiliikenteessä ajetaan viikonlopun lisäjunat.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ajetaan uudenvuoden aattona perjantaiaikataulujen mukaisesti. Uudenvuodenyönä on kulussa lisävuoroja läpi yön. Muutoin uudenvuodenpäivänä noudatetaan sunnuntaiaikatauluja.

Lähde: VR

 


 

Helsinki voi vähentää ilmastopäästöjä nopeasti
5.12.2014

Helsinki voi vähentää tavoitteensa mukaan ilmastopäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tuoreen selvityksen mukaan suurin pudotus saadaan Helsingin Energian kehitysohjelmaa toteuttamalla, liikenteen päästöjä vähentämällä ja rakennusten energiatehokkuutta lisäämällä. Kaikki keinot toteuttamalla päästöt voivat alentua jopa 44 prosenttia.

Helsingin tavoite on pudottaa kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin tuoreen selvityksen mukaan tämä on täysin mahdollista ja tavoite voidaan jopa reilusti ylittää.

Tärkeimmät keinot päästöjen vähentämisessä liittyvät energiantuotantoon ja liikenteeseen. Helsingin ilmastopäästöistä noin 80 prosenttia tulee energiantuotannosta, jonka vuoksi Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttaminen on suurin päästöjä vähentävä keino. Kehitysohjelmassa tavoitellaan uusiutuvan energian lisäämistä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Helsingin Energia voi laskea päästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, esimerkiksi pellettejä ja muuta biomassaa.

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

 

 


Zodiak – Uuden tanssin keskuksen Minun nimeni on –yhteisötaideprojekti Kannelmäen ja Pohjois-Haagan alueella syksyllä 2014
10.11.2014

 

Kuvaaja on Tuomas LinnaMinun nimeni on (MNO) on Zodiak – Uuden tanssin keskuksen yhteisötaideprojekti ja työryhmä, joka toimii syksyllä 2014 Kannelmäen ja Pohjois-Haagan alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Työryhmä työskentelee paikallisesti, osallistujia yhdistävänä lähtökohtana kannelmäkeläisyys ja pohjois-haagalaisuus sekä osallistujien oma- ja paikallisidentiteetti.



Kuvaaja on Tuomas Linna

Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen tavoitteena on antaa osallistujille mahdollisuus osallistua taiteen tekemiseen ja tätä kautta vahvistaa yksilön identiteettiä ja omanarvontuntoa. Toiminnan kautta osallistuja myös tutustuu uudella tavalla omaan asuinalueeseensa, tutustuu uusiin ihmisiin ja on osana paikallista kulttuuritoimintaa.

Syksyllä 2014 projekti tarjoaa alueen asukkaille erilaisia, ammattitaiteilijoiden vetämiä työpajoja ja osallistumis- ja esiintymismahdollisuuksia. Työpajoja on laidasta laitaan ja niissä työskennellään liikkeen, tanssin, videon, valokuvan ja musiikin keinoin. Työpajojen tuloksia pääsee seuraamaan 3.12.2014 klo 17 alkaen Kannelmäki-liikkeen iltamissa Kanneltalolla sekä Mamuska Kannelmäki- esitystaideklubilla 5.12.2014 klo 19 alkaen ravintola Kannel-Krouvissa.

Minun nimeni on –yhteisötaideprojektin työryhmä koostuu oman alansa ammattitaiteilijoista. Taiteellisena vastaavana toimii aikaisemmiltakin vuosilta tuttu koreografi Jenni Koistinen ja työpajoja pitävät hänen lisäkseen koreografi Sari Palmgren, tanssijat Jukka Tarvainen ja Dayron Napoles Rubant, säveltäjä-muusikko Tuomas Norvio ja valokuvaaja Liisa Söderlund. Projektin tuottaja toimii kulttuurituottaja Ulrika Vilke.

KaarelaTV

 


Kannelmäkeläinen - olisiko sinustako lasten ja nuorten avuksi
24.10.2014

Onko Sinulla kiinnostusta toimia asuinalueesi lasten ja nuorten hyväksi?

Olemme yhdessä Kannelmäen nuorisotalon, kirjaston, yhdyskuntatyön, Klaarin ja Aseman Lapset ry:n kanssa kartoittamassa alueen vanhempien ja muiden aikuisten mahdollisuuksia antaa aikaansa muutama tunti viikossa/kuukaudessa ja järjestää alueen lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä esim. yhtenä iltapäivänä viikossa ja/tai olla mukana jalkautumassa kaduille nuorten pariin. Tarjolla on koulutusta ja käytännön tukea toiminnan käynnistämiseen!

Tule mukaan maanantaina 3.11. klo 18.00 Kannelmäen nuorisotalolle (Klaneettitie 5) ideoimaan toimintaa ja keskustelemaan yhdessä siitä, mitä alueen lapset ja nuoret tarvitsevat!

Ohjelmassa alueemme toimijoiden esittäytyminen, vapaamuotoista keskustelua ja kahvitarjoilua.

Kannelmäen Nuorisotalo sekä muut yllä mainitut toimijat.

KaarelaTV

 


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen talousarviota 2015
15.10.2014

Talouden tasapainottamisessa haasteita – Helsinki investoi uusiin asuntoalueisiin

Talousarvioehdotus mahdollistaa helsinkiläisille nykytasoiset peruspalvelut. Kunnallisveroa ei koroteta.  Investoinneilla turvataan uusien asuntoalueiden rakentaminen ja toimiva joukkoliikenne”, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo vuoden 2015 talousarvioehdotuksestaan.

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2015 talousarvioksi on tehty valtuuston strategiaohjelman edellyttämin ehdoin.

Kaupungin keskeisinä haasteina ovat yleinen talouden toimintaympäristön muutos ja taloudellisen tilanteen epävarmuus. Kaupungin talouden kokonaiskuvaan vaikuttavat keskeisesti Helsingin Energian ja Helsingin Sataman yhtiöittämiset vuoden 2015 alusta.

Helsingin kunnallisvero säilyy 18,5 prosentissa. Talousarvioehdotuksen mukaan Helsingin lainakanta kasvaa nettomääräisesti  280 miljoonalla eurolla vuonna 2015, mukana luvussa on HKL-liikelaitos.

Asukasmäärän ennustetaan kasvavan sekä kuluvana vuonna että ensi vuonna 9 000 henkilöllä. Helsingin asukasluku oli 612 664 vuoden 2013 lopussa.

Verotulojen kasvu niukkaa 

Vuonna 2015 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 3 013,5 miljoonaa euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia.

Kunnallisverojen ennakoidaan tuottavan 2 486 miljoonaa euroa eli 52 prosenttia tuloista, yhteisöveron 308 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia tuloista ja kiinteistöveron 219 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia tuloista. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän Helsingille 244 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia tuloista.

Kiinteän omaisuuden myyntitavoitteena on 100 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rakennusten ja osakkeiden myyntitavoite on 35 miljoonaa euroa.

Menojen kasvun rajat on sovittu valtuustokaudeksi

Kaupungin toimintamenot ovat talousarvioehdotuksessa yhteensä 4 686,9 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kasvu on strategiaohjelman tuottavuustavoitteen mukainen.

Kaupungin menoista 47 prosenttia eli 2 567,8 miljoonaa euroa käytetään sosiaali- ja terveysviraston palveluihin, erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Opetusviraston osuus menoista on 14 prosenttia eli 666 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusviraston osuus on 8 prosenttia eli 380 miljoonaa euroa ja se sisältää lasten päivähoidon, esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Rakennus- ja ympäristötoimen vastuulla on tiivistyvä kaupunkirakenne, julkinen ympäristö ja rakennetun kaupungin pitäminen kunnossa 617,1 miljoonalla eurolla eli 13 prosentin osuudella toimintamenoista. Kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen osuus toimintamenoista on 7 prosenttia eli 326,2 miljoonaa euroa.

Kymmenvuotisen investointiohjelman toinen vuosi  

Talousarvioehdotuksessa kymmenen vuoden investointiohjelman vuositasoksi on asetettu strategiaohjelman mukaisesti  447 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investointien kanssa investoinnit nousevat 611,2 miljoonaan euroon. HKL:n investoinnit kasvavat 161,1 miljoonaan.

Suurimmat investointihankkeet vuosina 2015–2017 ovat Kalasataman, Pasilan, Länsisataman ja Kruunuvuorenrannan  kadut ja puistot sekä esirakentaminen. Suuriin investointikohteisiin kuuluvat myös Stadin ammattiopiston Roihuvuoren yksikön perusparannus ja Stadin ammattiopiston Teollisuuskadun yksikön muutostyöt. Kaupunki varautuu keskustakirjaston kustannuksiin 50 prosentin osuudella.

Talonrakennusinvestointeihin on vuonna 2015 varattu yhteensä 181 miljoonaa euroa. Summasta uudis- ja lisärakennushankkeisiin on varattu runsaat 36 miljoonaa euroa, korjaushankkeisiin runsaat 145 miljoonaa euroa.

Lähde: Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia

 

 


HSL:lle ja Joukkoliikenteen kasvoille hopeaa Golden Drumista
14.10.2014

Katso HSL -kampanjan esittelyvideo YouTubesta klikkaamalla yllä olevaa videoruutua

Pääkaupunkiseudun pysäkkejä vuosi sitten koristanut Joukkoliikenteen kasvot -kampanja on palkittu arvostetulla Golden Drum -festivaaleilla. Aiemminkin shortlistauksia ja kotimaista ja kansainvälistä huomioita rohmunnut kampanja palkittiin hopeisella mitalilla ulkomainonnan sarjassa.

Golden Drum on yksi Euroopan tunnetuimmista mainosfestivaaleista ja -kilpailuista, joka pidetään aina syksyisin Slovenian Portorozissa. Kisaan osallistui tänä vuonna yli tuhat työtä yli 20:stä eri maasta.

"Joukkoliikenteen kasvot on ainutlaatuinen kampanja, joka on jotain aivan muuta kuin perinteinen mainonta. Tavallisista ihmisistä ja periaatteessa arkisesta joukkoliikenteestä syntyi kaunis ja koskettava kokonaisuus. Hienoa, että meidän asiakkaiden läsnäolo kuvissa on puhutellut myös Suomen rajojen ulkopuolella erittäin kovatasoissa kilpailussa", HSL:n viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flink iloitsee.

Kampanjan Helsingin seudun liikenteelle suunnitteli mainostoimisto 358. Mukana olivat myös Kuvaamo ja valokuvaaja Lauri Eriksson, Irokeesi, Into-Digital, GrilliFilms sekä RagnarFilms.

Lähde: STT

 


Kutsuplus joukkoliikennepalvelu palkittiin Suomen parhaana asiakastekona
8.10.2014

 

Kuva: HSL / Lauri Eriksson

Asiakkuuskokemusten johtamisen ammattilaisten yhteisö CXPA Finland palkitsi HSL:n Kutsuplus-palvelun Suomen parhaana asiakastekona yksimielisesti.

”Kysyntäohjautuva Kutsuplus on ainutlaatuinen maailmassa ja vaatinut näin poikkeuksellisen vahvaa visiota, ymmärrystä asiakkuuskokemuksesta ja asiakkaiden käyttäytymisestä", perusteli raadin puheenjohtaja, CXPA Finlandin toiminnanjohtaja Sirte Pihlaja.

”Kutsuplus mullistaa asiakkaiden arkipäiväiset joukkoliikennepalveluiden kulutustottumukset ja sillä on merkittävät vaikutukset ympäristöön ja asumisviihtyvyyteen. Palvelu mahdollistaa aikaisemmin vain satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäneille asiakkaille siirtymisen laajamittaiseen joukkoliikenteen käyttöön ja luopumisen yksityisautoilusta kokonaan tai sen merkittävän vähentämisen”, kuuluvat palkinnon perustelut.

”Palvelua muotoiltaessa vuonna 2011 haluttiin tarjota vaivatonta, luotettavaa, mukavaa ja joustavaa asiakaskokemusta tyyliin ’juuri sinulle sopiva kyyti’. Tältä pohjalta etenevä kehitystyö on alkanut kantaa hedelmää ja palvelun suosio kasvaa. Syyskuussa Kutsuplussalla tehtiin jo 7 200 matkaa, ja yleisö toivoo palvelun laajentamista jatkuvasti”, totesi palkinnon vastaanottanut HSL:n hankejohtaja Kari Rissanen.

”Kiitos hyvästä alusta kuuluu HSL:n ja Ajelo:n väelle, alihankkijoillemme, kampusten, kaupunkien, virastojen ja ministeriöiden tukijoukoille, liikennöitsijöille eli Rapiditaxille, Taksikuljetukselle ja Anderssonille palvelevine kuljettajineen sekä monille muille. Kiitoksen ansaitsee ennen kaikkea matkustava yleisö, jonka palaute on kehittyvässä palvelussamme on ensiarvoisen tärkeää. Jatkamme palvelun kehittämistä”, Rissanen sanoi.

Lähde: HSL


Kannelmäen puistoja suunniteltu arkiliikkujille paremmaksi
3.10.2014

Kannelmäen ytimessä sijaitseviin puistoihin on suunniteltu useita toiminnallisia parannuksia yhdessä asukkaiden kanssa. Tavoitteena on kuntolenkki, jonka varrelta löytyisi ulkoliikuntapisteitä. Lisäksi nykyisen liikuntapuiston alueelle ehdotetaan lähiliikuntapaikkaa. Kannelmäen kaupunkipuiston yleissuunnitelma on valmistunut ja siihen voi tutustua verkossa lahioprojekti.hel.fi.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä eri hallintokuntien ja asukkaiden kanssa. Työn tilaajana on toiminut Helsingin kaupungin lähiöprojekti. Yhteistyöhankkeessa on mukana kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto, Lähiöprojekti, opetusvirasto ja rakennusvirasto.

Kannelmäen kaupunkipuisto on hallintokuntarajat ylittävä yhteistyöprojekti jonka tavoitteena on parantaa Kannelmäen keskustan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia ja aktivoida asukkaita omatoimiseen arkiliikuntaan. Kaupunkipuiston ydinalueen muodostaa Vanhaistenpuiston, Leikkipuisto Kannelmäen ja niiden lähellä sijaitsevan Kannelmäen liikuntapuiston muodostama kokonaisuus.

Yleissuunnitelmassa voi perehtyä alueen valokuviin ja asukkaiden kahdessa tilaisuudessa antamiin ideoihin ja parannustarpeisiin. Tavoitteena on toiminnallisten korjausten lisäksi parantaa myös puistoalueiden yleisilmettä ja viihtyisyyttä. Suunnitelmassa on esitetty, että Leikkipuisto Kannelmäki peruskorjataan ja sen välineistö uusitaan. Vanhaistenpuiston käytävät, valaistus ja koira-aitaus uusitaan ja alueelle tehdään opastettu kuntolenkki. Liikuntapuistoon on esitetty lähiliikuntapaikka.

Ennen toteutusta on Kannelmäen kaupunkipuistosta, kuntolenkistä ja liikuntapuistosta laadittava toteutukseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Jatkosuunnittelun ja toteutuksen aikataulu riippuu eri hankkeiden rahoituksesta ja kunkin yhteistyötahon omista resursseista.

Rakennusvirasto käynnistää Vanhaistenpuiston ja Leikkipuisto Kannelmäen jatkosuunnittelun tänä syksynä. Suunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2015. Sekä rakennusviraston että liikuntaviraston korjauksille on tarkoitus hakea rahoitusta Helsingin kaupungin lähiörahastosta vuonna 2015. Mikäli hanke saa rahoitusta, toteutukseen tähtäävien rakennussuunnitelmien laadinta voisi käynnistyä vaiheittain vuonna 2015-2016 ja toteuttaminen sen jälkeen.

Lähde: Helsingin rakennusvirasto Kuva: Nuorisoasiainkeskus


Paloheinäntunnelin yleisötapahtuma oli erittäin onnistunut
29.9.2014

Joukkoliikennetunnelin yleistapahtuma oli kaikilta osin onnistunut, niin järjestäjien kuin ilmojenkin osalta. Yleisöä saapui sankoin joukoin paikalle. Heidät henkilökohtaisesti vastaanottivat (kuvassa) Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n Juha Halonen, Helsingin kaupungin projektijohtaja Kimmo Kuisma ja HKl-Infrapalveluiden kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie.

1,2 kilometrin pituinen Paloheinäntunneli takaa nopean kulkuyhteyden runkolinja 560:lle mm. Kaarelan Kuninkaantammeen.

Paloheinäntunneli on suurin yksittäinen rakennustyö runkolinja 560 (Jokeri 2) hankkeessa.

Kuvassa Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n työpäällikkö Juha Halonen KaarelaTV:n asunto- ja ympäristöasiantuntija Tarmo Halosen haastateltavana Paloheinäntunnelin Paloheinän päädyssä.

 

KaarelaTV:n haastateltavana HKl-Infrapalveluiden kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie Paloheinäntunnelin yleisötapahtumassa 28.9.2014.

Paloheinäntunnelin Kuninkaanmäen betonitunneliaukon pää maisemoidaan osaksi keskuspuistoa. Tunneliaukon Kuninkaantammen päässä haastateltavana Helsingin kaupungin projektijohtaja Kimmo Kuisma 28.9.2014.

KaarelaTV kuvasi tapahtuman Netti-TV-sivuillemme, katso video tästä linkistä.

KaarelaTV

 


Paloheinäntunneli Kaarelan Kuninkaantammeen avautuu yleisön nähtäväksi syyskuun viimeisenä sunnuntaina
12.9.2014

Kuvassa: Miltei vuosi sitten jysäytettiin Paloheinän tunnelin alkupamaus, jonka suorittivat Liikuntaviraston johtaja Anssi Rauramo, Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n päällikkö Juha Halonen, HKL toimitusjohtaja Matti Lahdenranta, HKR-Rakennuttajan johtaja Olavi Tikka sekä HSL:n päällikkö Arttu Kuukankorpi. Kuva: KaarelaTV 8.10.2013.

Paloheinän ja Kuninkaantammen välillä rakenteilla oleva Paloheinäntunneli avataan ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle sunnuntaina 28.9.2014 kello 15.30 – 17.00. Etenkin Paloheinän ja Hakuninmaan asukkaat, mutta myös muut asiasta kiinnostuneet, ovat tervetulleita tutustumaan sekä tunneliin että Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentamiseen.

Tunneliin pääsee kävelemään sekä Paloheinän että Kuninkaantammen/Hakuninmaan päästä. Tunneli on 1,2 kilometrin mittainen. Tunnelin keskimailla kerrotaan sen rakentamisesta, rakenteista ja tekniikasta. Paloheinän päässä, Pakilantien ja Kuusmiehentien risteyksen tuntumassa, on tarjolla hernekeittoa 200 ensimmäiselle tutustujalle.

Yleisön toivotaan saapuvan paikalle kävellen tai julkisilla liikennevälineillä (bussi 66), sillä parkkipaikkoja on erittäin rajoitetusti. Tunnelityömaan lisäksi liikennettä haittaa joukkoliikennekadun rakentaminen Kuusmiehentien varressa Paloheinässä.

Tunneli palvelee syksystä 2015 alkaen uutta bussilinjaa numero 560, joka kulkee Rastilasta Paloheinän kautta Kuninkaantammeen ja edelleen Myyrmäkeen. Kuninkaantammessa on käynnissä katurakentaminen. Ensimmäisten asuintalojen rakentaminen alkaa 2015-16.

Lähde: HKL

 


Helsingin kaupunkipyörähanke etenee
11.9.2014

Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteessä. Nykyaikaisen kaupunkipyöräjärjestelmän tuominen Helsinkiin tukee tätä tavoitetta.

HKL:n johtokunta hyväksyi päivitetyn kaupunkipyörien hankesuunnitelman kokouksessaan tänään torstaina 11.9.2014.

Hanke käynnistyy tarjouspyyntöjen lähettämisellä tänä syksynä. Järjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan kesällä 2015, 50 pyöräaseman ja 500 pyörän laajuisena.

- Kaupunkipyöräjärjestelmä täydentää palvelutarjontaa siellä, minne joukkoliikenteen reitit eivät yllä. Järjestelmä on suunnattu ennen kaikkea kaupunkilaisille, sanoo kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie.

Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2018 olisi käytössä 1 500 pyörän ja 500 aseman järjestelmä. Tuolloin järjestelmä kattaisi kantakaupungin Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Vuonna 2018 kaupunkipyöräjärjestelmällä arvioidaan olevan 10 000–20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Kaupunkipyöräjärjestelmän rahoitus tulee koostumaan käyttömaksuista, yritysrahoituksesta sekä kaupungin rahoituksesta. Yritysrahoituksen muotoja voisivat olla esimerkiksi pyörissä olevien mainospaikkojen myynti, järjestelmän sponsorointi sekä ulkomainospaikkojen myynti.

Johtokunnan hyväksymän hankesuunnitelman mukaan järjestelmästä aiheutuva investointikustannus kaupungille on enintään 4,95 miljoonaa euroa ja vuosikustannukset enintään 2 miljoonaa euroa.

Sopimus kaupunkipyöräjärjestelmän toimittamisesta tullaan tekemään 10 vuodeksi.

Lähde: HKL

 


Helsinkiläiset haluavat ulkoilualueille parempia liikenneyhteyksiä ja palveluita
4.9.2014

Salmen ulkoilualue Kuva: Liikuntaviraston kuva-arkisto/Konsta Linkola

Helsingin kaupunki haluaa tarjota entistä parempia, laadukkaampia ja monipuolisempia ulkoilualueita virkistyskäyttöön. Liikuntavirasto on aloittanut kehittämissuunnitelman teon Helsingin läntisille ulkoilualueille. Mukana olevia alueita ovat saaristokohteet Lähteelä ja Elisaari sekä mannerkohteet Karjakaivo, Pirttimäki, Luukki, Vaakkoi ja Salmi. Sidosryhmähaastatteluiden ja kesällä 2014 toteutetun kyselyn pohjalta selvisi, että suurin kehitystoive on kehittää ulkoilualueiden liikenneyhteyksiä ja palveluja.

Liikenneyhteyksiä ja palveluja tulisi kehittää

Kesällä 2014 toteutettiin kaikille avoin kysely, jonka avulla selvitettiin ulkoilukohteiden käyttöä, toiveita ja kehitysmahdollisuuksia. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 82 henkilöä, joista suurin osa oli helsinkiläisiä. Suosituimpia ulkoilukohteita ovat kyselyn mukaan Luukki, Pirttimäki, Lähteelä sekä Elisaari. Vastanneiden mukaan ulkoilukohteiden käyttöä rajoittavat etenkin alueiden kaukainen sijainti, huonot julkiset liikenneyhteydet ja kohteiden tuntemattomuus.

Vastaajien mukaan tärkeintä sekä saaristo- että mannerkohteissa on, että perusasiat toimivat. Alueiden saavutettavuuteen, palveluihin ja viihtyisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Julkisia liikenneyhteyksiä tulisi kehittää, kahvilapalveluita ja muita aktiviteetteja lisätä, opasteita ja reitistöjä parantaa. Toiveena oli myös, että yleiset sauna- ja uintimahdollisuudet olisivat kaikissa kohteissa. Ympäristön toivotaan säilyvän mahdollisimman luonnonmukaisena, mutta yleisten tilojen (mm. satamat, uimarannat, keittokatokset) siisteydestä tulisi pitää huolta viihtyisyyden lisäämiseksi. Myös tiedottamista ja markkinointia ulkoilualueista, tapahtumista ja käyttömahdollisuuksista tulisi vastaajien mukaan lisätä.

Ulkoilualueiden suosituimmat aktiviteetit

Saaristokohteissa yleisimmät ja tasavahvat aktiviteetit ovat kesäisin veneily, eväiden syönti, ulkoilureiteillä kävely, uinti ja saunominen. Talvisin taas suosituinta on ulkoilureiteillä kävely. Sisämaakohteiden yleisin aktiviteetti on kesäisin kävely ulkoilureiteillä. Toiseksi suosituin on luonnon tarkkailu ja kolmanneksi suosituin eväiden nauttiminen luonnossa. Marjastus ja sienestys kirivät neljännelle sijalle. Talvisin kävely ulkoilureiteillä ja luonnon tarkkailu ovat suosituimpia ulkoilualueiden käyttötapoja.

Ketkä käyttävät ulkoilualueita?

Kyselyn pohjalta muodostettiin neljä käyttäjäprofiilia, joissa ulkoilualueiden käyttötarkoitukset ja kehitystarpeet jakautuvat eri tavoin. Profiilit ovat:
Aktiiviliikkuja, Nautiskelija, Luontoretkeilijä ja Puuhailija.

Aktiiviliikkuja on urheilullinen ulkoilija, joka hyödyntää ulkoilureittejä jalan, pyörällä tai hiihtäen. Hän käyttää ulkoilualueita säännöllisesti, lähinnä kesäaikaan. Hänen toiveenaan on kävely- ja pyöräteiden reititys, latu-merkinnät ja latu-urat sekä mm. ratsastusreitit.

Nautiskelija on leppoisasta toiminnasta ja kauniista luonnosta nauttiva rentoutuja. Hän viettää aikaa eväistä ja ravintolapalveluista nauttien kesäaikaan saari- ja mannerkohteissa. Hän toivoo viihtyisää ympäristöä ja siistejä yhteisiä tiloja. Hän arvostaa myös hyviä ravintolapalveluja.

Luontoretkeilijä on luontoystävä, joka tarkkailee luontoa, marjastaa, sienestää ja kalastaa. Hän suosii saari- ja mannerkohteita, etenkin satoaikoina. Hän toivoo hyviä julkisia liikenneyhteyksiä, ympäristön luonnollista tilaa sekä rauhallisuutta.

Puuhailija retkeilee luonnossa lasten kanssa. Hän on aktiivinen ulkoilija: kesäisin hän ui ja saunoo, marjastaa ja sienestää, käyttää ulkoilureittejä sekä mahdollisia leikkipuistoja. Talvisin hän hiihtää. Hän nauttii eväitä ja kahvilapalveluista. Toiveena hänellä on toimivat palvelut: tarpeeksi parkkitilaa autoille, mutkattomat liikenneyhteydet, ravintolapalveluita ja välinevuokrausta. Lisäksi hän toivoo lapsille sopivia aktiviteetteja, kuten talviriehaa jne.

Käyttäjäprofiilit ovat prototyyppejä, jotka toimivat osaltaan kehittämistoimenpiteiden laadinnan pohjana. Kehittämissuunnitelma valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Lähde: Helsingin kaupungin liikuntavirasto

 


Helsingin kaupungin vuokra-asunnoilla kasvava kysyntä
28.8.2014

Ensimmäisellä puolivuotiskaudella 2014 Helsingin kaupungille jätettiin yhteensä 31850 vuokra-asuntohakemusta. Hakemuksia saapui reilut 5000 enemmän vuoteen 2013 verrattuna.

Yksinäisten osuus hakijoista oli 58 prosenttia, pariskuntien 16 prosenttia ja lapsiperheiden 24 prosenttia. Suurin osa, kaksi kolmasosaa hakijoista, oli asunnontarveluokaltaan erittäin kiireellisiä. Kiireellisiä hakemuksia oli 20 prosenttia ja asunnon tarpeessa olevia 13 prosenttia.

Kaupungin vuokra-asuntoja välitettiin yhteensä 1313. Edellisvuoteen verrattuna asuntoja tuli tarjolle 35 kappaletta vähemmän. Uudistuotantoa valmistui Jätkäsaareen Länsisatamankadulle (104 asuntoa), Myllypuroon Lallukankujalle (105 asuntoa) ja Maununnevaan Maununnevantielle (30 asuntoa), Käpylään Osmontielle (92 asuntoa) sekä Vallilaan Kangasalantielle (56 asuntoa).

Huoneistotyypeittäin tarkasteltuna tarjolle tuli eniten kaksioita ja toiseksi eniten kolmioita. Yksiöiden määrä nousi reilusti, alkuvuonna välitettiin 63 yksiötä enemmän kuin edellisvuonna. Myös yli neljän huoneen asuntoja on ollut tarjolla aiempaa enemmän. Tähän on vaikuttanut uudiskohteiden runsas määrä. Välitykseen tulleiden yksiöiden määrän kasvu on vaikuttanut siihen, että asukkaiksi valituista yksinäisten osuus on kasvanut kolmella prosentilla viime vuodesta. Pariskuntien ja lapsiperheiden osuudet eivät ole merkittävästi muuttuneet.

Hakijarekisterissä oli kesäkuun lopussa 27030 aktiivia hakemusta, kun vastaavana aikana vuonna 2013 hakemuksia oli 25352 ja kaksi vuotta sitten 24127.

Peruutusprosentti on laskenut 38 prosentista 33 prosenttiin. Peruutusprosentin pienentymistä selittää uudiskohteiden runsas määrä ja peruskorjauksien takia välitettävien väistöasuntojen määrän kasvu. Väistöjen takia vaihtajien määrä on kasvanut, vuoden 2014 alkupuoliskolla asunnon saaneista 13 prosenttia oli vaihtajia.

Lähde: Helsingin kaupungin asuntolautakunta

 


Robin valtaa Kauppakeskus Kaaren syyskuun lopulla
27.8.2014

Suomen suosituin teinitähti Robin julkaisee perjantaina 26.9. odotetun albuminsa ”16” ja valtaa julkaisuviikonlopun kunniaksi Kauppakeskus Kaaren Helsingin Kannelmäessä. Robin Viikonloppu huipentuu lauantaina 27.9. ilmaiskeikkaan.

Robin tarjoaa kauppakeskustapahtumassa faneilleen mahdollisuuden kuulla uutta musiikkiaan ensimmäisenä sekä kokea jotain ennennäkemätöntä, kun koko Kauppakeskus Kaari virittyy Robin-taajuudelle viikonlopun ajaksi. Robin Viikonlopun aikana kauppakeskus on somistettu Robinin tyyliin, liikkeissä on Robin-etuja ja Kaaressa soi Robinin koko tuotanto.

Robin Viikonlopun lauantai huipentuu Robinin esiintymiseen, joka pitää sisällään minikeikan ja nimmarien jakoa. Kovimmille Robin-faneille järjestetään Kauppakeskus Kaaren Facebook-sivuilla ja Instagramissa Robin-kilpailu, jonka kautta kuusitoista onnekkainta fania pääsee tapaamaan Robinia ennen esiintymistä. Kilpailuun voi osallistua sunnuntaihin 21.9. saakka. Lisäksi kauppakeskuksen liikkeissä alkaa syyskuun alkupuolella Robin-kilpailu, jonka kautta voi voittaa pääsyn Robinin lauantaisen keikan VIP-katsomoon.

- Mikä parasta, saamme kuulla Kaaressa ensimmäisinä Robinin uutta tuotantoa. Lisäksi Robinin lämppäreinä kuullaan Nikke Ankaraa ja Kasmiria, hehkuttaa kauppakeskusjohtaja Kaj Grahn.

Lauantaina 27.9 klo 13 alkavan minikeikan jälkeen Kaaren keskusaukiolla ensimmäisessä kerroksessa alkaa Robinin nimmarinjakotilaisuus. Myynnissä on Robinin uutuuslevyä ”16”, sekä muita Robin-tuotteita.

Robin itse on levynjulkkariviikonlopusta ja kauppakeskusvaltauksestaan fiiliksissä.

- On mahtava päästä tapaamaan myös jengiä, joka ei yleensä käy mun keikoilla. Kauppakeskuskeikoilla on aina enemmän aikaa vaihtaa ajatuksia fanien kanssa sekä jakaa nimmareita. Festareilla siihen harvoin on mahdollisuutta, Robin kertoo hyväntuulisena.

Katso video tapahtumasta Kaarelatv.fi/Netti-TV

Lähde: Kauppakeskus Kaari / KaarelaTV

 


HSL on karsinut setelimaksamista lippuautomaateilla toistaiseksi
15.8.2014

Setelien käyttö on lopetettu turvallisuussyistä useista HSL:n lippuautomaateista, sillä lippuautomaatteihin on viime aikoina tehty ilkivaltaa. Setelimaksaminen otetaan uudelleen käyttöön, kun automaattien käyttöturvallisuutta lisäävät toimet ovat valmiit.

Kolikot kelpaavat kaikissa automaateissa. Monilippuautomaateissa maksaminen onnistuu myös sirukorteilla, ja lisäksi kerta- ja vuorokausiliput voi niissä maksaa matkakortin arvolla.

Seteleillä maksaminen on edelleen mahdollista joissakin automaateissa, esimerkiksi Kampin terminaalissa ja Rautatientorin metroasemalla.

Lähde/kuva: HSL

 


Kannelmäessä palaa roskakatoksia
23.7.2014

Helsingin kaupungin pelastuslaitos hälytettiin klo 2:32 Kitarakuja 3:een sammuttamaan roskakatosta ja autoa. Lähes samanaikaisesti tuli ilmoitus, että läheisellä Trumpettitiellä palaa myös toinen roskakatos. Kolmas palo havaittiin Trumpettikujalla. Palot ovat ilmeisesti tahallaan sytytettyjä.

Vahingot rajoittuivat kahteen roskakatokseen ja yhteen autoon. Pelastuslaitoksen onnistui rajaamaan Trumpettitien palo, ennen kuin se olisi levinnyt viereiseen kiinteistöön.

Lähde: Helsingin kaupungin pelastuslaitos

 


M-junat korvataan busseilla Pohjois-Haagasta pohjoiseen
13.7.2014

Vantaankosken radalla tehdään ratatöitä kahtena heinäkuun viikonloppuna, minkä vuoksi junaliikenne on kokonaan poikki Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä. Lauantaina ja sunnuntaina 12.–13.7. ja 19.–20.7. M-junat ajavat välillä Helsinki–Pohjois-Haaga 20 minuutin välein normaalin 10–15 minuutin sijaan.

Yhteydet Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä korvataan busseilla:

- linja 499 Pohjois-Haagan asema–Myyrmäki–Vantaankoski
- linja 48 Pohjois-Haagan asema (Kaupintie)–Kannelmäki
- linja 49 Pohjois-Haagan asema–Malminkartano

Kartta

Korvaavien bussien pysäkit asemien ympäristössä

Kannelmäestä pääsee junakatkoksen aikoina Pohjois-Haagan asemalle ja Helsingin suuntaan menevälle M-junalle korvaavalla bussilla 48. Bussi 42 vie Kamppiin ja 43 Elielinaukiolle. Kannelmäen yhteydet pohjoiseen hankaloituvat, koska radanvartta pitkin ei ole tieyhteyttä. Esimerkiksi Myyrmäkeen pääsee vaihtamalla bussista 48 Pohjois-Haagan asemalla bussiin 499. Vaihtoehtoisesti Myyrmäen ja Martinlaakson suuntaan menevät Hämeenlinnanväylältä bussit 452 ja 453.

Radan varrelta kulkee myös monia muita bussilinjoja, joita voi käyttää korvaavina kulkuyhteyksinä. Esimerkiksi Myyrmäestä pääsee Helsinkiin busseilla 452 ja 39, Martinlaaksosta bussilla 453.

Matka-ajat pitenevät noin vartilla. Katkon aikaiset yhteydet löytyvät Reittioppaasta, kun matkan ajankohdaksi valitsee jommankumman poikkeusviikonlopun. Korvaavien bussien reittikartat ja aikataulut löytyvät HSL:n verkkosivuilta.

Bussit pysähtyvät vain juna-asemien läheisyydessä olevilla pysäkeillä. Junia korvaavissa busseissa 499, 48 ja 49 kelpaavat normaaliin tapaan kaikki HSL:n liput. Myös VR:n liput kelpaavat. Niitä ei kuitenkaan myydä bussissa, joten jos matkustaa junalla HSL-alueen ulkopuolelle, lippu ostetaan vasta junassa.

A-junat kulkevat 20 minuutin välein normaalin 30 minuutin sijaan.

Lähde ja kuva: HSL

 


Paloheinäntunnelin tuntumassa Kaarelan Kuninkaantammessa alkaa katuyhteyden rakentaminen
1.7.2014

Rakenteilla olevan Paloheinäntunnelin Kuninkaantammen puoleisessa päässä, Hakuninmaan naapurissa, alkaa heinäkuussa katuyhteyden rakentaminen.

Kuvassa: KaarelaTV kuvaamassa ohjelmaa Paloheinän tunnelin päässä Kuninkaantammessa.

Alkavassa urakassa rakennetaan reitti Paloheinäntunnelista Hakuninmaantielle pysäkkeineen sekä kiertoliittymä tunnelin suuaukon läheisyyteen. Lisäksi rakennetaan katuyhteyteen liittyvä alikulkusilta. Työ valmistuu samanaikaisesti Paloheinäntunnelin kanssa eli elokuussa 2015. Rakennettavat kadut ovat osa uuden asuinalueen, Kuninkaantammen, tulevaa katuverkkoa.

Urakassa tehdään myös jonkin verran avolouhintoja. Kalliota louhitaan arviolta 1000 - 2000 m3. Louhintoja tehdään vaiheittain voimassa olevien lupien mukaisesti arkisin klo 7.00 - 18.00. Louhintatyöt ajoittuvat välille heinäkuu 2014 - joulukuu 2014.

Paloheinäntunneli johtaa valmistuttuaan Kuninkaantammesta Paloheinään. Se palvelee syksystä 2015 alkaen uutta bussilinjaa numero 560, joka kulkee Myyrmäestä Vuosaaren kautta Rastilaan.

Lähde: HKI/HKL

 


Lakko voi aiheuttaa junaliikenteeseen myöhästymisiä ja peruutuksia
26.6.2014

Perjantaina 27.6.mahdollisesti alkava VR Trackissa työskentelevien sähkömiesten lakko voi aiheuttaa häiriöitä junaliikenteeseen.

Kaikki aikataulun mukaiset vuorot pyritään ajamaan normaalisti, mutta matkustajien on silti syytä varautua junien mahdollisiin myöhästymisiin ja peruutuksiin.

Yksi Sähköliiton ammattiosastoista on ilmoittanut aloittavansa perjantaina neljä päivää kestävän lakon, jonka on määrä päättyä tiistaina 1.7. klo 7:00.

Radassa ilmenevien mahdollisten vikojen korjaaminen kestäisi lakon vuoksi tavallista kauemmin, mikä voi aiheuttaa häiriöitä junaliikenteelle koko Suomessa. VR Group pyrkii minimoimaan työtaistelusta asiakkailleen aiheutuvat häiriöt.

Lähde: VR


Helsinki-päivän vauva syntyi
12.6.2014

Perinteeksi on muodostunut, että Helsingin kaupunki muistaa ensimmäistä kaupungin syntymäpäivänä 12. kesäkuuta syntynyttä vauvaa.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vieraili puolisonsa Jaana Pajusen kanssa aamukymmeneltä Naistenklinikalla onnittelemassa ensimmäistä Helsinki-päivänä syntynyttä helsinkiläistä vauvaa.

Kurvisen perheeseen syntyi tyttövauva kello 1.59. Helsinki-päivän vauva painaa 3 975 grammaa ja pituutta hänellä on 51 senttimetriä.

Syntymänsä kunniaksi vauva saa kaupungilta Uusix-verstaiden käsityönä tekemän värikkään tilkkutäkin. Lisäksi äiti saa kukkaset ja onnittelukirjeen, jonka mukaan vauvaa odottaa 200 euron lahjashekki heti, kun hänet on kastettu tai merkitty väestörekisteriin.

 

Lähde ja kuva: Helsingin kaupunki / STT-Lehtikuva

 




Junalippuja voi ostaa nyt myös Kaarelan R-kioskeilta
4.6.2014

Myös kaikilta Kaarelan alueen R-kioskeilta voi nyt ostaa junalippuja. Uudistus tuo junamatkustajille yli 600 uutta lipunostopistettä eri puolilla Suomea. Uusi ostokanava parantaa asiakaspalvelua ja junalippujen saatavuutta varsinkin niillä paikkakunnilla, joilla ei ole VR:n omaa lipunmyyntiä.

- Uudistus helpottaa junalippujen hankkimista. Erityisesti palvelu paranee niillä asiakasryhmillä, joille itsepalvelukanavien käyttö on vieraampaa, VR:n matkustajaliikennedivisioonan johtaja Antti Tiitola toteaa.

R-kioskilta voi ostaa VR:n yleisimpiä kaukoliikenteen junalippuja sekä lähiliikenteen vyöhykelippuja. Auto- ja makuupaikkaliput saa jatkossakin VR:n omista kanavista tai varaamalla puhelinpalvelusta ja noutamalla R-kioskilta. VR:n asiakasohjelma Veturiin liittyneet tunnistetaan myös kioskilla asioidessa kun he esittävät Veturi-tunnuksensa.

- Junaliput täydentävät tuotevalikoimaamme. Asiakas saa henkilökohtaista palvelua ja voi hankkia lippunsa muun asioinnin yhteydessä kioskilta, business manager Jan Karlsson R-kioski Oy:sta kertoo.

Lähde: VR

 


 

Kaupunki kutsuu juhlimaan Helsinki-päivää torstaina 12.6.
27.5.2014

Helsingin kaupunki tarjoaa juhlahumua Helsinki-päivänä, jolloin tapahtuu aamusta iltaan, niin keskustassa kuin kaupunginosissa. Kaisaniemessä Helsinki-päivän konserttia tähdittää Cheek ja lukuisat muut kotimaiset huippuartistit. Pohjoisesplanadi muuttuu juhlavaksi piknikalueeksi Illallinen Helsingin taivaan -alla tapahtumassa. Perinteiset kaupunginjohtajan aamukahvit, kiinnostavat opastetut kierrokset ja runsas muu ohjelmatarjonta virittävät koko kaupungin juhlatunnelmaan. Kymmenet tapahtumanjärjestäjät ovat tarjonneet panoksensa päivän ohjelmaan ja jopa Elvis on mukana. Ole sinäkin!

Tapahtuman verkkosivulla helsinkipaiva.fi voi koota omista suosikeistaan ohjelmakartan helpottamaan suunnistusta tapahtumasta toiseen.
– Iso osa Helsinki-päivän tapahtumista on tehty varta vasten tätä päivää varten, eikä niitä voi kokea muulloin. Kannattaa siis lähteä liikkeellä ja ottaa ilo irti kaupungin juhlatarjonnasta, vastaava tuottaja Susa Nokelainen Helsingin Markkinointi Oy:stä kannustaa.

Kaupungintalolla kahvitellaan ja tavataan Elvis

Helsinki-päivän avaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kello 9 kaupunginmuseon edustalla (Sofiankatu 4). Aamukahvit ja raparperipiirakkaa nautitaan kaupungintalon sisäpihalla noin kello 9.15. Lasten omat ”aamukahvit” eli mehu- ja keksitarjoilu on kaupungintalon Virkassa kello 10–11. Tänä vuonna juhlakahvittelu levittäytyy ensimmäistä kertaa myös kaupunginosiin, kun kymmenen eri kaupunginosayhdistystä tarjoilee asukkailleen aamukahveja.

Kuva: Seppo Laakso

Juhlinta jatkuu Virkassa 50-luvun tunnelmissa, kun paikalle saapuu itse Elvis. The City Hall Rock’n’Roll Show nähdään kello 16 ja 17. Elvis myös ”vihkii” pareja Las Wedding in Helsinki -osuudessa kello 14.30-15.30. Parit saavat mukaansa Elviksen allekirjoittaman vihkitodistuksen.

Menoa Helsinki-päivän konsertissa ja tunnelmaa Illallisella Helsingin taivaan alla

Radio Aallon huippusuositussa Helsinki-päivän konsertissa Kaisaniemessä nähdään Cheek, Kaija Koo, Anna Abreu, Jukka Poika, Happoradio, Jonna Tervomaa, Erin, Donkeyboy ja Redrama. Konserttialue avautuu kello 14 ja juhlinta jatkuu iltakymmeneen asti.

Kuva: Lauri Rotko

Helsinki-päivänä nautitaan Illallinen Helsingin taivaan alla kello 19–22. Pohjoisesplanadi suljetaan autoilta, ja tilalle laitetaan pöydät valkoisin liinoin tuhannelle piknik-illallisen osallistujalle. Tapahtumaan voi noutaa pääsylipun Virka Infosta (Pohjoisesplanadi 11-13) 3.6. alkaen.

Uusia kulmia kaupunkiin Helsinki-päivän kierroksilla

Opastetut Helsinki-päivän kierrokset näyttävät kaupungista uusia puolia. Kierroksille lähdetään muun muassa Hietsun Paviljonkiin, Ravintola Savoyhin, Sirpalesaaren, Marimekon tehtaalle ja Kulttuurikeskus Sofiaan. Kerran Kallion kaduilla -kävelydraamakierros tarjoaa välähdyksiä värikkäästä arjesta 70-luvun tapahtumarikkaassa Kalliossa.

Metronauhan helmet -kierros vie osallistujat ”slow movement” -hengessä metrolla ja jalkaisin Herttoniemestä Vuosaareen. Matka kestää normaalisti kymmenen minuuuttia, mutta nyt siihen käytetään kuusi tuntia. Kierroksella kolutaan kiinnostavia kohteita muinaishaudoista uusimpaan arkkitehtuuriin ja hyppyrimäistä Nobel-voittajiin. Ilmaislippuja Helsingin kotikaupunkipolkujen toimittaja Pauli Salorannan vetämälle kierrokselle voi noutaa kaupungintalon Virka Infosta (Pohjoisesplanadi 11-13) tiistaista 3.6. alkaen. (Osallistujilla on oltava voimassaoleva HSL:n matkalippu.)

Helsinki-päivän vauva sekä Stadin friidu ja kundi valitaan jälleen

Stadin Slangi ry julkistaa Espan lavalla kello 12 tämän vuoden Stadin kundin ja Stadin friidun.

Helsinki-päivän perinteen mukaisesti Helsingin kaupunki muistaa ensimmäistä kaupungin syntymäpäivänä syntynyttä helsinkiläistä vauvaa. Kaupunki myös jakaa Helsinki-mitalit ansioituneille kansalaisille.

Vapaa pääsy kaikkiin tapahtumiin

Helsinki-päivän kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Tapahtumiin, joissa on rajoitettu osallistujamäärä, voi 3.6. alkaen noutaa ilmaislipun kaupungintalon Virka-infosta (Pohjoisesplanadi 11–13 / Sofiankatu 1). Virka-info on avoinna ma–pe klo 9–19 ja la–su klo 10–16.

Helsinki-päivää on vietetty vuodesta 1959 lähtien.

 

Helsinkipäivän huviloidenkierros Villakivi. Kuva: Iiris Haapala

Lähde: Helsingin kaupunki

 


Lutikkaongelmat Helsingissä muuttuneet yhä vaikeammiksi
27.5.2014

Lutikkaongelmat ovat nousseet pinnalle entistä enemmän ja lutikkatapaukset ovat muuttuneet luonteeltaan aiempaa vaikeammiksi. Ongelmat korostuvat joissain taloyhtiöissä ja taloissa sekä tiettyjen ammattiryhmien keskuudessa. Lutikkahavainnoista tiedottamisessa on ollut viiveitä ja torjunnan laajuudessa puutteita, jolloin tapaukset ovat päässeet mutkistumaan.

Helsingissä joissain taloissa tai taloyhtiöissä on ollut vuosikausia kestäneitä lutikkaongelmia. Niitä on vaikea saada hallintaan, kun lutikat ovat vallanneet talon rakenteet ja liikkuvat sitä kautta huoneistosta toiseen. Lisäksi suurta määrää irtaimistoa on vaikeaa puhdistaa.

Kotihoitajat, sairaalat ja päiväkodit ongelmissa

Lutikkaongelma on myös laajentunut tiettyjen ammattiryhmien parissa. Esimerkiksi kotihoitajat joutuvat liikkumaan asunnosta toiseen ja välillä auttamaan hyvinkin läheisessä kontaktissa asiakkaita, joiden kodissa vilisee lutikoita. Sairaaloista ja päiväkodeista on tullut tiedusteluja, miten pitäisi toimia, kun asiakkailla tai potilailla on havaittu lutikoita tai sairaalan apuvälineitä on ollut lainassa kohteissa, joissa on lutikkaongelmia.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on pyytänyt Valviralta valtakunnallista ohjetta, miten toimia tilanteissa, joissa lutikoiden leviäminen laajastikin on mahdollista, koska lutikkaongelmiin liittyviä kysymyksiä on tullut ympäri Suomea.

Lutikka eli seinälude on tunnetuimpia asuntojen syöpäläisiä. Lutikka luo nahkansa elämänsä aikana viisi kertaa ja jokaiseen nahanluontiin se tarvitsee veriaterian. Lutikka piileskelee todennäköisimmin patjan alla, sängyn lähellä seinänrakosessa tai listojen takana.

Ympäristökeskukseen on toimitettu tunnistettavaksi myös lukuisia luonnon luteita varsinkin kesäaikaan, jolloin niitä voi tulla sisätiloihin esimerkiksi kukkien mukana. Ne ovat kuitenkin ihmiselle harmittomia. Lisäksi kesäaikaan on tullut tunnistettavaksi runsaasti isopihtihäntiä. Pelottavasta ulkonäöstään huolimatta laji ei aiheuta vahinkoa puremalla eikä muullakaan tavoin. Niiden esiintyminen sisätiloissa on satunnaista.

Tuhohyönteisistä 814 yhteydenottoa vuodessa

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen asiakaspalvelu auttaa helsinkiläisiä sisätilojen yleisimpien tuhohyönteisten tunnistamisessa. Vuonna 2013 sisätilan hyönteisiä koskevia yhteydenottoja tuli yhteensä 814 kappaletta.

Vuonna 2013 ympäristökeskuksen tunnistukseen tuoduista tuhohyönteisistä yleisimmät olivat turkiskuoriainen, lutikka, keittiökoisa, museokuoriainen, riisihärö, vyöihrakuoriainen ja sokeritoukka.

Turkiskuoriainen, museokuoriainen ja vyöihrakuoriainen ovat tekstiilituholaisia, ja niiden merkittävin haitta ovat vaatteisiin ilmestyvät reiät. Tekstiilituholaisen löytää useimmiten juuri vaatekomerosta.

Keittiökoisa ja riisihärö ovat elintarviketuholaisia. Ne viihtyvät keittiön kaapeissa ja pilaavat ruoka-aineita. Sokeritoukka viihtyy kosteissa tiloissa ja yleisimmin se liikkuu kylpyhuoneissa ja keittiöissä. Sokeritoukka syö tärkkelys- ja sokeripitoista ainesta, kuten jauhoja, leivänmuruja, homesieniä ja paperia.

Läde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

 


Ruokamyrkytysten määrä on pysynyt Helsingissä ennallaan
16.5.2014


Helsingissä selvitettiin vuonna 2013 yhteensä 328 ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Edellisvuonna 2012 epäilyjä oli hieman enemmän, eli 369. Ruokamyrkytysepidemioita oli vuonna 2013 yhteensä 13. Vuonna 2012 niitä oli 14.

Viime vuonna ruokamyrkytysepäilyilmoituksista 80 % koski tapauksia, joissa sairastui vain yksi henkilö. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilytapauksia ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun.

Vuonna 2013 osa ruokamyrkytyksistä liittyi selvästi riskielintarvikkeisiin kuten ostereihin. Noroviruksella saastuneet osterit aiheuttivat kaksi epidemiaa. Kaksi henkilöä sairastui histamiiniruokamyrkytykseen syötyään tonnikalapizzaa pizzeriassa. Botuliinitoksiini aiheutti yhden ihmisen sairastumisen. Sairastumisen aiheuttajaksi epäiltiin kaupallista elintarviketta, mutta aiheuttaja jäi epäselväksi.

Erään palvelutalon asukkaista ja henkilökunnasta 17 sairastui jouluaterian nauttimisen jälkeen seuraavana päivänä ruokamyrkytykseen. On todennäköistä, että osastoilla kypsennetty ja tarjottu kinkku aiheutti ruokamyrkytysepidemian.

Osassa tapauksista havaittiin elintarvikkeiden käsittelyvirheitä esimerkiksi jäähdytyksessä ja toisaalta puutteita ravintolan yleisessä hygieniassa. Mausteet tulivat aikaisempien vuosien tapaan esille mahdollisena ruokamyrkytysepidemian aiheuttajana varsinkin, jos mausteita lisätään tarjottaviin ruokiin kuumentamatta.

Useimmiten ravintola tai sairastunut ruokailija tekee ilmoituksen ruokamyrkytysepäilystä ympäristökeskukseen. Osa elintarvikealan toimijoista ilmoittaa kaikki ruokamyrkytysepäilyt valvontaviranomaiselle viivytyksettä. Elintarvikealan toimijoiden tietoisuutta ilmoitusvelvollisuudesta heille tulevista ruokamyrkytysepäilyistä on kuitenkin tarvetta edelleen parantaa.

Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen sairauden nautittuaan samaa alkuperää olevaa ruokaa tai talousvettä ja missä kyseinen ruoka tai vesi voidaan todeta sairauden lähteeksi. Hyvin vakavan taudinaiheuttajan, kuten Clostridium botulinum- tai EHEC-bakteerin aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä yhdenkin henkilön sairastuminen selvitetään kuten epidemiaepäily.

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

 


Helsinkiläisten määrä kasvoi 8 700 hengellä vuonna 2013
7.5.2014


Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2013/2014 vakituisesti 612 664 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana ennätyksellisesti 8 696 hengellä (1,4 %). Alle kouluikäisiä oli 1 220 enemmän kuin edellisenä vuonna. Peruskouluiässä olevien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 565:llä. 65 vuotta täyttäneitä oli jopa 3 448 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi 826 ja yli 85-vuotiaiden 264 hengellä edellisvuodesta.

Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä asui Santahaminassa (17 %), Vanhassakaupungissa (14 %) ja Latokartanossa (13 %). Peruskouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Östersundomin alueilla Landbossa (25 %), ja Puroniityssä (19 %). Yleensäkin esikaupunkialueilla oli sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten osuus korkeampi kuin kantakaupungissa.

Eläkeläisten määrä kasvaa vauhdilla

Myös 65 vuotta täyttäneet jakautuivat alueille epätasaisesti. Ikääntyneitä oli suhteessa eniten Vanhassa Munkkiniemessä, Kaivopuistossa, Pihlajistossa, ja Tammisalossa (yli 24 %). 65 vuotta täyttäneiden ikäluokka kasvoi muutamilla prosenteilla kaikissa suurpiireissä.

Suomenkielisten määrä kasvoi 3 665 hengellä (0,7 %) ja ruotsinkielisten 170 hengellä. Ruotsinkielisten väestöosuus pysyi 5,9 prosentissa. Muunkielisten määrä kasvoi 4 861 hengellä (6,6 %) eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muunkielisten osuus väestöstä kuitenkin kasvoi viime vuonna. Vuodenvaihteessa 2013/2014 suomenkielisiä helsinkiläisiä oli 498 351, ruotsinkielisiä 35 844 ja muunkielisiä 78 469 (12,8 %).

Asukasmäärä laski Östersundomissa hieman ja kasvoi kaikissa muissa suurpiireissä, eniten Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä yli 2 000 asukkaalla.

Ulkomaalaistaustaisia asui Helsingissä vakituisesti 74 827. Heistä ulkomaan kansalaisia oli 50 661 henkeä ja ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia 24 166 henkeä. Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen asukkaista oli korkein Jakomäen ja Mellunkylän peruspiireissä.

Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus

 


M-juna ei liikennöi välillä Pohjois-Haaga – Vantaankoski sunnuntaina 11.5.
6.5.2014

Toukokuun aikana Liikennevirasto teettää ratatöitä, jotka vaikuttavat lähijunaliikenteeseen pääkaupunkiseudulla.

M-juna ei liikennöi välillä Pohjois-Haaga – Vantaankoski sunnuntaina 11.5. Junat Pohjois-Haagasta Vantaankoskelle on korvattu busseilla. Helsingin ja Pohjois-Haagan välillä M-juna liikennöi tuolloin 20 minuutin vuorovälillä normaalin 15 minuutin sijaan. Lähtöraiteita muutetaan Huopalahdessa ja Pohjois–Haagassa.

Lähde: VR

 


Mätäjoen vaahto ei johdu jätevesivuodosta
5.5.2014

Kuva: Jari-Pekka Pääkkönen

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen 2.5.2014 Helsingin Mätäjoella ottamien vesinäytteiden analyysien perusteella voidaan sulkea pois mahdollinen jätevesivuotoepäily. Vesinäytteillä selvitetään Mätäjoella 1.-2.5.2014 havaitun vaahdon alkuperää.

Helsingin pelastuslaitos sai ilmoituksen vaahtohavainnosta Pitäjänmäeltä 1. toukokuuta kello 22.10, kun purossa oli havaittu runsaasti vaahtoa Strömbergintien ja Mätäojan risteyskohdasta. Kohteeseen hälytettiin pelastusyksikkö Haagan pelastusasemalta, joka on asentanut imeytyspuomia puroon.

Analysoiduissa vesinäytteissä ei löydy viitteitä jätevesipäästöstä, joka olisi havaitun veden vaahtoamisen aiheuttajana. Veden humuspitoisuus oli ajankohtaan nähden normaali. Vedessä oleva humus voi aiheuttaa etenkin virtavesissä huomattavaa vaahtoamista. Vesinäytteissä olevien mahdollisten pesuaineiden pitoisuuksien analyysit ovat vielä kesken. Niiden tulosten odotetaan valmistuvan muutaman päivän kuluessa.

Ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut kalakuolemia tai muita ympäristövaurioita viimeviikkoisen vaahtoamistapauksen johdosta. Ympäristökeskus jatkaa tilanteen seuraamista ja tarvittaessa tiedottaa asiasta.

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

 


Helsingin ympäristökeskus selvittää Mätäjoen vaahdon alkuperää
2.5.2014

Kuva: Jari-Pekka Pääkkönen

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti tänään 2.5.2014 vesinäytteitä Helsingin Mätäjoella. Näytteillä selvitetään Mätäjoella havaitun vaahdon alkuperää.

Helsingin pelastuslaitos sai ilmoituksen vaahtohavainnosta Pitäjänmäeltä 1. toukokuuta kello 22.10, kun purossa oli havaittu runsaasti vaahtoa Strömbergintien ja Mätäojan risteyskohdasta. Kohteeseen hälytettiin pelastusyksikkö Haagan pelastusasemalta, joka on asentanut imeytyspuomia puroon.

Ympäristökeskuksen tutkijat ottivat tänään perjantaina aamulla näytteitä Mätäjoesta. Näytteillä selvitetään, onko veteen mahdollisesti päässyt esimerkiksi pesuainetta tai jätevettä, vai onko kyse luonnollisesta veden vaahtoamisesta. Vaahtoa ei enää näytteidenottohetkellä ollut paljoa havaittavissa. Paikalla ei myöskään ollut erityisen pistävää hajua tai muuta siihen viittaavaa, että vaahto olisi jotakin vaarallista ainetta. Vedessä ei myöskään näkynyt kuolleita kaloja tai muita kuolleita eläimiä.

Vesinäytteet ovat parhaillaan laboratoriossa analysoitavina. Näytteiden tulokset valmistuvat ensi viikon alkupuolella. Tuloksista tiedotetaan niiden valmistuttua.

Kuva: Jari-Pekka Pääkkönen

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

 


Asuinalueiden erot pääkaupungin seudulla ovat kasvaneet 10 vuodessa
1.5.2014

Tuore tutkimusraportti tarkastelee asuinalueiden välisten erojen kehitystä pääkaupunkiseudulla vuosina 2002–2012. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia eroja Espoon, Helsingin ja Vantaan asuinalueiden nykytilassa ja kehityksessä on havaittavissa ja mikä näitä eroja selittää.

Raportissa on tarkasteltu asuinalueiden koulutus- ja tulotasossa, työttömyysasteessa sekä vieraskielisten osuudessa tapahtuneita muutoksia sekä selvitetty, missä määrin nykyinen eriytymiskehitys yhdistyy huono-osaisuuden alueelliseen kasautumiseen.

Keskitulot, kantaväestön koulutustaso ja vieraskielisten määrä lisääntyneet koko seudulla – alueiden erot silti kasvaneet

Tulokset osoittavat, että aikaisempien tutkimusten havaitsemat erot ovat säilyneet seudulla selkeinä ja osin jopa vahvistuneet. Selkeimmin asuinalueiden välisten erojen kasvu näkyy vieraskielisen väestön ja vieraskielisten lasten osuuksissa, mutta myös alueiden keskituloissa ja korkeakoulutettujen osuuksissa on havaittavissa erojen kasvua.

Erojen kasvu johtuu siitä, että keskitulot ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ovat kasvaneet eniten niillä alueilla, jotka olivat jo lähtötasoltaan seudun keskitasoa tai kärkeä. Myös matalimman tulo- ja koulutustason alueilla muutos on ollut positiivista, mutta niin pientä, että alueet ovat jääneet kehitystahdissa jälkeen. Vieraskielisen väestön ja vieraskielisten lasten osuuksissa on havaittavissa samankaltainen kehitystrendi.

Myös työttömyysasteessa ja matalasti koulutettujen osuuksissa alueelliset erot ovat selkeitä – ei kuitenkaan selkeää erojen kasvua

Työttömyysasteen kehityksessä ei ole havaittavissa samankaltaista selkeää alueellisten erojen kasvua. Työttömyysaste on vaihdellut kaikilla alueilla taloussuhdanteiden mukana. Huomattavaa kuitenkin on, että alueiden väliset erot ovat säilyneet selkeinä myös talouden nousukausilla. Perusasteen tutkintoon opintonsa päättäneiden osuus on tarkastelluista muuttujista ainoa, jolla alueiden väliset erot ovat kaventuneet. Erot ovat kuitenkin edelleen selkeitä vaihdellen alimmillaan kolmesta prosentista 38 prosenttiin.

Huono-osaisuus keskittyy pääkaupunkiseudulla

Tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun eriytyminen on hyvin monikerroksista ja alueellisesti selväpiirteistä. Useat eriytymisen ulottuvuudet paikantuvat pitkälti samalla tavoin. Erityisesti tämä näkyy heikoimmin pärjäävien alueiden kehityksessä. Matalat keskitulot, kantaväestön alempi koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkeimmat vieraskielisten osuudet paikantuvat entistä selkeämmin samoille alueille. Lisäksi eriytymiskehitys näkyy huono-osaisuuden riskien – esimerkiksi toimeentulotukea saavien osuuksien – alueellisena kasautumisena.

Sijainti ja asuntokannan rakenne vaikuttavat alueiden välisiin eroihin

Asuntokannan rakenne, sijaintikunta ja etäisyys Helsingin keskustasta selittävät noin kaksi kolmasosaa asuinalueiden sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa havaittavasta vaihtelusta. Mitä korkeampi ARA-vuokra-asuntojen ja kerrostaloasuntojen osuus on ja mitä kauempana Helsingin keskustasta alue sijaitsee, sitä matalampi on tyypillisesti myös alueen sosioekonominen status.

Varsinaista kurjistumisen kierrettä ei pääkaupunkiseudulla ole

Tulosten perusteella varsinaisessa kurjistumisen kierteessä olevia alueita ei pääkaupunkiseudulta löydy. Osa alueista on kuitenkin jäänyt kehityksen tahdista jälkeen. Tämän seurauksena alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Asuinalueiden sosioekonominen ja etninen eriytyminen näkyy pääkaupunkiseudulla siten varsin selkeänä ja voimistuneena.

Lähde: Erilaistuva pääkaupunkiseutu – sosioekonomiset erot alueittain 2002–2012, Helsingin kaupungin tietokeskuksen Tutkimus

 


Keski-ikäiset ja seniorit innostuivat tilamaan matkakortteja
30.4.2014

 

Tämän kevään kampanja oli suunnattu erityisesti keski-ikäisille ja senioreille, joiden joukkoliikenteen käyttö on selvästi vähäisempää kuin muiden ikäryhmien. Ilahduttavan moni tarttuikin tilaisuuteen; 45 prosenttia tilaajista oli yli 50-vuotiaita. Eniten matkakorttitilauksia, noin 30 prosenttia, tuli 51-65 –vuotiailta. Yli 66-vuotiaita oli tilaajissa 14 prosenttia ja 41-50 –vuotiaita 20 prosenttia. Alle 30-vuotiaita kortin tilaajia oli 17 prosenttia.

”Ennen kampanjaa selvitimme, miksi osa keski-ikäisistä kokee joukkoliikenteen käytön vaikeaksi. Haastatteluissa kävi ilmi, että kokematon käyttäjä tuntee helposti epävarmuutta ja epäonnistumisenkin pelkoa lipun ostamiseen ja käyttämiseen liittyvissä tilanteissa. Näille ihmisille halusimme kertoa kampanjallamme, että tervetuloa rohkeasti mukaan kokeilemaan joukkoliikennettä”, HSL:n viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flink sanoo.

Tälläkin kerralla kampanja vetosi hyvin miehiin: 60 prosenttia tilaajasta oli miehiä.

Korttitilauksia tuli asukaslukuun suhteutettuna tasaisesti kaikista HSL-alueen kunnista. Tilaajista 46 prosenttia oli helsinkiläisiä. Muiden kuntien osalta tilaukset jakautuivat seuraavasti: Espoosta ja Vantaalta noin 21 prosenttia, Keravalta 4,6 prosenttia, Kirkkonummelta 3,7 prosenttia, Sipoosta 1,5 prosenttia ja Kauniaisista ja 0,8 prosenttia. Tilausten jakauma kunnittain oli viime vuonna lähes identtinen.

Viime kevään kampanja toi viiden viikon aikana lähes 34 000 matkakorttitilausta, joiden perusteella HSL postitti noin 28 000 korttia. HSL selvitti uusien asiakkaiden joukkoliikenteen käyttöä helmikuussa 2014. Lähes 40 prosenttia kortin saaneista käytti sitä edelleen ja he olivat ostaneet joukkoliikennelippuja kymmenen kuukauden aikana 1,5 miljoonan euron arvosta.

Lähde: HSL

 

Kaarelassa asuntojen keskivuokra loka–joulukuussa 2013 oli 13,20 €/m2/kk
15.4.2014

Asuntojen keskivuokra koko Helsingin alueella loka–joulukuussa 2013 oli 14,59 €/m2/kk, kun se Kaarelassa oli 13,20 €/m2/kk.

Koko Helsingin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa keskivuokra oli 16,79 €/m2/kk ja ARA-vuokra-asunnoissa 11,65 €/m2/kk.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kuukausivuokrat Kaarelassa ovat nousseet 2010–2013 aikana (keskivuokra):

Vuonna 2010 13,28 €/m2/kk
Vuonna 2011 13,62 €/m2/kk
Vuonna 2012 14,20 €/m2/kk
Vuonna 2013 14,79 €/m2/kk

Tilastossa ilmoitetut keskineliövuokrat (€/m2/kk) ovat painotettuja geometrisia keskiarvoja. Kaarela kuuluu Helsingin kalleusalueluokittelu (1-4) alueluokittelussa ryhmään 3.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

 


Kanneltalo kerää asukkailta valokuvia ja tarinoita K a n n e l m ä e s t ä
14.4.2014

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kanneltalossa käynnistyy 14.4.2014 Hulluna Kannelmäkeen -projekti, jossa kerätään Kannelmäen entisten ja nykyisten asukkaiden ottamia valokuvia ja sekä heidän kertomiaan tarinoita kotipaikastaan. Käytännössä tarinoita pääsee kertomaan Juttujurtassa, joka kohoaa Sitratorille toukokuussa.

Valokuvat ja kertomukset nähdään ensi syksynä osana Hulluna Kannelmäkeen -näyttelyä, jonka järjestävät yhteistyössä Helsingin kulttuurikeskus, Helsingin kaupunginmuseo ja Nuorisoasiainkeskus.

Juttujurtassa juttu luistaa

Kanneltalossa on muun toiminnan ja tapahtumien yhteydessä pantu merkille asiakaskunnassa elävä tarve tarinankerronnalle ja kokemusten jakamiselle. Tästä huomiosta syntyi halu luoda asukkaille alusta, sosiaalinen tila, jossa tätä tarvetta voisi purkaa – ja rakentaa samalla paikallisidentiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Käytännössä tarinoita kerätään Kannelmäen Sitratorille pystytettävässä mongolialaisessa teltassa eli Juttujurtassa, jossa Nuorisoasiainkeskuksen Hattumedia taltioi tarinat.

Juttujurtta on avoinna kahteen otteeseen:

- lauantaina 10.5. klo 10–15 koko perheelle suunnatussa Lasten Unelma -tapahtumassa sana on vapaa kaikenikäisille
- keskiviikkona 14.5. Nuorten RuutiBudjetti-teemapäivän aikana avoinna klo 10–15 (nuoret) ja klo 15–17 (aikuiset)

Kanneltalo toivottaakin kaikki uudet ja vanhat kannelmäkeläiset tervetulleiksi Juttujurttaan kertomaan oman tarinansa Kannelmäestä eli Kantsusta – oli kyseessä sitten mojova tai hilpeä, haikea tai hauska legenda tai sattumus tai vaikkapa yksinkertaisesti tuokio ohikiitävästä elämästä!

Valokuvia teemalla Lempipaikkani Kannelmäessä

Kanneltalo kerää Hulluna Kannelmäkeen -projektin puitteissa myös valokuva-aineistoa Kannelmäestä teemalla ”Lempipaikkani Kannelmäessä”. Kuvia voi toimittaa 1–3 otosta/henkilö. Kuvan tulee olla laadukas tiff-, jpg- tai png-tiedosto. Koko 2000 x 2000 pikseliä (Vastaa 300-resoluutioisena tulostuskokoa 17 cm x 17 cm). Kuvatiedostot tulisi nimetä selkeästi: niissä tulisi näkyä kuvaajan nimi sekä tieto kuvan kohteesta. Kuva yhteyteen on myös hyvä liittää lyhyt kuvaus/perustelu valitusta paikasta. Valokuvia voi lähettää 15.6.2014 saakka osoitteeseen elisa.sarpo (at) hel.fi.

Projekti huipentuu näyttelyyn

Valokuvat sekä videolle taltioidut tarinat nähdään ensi syksynä projektin päätapahtumassa, Hulluna Kannelmäkeen! -näyttelyssä Kanneltalon galleriassa 27.8.–4.10.2014. Näyttelyn kerroksellisuutta lisäävät kuvat 1950–70-luvun Kannelmäestä, jotka saadaan Helsingin kaupunginmuseon arkistoista.

Hulluna Kannelmäkeen! -projektin tavoitteena on lisätä paikallisten asukkaiden käsitystä alueensa historiasta ja nykyisyydestä osallistamalla heitä näyttelyprosessiin ja auttaa heitä konkretisoimaan omaa kaupunkilaisuuttaan ja kannelmäkeläisyyttään. Samalla etsitään vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin millainen on todellinen Kannelmäki – tai voiko lähiöön kasvattaa juuret?

Lähde: Helsingin kulttuurikeskus/Kanneltalo


Kerro mielipiteesi Helsingin ja Kaarelan koirapalveluista
14.4.2014

Helsingin kaupunki rakentaa ja ylläpitää koirien ulkoiluaitauksia, uimapaikkoja ja käymälöitä sekä vuokraa yhdistyksille koulutuskenttiä.

Rakennusvirasto päivittää tänä vuonna koirapalvelulinjauksiaan. Käytettävissä olevien määrärahojen supistuessa palveluja kohdennetaan tarkemmin käyttäjien tarpeiden mukaan. Tavoitteena on myös luoda koko kaupungin kattava ohjeistus koirille tarkoitettujen alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidon tasosta.

Kysely on tarkoitettu ensisijaisesti helsinkiläisille koiranomistajille, mutta siihen voivat vastata myös koirattomat kuntalaiset.

Kyselyn sisältö: Vastaajan asuinpaikan postinumeroa, koiramäärää ja eräitä muita taustatietoja kysytään, jotta erilaisten käyttäjäryhmien ja eri kaupunginosien tarpeista voidaan tehdä johtopäätöksiä.

Kyselyyn vastataan Kerro kartalla -palvelussa ajalla 14.4. – 11.5.2014

Lähde: Helsinguin kaupunki

 

Kotitalouksien tulokehitys on ollut viime vuosina heikkoa Suomessa
4.4.2014

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kotitalouksien tulokehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Vuonna 2012 mediaanitulot alenivat reaalisesti 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosina 2008–2012 keskimääräinen vuosimuutos oli ainoastaan 0,8 prosenttia kun muutos vuosina 2001–2008 oli 2,7 prosenttia. 65–74-vuotiaiden tulotaso on noussut viime vuosikymmenen loppupuolella kun taas 25–34-vuotiaiden tulot ovat laskeneet vuodesta 2008.

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987–2012,
mediaani, vuoden 2012 rahassa

Lähde: Tilastokeskus, julkaistu 4.4.2014


Välimallin vuokra-asuntoja viidesosa Helsingin asuntotuotannosta
4.4.2014

 

Taloudellinen taantuma 2000-luvulla vaikutti asuinrakentamiseen Suomessa, sillä vuodesta 2005 lähtien niin valmistuneiden kuin aloitettujenkin asuntojen määrä laski. Myös myönnetyt rakennusluvat koskivat yhä pienempiä asuntomääriä. Asuinrakentaminen hiipui myös Helsingissä. Pääkaupungin asuntotuotanto väheni kuitenkin jo 2000-luvun alusta lähtien toisin kuin muualla Suomessa. Asuntotuotannon turvaamiseksi säädettiin vuosille 2009 ja 2010 laki välimallin vuokra-asuntojen korkotukilainoituksesta. Muusta ARA:n tukemasta vuokra-asuntotuotannosta poiketen näihin asuntoihin ei liity asukasvalintaa ja vuokranmääräytymistä koskevaa säätelyä. Myös aika, joka velvoittaa pitämään asunnot vuokrakäytössä, on lyhyempi.

Ensimmäiset välimallin asunnot valmistuivat Helsinkiin vuonna 2009 ja vuoteen 2013 mennessä niitä oli valmistunut yhteensä 2 734. Asunnoista 220 kohdentui erityisryhmille. Kaikista uudistuotannon asunnoista välimallin asuntojen osuus oli viidesosa. Koska suurin osa välimallin vuokra-asunnoista valmistui uustuotantona kerrostaloihin tavalliseen vuokra-asuntokäyttöön, on niiden asunto- ja asuntokuntarakennetta verrattu vastaavanlaisiin muihin uustuotannon asuntoihin. Muusta uustuotannosta tarkasteltavina ovat ARA-vuokra-asunnot, vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, omistus- ja asumisoikeusasunnot.

Välimallin kerrostaloasunnoista suurin osa pieniä asuntoja

Uustuotannon välimallin kerrostaloasuntoja valmistui tavanomaiseen vuokra-asuntokäyttöön 2 344. Asunnot ovat pieniä: 66 prosenttia asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Tässä suhteessa välimallin vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kaltaisia, sillä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa on myös paljon pieniä asuntoja (72 %). Lisäksi välimallin ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskipinta-ala on lähes sama: välimallin asunnoilla 56,3 m² ja vapaarahoitteisilla 57,4 m².

Asumisväljyyden suhteen uustuotannon vuokra-asunnot poikkesivat väljemmin asutuista omistus- ja asumisoikeusasunnoista. Vuokra-asunnoista ARA:n asunnoissa, joissa asuu suhteellisesti enemmän isoja asuntokuntia kuin muissa asunnoissa, asumisväljyys oli pienin (26.9 m2/henkilö). Välimallin ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asumisväljyyksissä ei ollut suurta eroa: välimallin vuokra-asunnoissa 29,3 m2/henkilö ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 30,7 m2/henkilö.

Vapaarahoitteisissa ja välimallin vuokra-asunnoissa yhtäläinen asuntokuntarakenne

Uustuotannon välimallin vuokra-asunnoissa asui 1 915 asuntokuntaa elokuun lopussa vuonna 2013. Välimallin vuokra-asunnoissa oli samankaltainen asuntokuntarakenne kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Asuntokuntia, joissa asuntokunnan vanhin on alle 30-vuotias, oli välimallin vuokra-asunnoissa 31 prosenttia ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 32 prosenttia, kun taas asumisoikeusasunnoissa näiden asuntokuntien osuus oli 7 prosenttia.

Lisäksi asuntokuntia on julkaisussa tarkasteltu niiden koon, ikärakenteen, taloustyypin, äidinkielen ja toimeentulotuen saamisen suhteen.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus


Reidar Wasenius on VR:n uusi ääni
20.3.2014

 

 

 

 

 

 

Kuva: VR Group / Kirsi Tuura

VR:n junien uutena kuuluttajaäänenä aloittaa ensi kesänä Reidar Wasenius.

Valintaa puolsi Waseniuksen selkeä ääni, kokemus monista äänenkäyttötilanteista sekä hyvä kielitaito. Lisäksi hän voitti Radio Novalla järjestetyn äänestyksen, jossa ehdokkaana olleet esittivät ääninäytteitä. Samoin hän menestyi VR:n sisäisessä äänestyksessä.

Wasenius on toiminut pitkään koulutuksen, viestinnän ja median tehtävissä monissa yrityksissä. – Saamani uusi tehtävä on harvinaisen vaativa ja näkyvä, joten olen sekä iloinen että otettu siitä, että kykyihini luotetaan. Otan tehtävän vastaan nöyrän innostuneena, kertoo uutena VR:n äänenä aloittava Reidar Wasenius.

Ääni on tärkeä osa VR:n julkisuuskuvaa. – VR on tehnyt paljon uudistuksia palveluihinsa. Kehitämme matkustusmukavuutta monin tavoin, kuulutukset ovat osa tätä työtä, sanoo VR:n matkustajaliikenteen divisioonajohtaja Antti Tiitola. Kuulutuksia kuullaan yli tuhannessa matkustajajunassa joka päivä. Siksi äänen luonne, laatu ja mielikuvat ovat tärkeitä.

Lähijunissa kuulutukset tulevat suomeksi ja ruotsiksi, kaukojunissa myös englanniksi.

Kuulutusten luku-urakka alkaa heti. Nauhalle luetaan kaikki tuhannet kuulutukset ja fraasit useilla kielillä. Junissa tulevat nauhoitetut kuulutukset muodostetaan useista osasista. Junissa olevat laitteet laukaisevat kuulutukset tulemaan automaattisesti oikeassa paikassa. Järjestelmä perustuu satelliittipaikannukseen. VR vastaa kuulutuksista junissaan. Rautatieasemien kuulutuksista vastaa Liikennevirasto.

Katso esittelyvideo uudesta VR:n junaäänestä, Reidar Waseniuksesta.

Lähde: VR

 


Helsingin kaupungin tilinpäätös 2013: Menot toteutuivat talousarvion mukaisina
20.3.2014

Vuosi 2013 oli Helsingin kaupungin taloudessa hieman talousarviossa odotettua myönteisempi. Kaupungin talous toteutui jokseenkin samanlaisena kuin vuonna 2012.

”Kaupungin talous kokonaisuutena toteutui suunnitellusti. Menot pysyivät talousarvion mukaisina, joskin menojen kasvu oli muuta kuntasektoria korkeampi. Tulorahoitus ei kuitenkaan riittänyt investointien kattamiseen ja siten lainanottoa jouduttiin lisäämään”, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksestä.

Talouden tasapainoon on vielä matkaa, sillä ilman liikelaitoksia tarkasteltuna vuosikate kattoi nettoinvestoinneista 42 prosenttia. Rahoituksellista tasapainoa paransi merkittävästi Helsingin Energian tulos ja pitkäaikaisten lainojen lisäys.

Kaupungin palvelutuotannon vertailukelpoinen toimintamenojen kasvu oli 3,6 prosenttia. Lainakannan nopean kasvuvauhdin taittamiseksi Helsinki on pyrkinyt viime vuosina parantamaan palveluntuotannon tuottavuutta hillitsemällä vuosittaisten toimintamenojen kasvua. Vuonna 2013 menokasvua saatiin taitettua edellisvuoden 4,8 prosentin kasvusta. Koko maassa kuntien ja kuntayhtymien menokasvu jäi ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttiin.

Vuoden 2013 alusta alkoi uusi valtuustokausi, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa Helsingin strategiaohjelman valtuustokaudelle 2013–2016. Strategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle 2013–2016.

Kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös

Helsingin kaupungin tilinpäätös käsittää kaupungin tilinpäätöksen ja Helsingin kaupunkikonsernin tilinpäätöksen.

Tuloslaskelma

Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 159 miljoonan euron ylijäämää. Edellisvuonna luku oli 139 miljoonaa euroa. Liikelaitosten yhteenlaskettu ylijäämä oli 188 miljoonaa euroa, edellisvuonna 182 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan alijäämä ilman liikelaitoksia oli –29 miljoonaa euroa ja edellisvuonna –43 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 198 miljoonan euron ylijäämää. Edellisvuonna ylijäämä oli 138 miljoonaa euroa.

Vuosikate oli liikelaitokset huomioiden 472 miljoonaa euroa, vuonna 2012 vastaava luku oli 439 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 vuosikate kattoi poistot. Nettoinvestoinneista vuosikate kattoi 74,5 prosenttia.

Verotulot

Verotuloja kertyi 2 906 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeaan kunnallisverotulojen kasvuun on suurelta osin (noin puolet) syynä tilitystekniset syyt, joilla ei ole suoraa yhteyttä kunnallisverokertymän pohjalla olevaan palkkasumman kehitykseen. Kunnallisveroa kertyi 2 442 miljoonaa euroa, kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto nousi 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 195 miljoonaa euroa, kasvua oli 3,5 prosenttia edellisvuodesta.

Valtionosuudet

Helsingin saamat valtionosuudet olivat 276 miljoonaa euroa eli 21 miljoonaa euroa vähemmin kuin vuonna 2012.

Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa poikkeuksellisen korkea 63 päivää, mikä johtui loppuvuoteen ajoittuneesta lainannostosta. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 254 miljoonaa euroa.

Lainaa oli 2 472 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 1 986 euroa. Lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 1 515 miljoonaa euroa. Lainaa otettiin lisää 403 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 113 miljoonalla eurolla.

Taseen loppusumma oli 12 257 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisestä vuodesta oli 209 miljoonaa euroa.

Aikataulu

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 24.3.2014, allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen 18.6.2014.

Lähde: Helsingin kaupunki

 


Joukkoliikentellä matkustaminen kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin yksityisautoilu
13.3.2014

Kuva: HSL/Lauri Eriksson

Helsingin seudun 7 vuotta täyttäneet asukkaat tekevät arkisin keskimäärin 3,4 matkaa. Matkoista kolmannes taitetaan jalan tai pyöräillen. Sen sijaan alueelliset erot vaikuttavat silloin, kun asukkaat tekevät valintoja joukkoliikenteen ja henkilöautoilun välillä. Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin yksityisautoilu, käy ilmi HSL:n julkaisemasta raportista Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2012.

Työmatkailijat siirtymässä joukkoliikenteeseen

Vertailuajankohtana 2008-2012 joukkoliikenteen osuus kasvoi pääkaupunkiseudun ohella koko Helsingin seudulla. Osuus on kasvanut valtaosassa alueen kunnista, työ- ja vapaa-ajan matkoilla, naisten ja miesten keskuudessa ja useimmissa ikäryhmissä. Miehet kuroivat naisia kiinni joukkoliikenteen käyttäjinä, mutta edelleen naiset valitsevat julkisen liikenteen miehiä useammin. Kävely ja pyöräily lisäsivät suosiotaan Espoossa ja Vantaalla.

Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi etenkin työmatkoilla ja ikäryhmissä 18-44-vuotiaat. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet valitsivat aiempaa useammin henkilöauton. Myös henkilöt, joilla on ajokortti ja auto käytössään, ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoon verrattuna joka alueella.

Suhteellisesti eniten ajokortteja on 35-54-vuotiailla miehillä ja vähiten 75 vuotta täyttäneillä naisilla. Ajokortillisten osuus Helsingissä on 77 prosenttia, kun Nurmijärvellä, Tuusulassa, Sipoossa, Mäntsälässä ja Kauniaisissa osuus on 91 prosenttia. Joukkoliikenteen palvelutaso vaikuttaa siihen millaisena vaihtoehtona joukkoliikennettä pidetään. Pääkaupunkiseudulla 80 prosentilla on käytössään matkakortti tai muu vastaava joukkoliikennelippu, kun koko Helsingin seudulla osuus on 30 prosenttia.

Lähde: HSL julkisti syksyllä 2013 liikkumistutkimuksen päätulokset, josta tulokset on koottu raporttiin.

 


Helsingin Perhokalastajat ry:n Mätäjoen kunnostusprojekti on Vuoden kalastusteko
10.3.2014

Kuvaaja: Mikael A. Manninen

Vuoden kalastusteko 2013 -palkinto jaettiin perjantaina avautuneilla Kalastus-messuilla Messukeskuksessa Helsingissä. Suomen Messusäätiön lahjoittaman 3000 euron pääpalkinnon sai Helsingin Perhokalastajat ry Mätäjoen kunnostusprojektistaan. Palkinnonsaajan valitsi Yleisradion toimittaja Mikko "Peltsi" Peltola.

Helsingin Perhokalastajat on ollut aktiivisesti mukana Mätäjoen kunnostustöissä. Jokea on elvytetty yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Helsingin kaupungin kanssa.

Maalinvalmistuksessa käytettävää liuotinbensiiniä pääsi toukokuussa 2013 Mätäjokeen sadevesiviemärin kautta. Vuoto tapahtui, kun Teknosin työntekijät yrittivät tyhjentää maanalaisten liuotinsäiliöiden alla sijaitsevaa suoja-allasta sade- ja sulamisvesistä. Kaikki kalat vuotokohdan alapuolella kuolivat tai pakenivat.

– Helsingin Perhokalastajien Mätäjoen kunnostusprojekti on osoitus siitä, että vaikka isot yhtiöt joskus laiminlyövät puhdasta luontoa ja välinpitämättömyydellään pilaavat kalavesiä, voidaan sinnikkäällä vapaaehtoistyöllä, asiantuntemuksella ja lujalla tahdolla palauttaa kalojen elinolot ennalleen tai jopa paremmiksi. Myös maalijätti Teknos on saatu mukaan Mätäjoen kunnostuksiin, perustelee Peltsi Peltola valintaansa.

– Toivon, että tapauksesta ottavat opikseen paitsi yritykset, joiden toiminnassa piilee pienikin riski luonnon vaurioitumiseen, myös kalastusseurat ja koko kalastusala Suomessa. Kalojen hyvinvointi ei valitettavasti ole itsestäänselvyys vaan vaatii jatkuvaa työtä ja tarkkailua.

Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Mätäjoki mutkittelee Vantaalta Iso-Huopalahteen useiden asuinalueiden läpi ja muodostaa kaupunkilaisille tärkeän virkistysalueen sekä eläimille ja kasveille tärkeän ekokäytävän. Pääuomalla on pituutta liki kymmenen kilometriä.

Helsingin Perhokalastajat ry on elvyttänyt Mätäjoen taimenkantaa jo vuodesta 2008 alkaen istuttamalla jokeen taimenen mätiä ja kunnostamalla taimenten lisääntymisalueita. Töitä on tehty pääosin talkoilla. Tavoitteena on joen kunnostaminen esteettömäksi niin, että kalat ja vesieliöt kulkisivat vapaasti ylä- ja alavirtaan ja myös merivaelluksen tehneet taimenet pääsisivät kudulle kunnostetuille soraikoille.

Lähde: STT

Katso video Helsingin Perhokalastajien Mätäjoen kunnostustalkoista 2012 tästä KaarelaTV:n linkistä.

 


Kannelmäen peruskoulun toimipiste, Puukoulun tulevaisuutta käsittelevä asukasilta

25.3.2014 klo 18.00-19.30, Puukoulu, Kaarelan raitti 1, 00430 Helsinki

Kaarelan Omakotiyhdistys ry on varannut Puukoululta tilan alueen asukkaiden ja kaupungin viranomaisten välistä keskustelua varten.

Opetuslautakunta on päättänyt 15.5.2012, että Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin tiloista luovutaan kokonaan 1.8.2015.

Asukasyhdistyksen käsityksen mukaan aivan kaikki kaupungin esittämät perustelut eivät ole ajantasalla tai Puukoulun korvaavat vaihtoehdot saattavat hankaloittaa perheiden, joilla on kouluikäisiä lapsia, elämää merkittävästi.
Tarkoituksena on saada syntymään rakentava keskustelu viranomaisten ja alueen asukkaiden välille. Tilaisuuteen on kutsuttu vt. linjanjohtaja Marjo Kyllönen. Myös varhaiskasvatusviraston puolelta on tulossa edustaja vastaamaan ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin.

Omakotiyhdistys toivoo runsasta osanottoa ja reipasta keskustelua.

Lähde: Kaarelan Omakotiyhdistys ry

 


Matti Nykänen Nuorten KaarelaTV:n haastattelussa
31.1.2014

Nuorten KaarelaTV toimittaja Tom Elonen haastattelee Matti Nykästä.

Aiemmin tänä vuonna suomalaiset äänestivät Matti Nykäsen maamme kaikkien aikojen talviolympiasankariksi. Yli 11 000 vastanneesta 35,5 % prosenttia äänesti Nykästä.

Nyt mäkihyppylegenda Matti Nykänen on ikuistettu keräilyharkkoon. Harkko julkistettiin Suomen Urheilumuseossa Helsingissä. ”Olin yllättynyt kuullessani omaa nimeäni kantavasta keräilyharkosta, mutta arvostan sitä kovasti”, Matti Nykänen toteaa.

”Matti Nykäsen urheilulliset savutukset ovat kiistattomat. Hän on todellinen suomalainen urheilulegenda”, keräilyharkon valmistajan Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen toteaa.

Matti Nykänen saavutti Sarajevossa 1984 kultaa suurmäessä ja hopeaa normaalimäessä. Calgaryssa 1988 Nykänen puhdisti pöydän voittamalla kaikki kolme olympiakultaa: suurmäessä, normaalimäessä ja ensi kerran kisaohjelmassa olleessa joukkuemäessä.

Haastattelu- ja tapahtumavideo tulee KaarelaTV-Netti-TV-osioomme myöhemmin.

KaarelaTV

 


HUS:n talouden hallinta onnistui ennätyksellisen hyvin vuonna 2013
27.1.2014

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot ovat valmistuneet. Palvelutuotannon määrä ylitti talousarvion 2,2 prosentilla. Siitä huolimatta sitovat nettokulut eli HUS:n omistajakunnille kohdistuvat kulut alittivat talousarvion 0,1 prosentilla. Toimintakulujen ylitys oli maltillista. Ne ylittivät talousarvion vain 0,9 prosentilla.

- Tämä on kyllä aivan erikoisen hyvä tulos. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt sellaista tilannetta, että sitovat nettokulut olisivat pienemmät kuin budjetissa, toimitusjohtaja Aki LIndén sanoi HUS:n hallituksen kokouksessa.

Tilikauden tulos oli 10,5 miljoonaa euroa plussan puolella. Viime vuoden alkupuoli oli vielä selvästi alijäämäinen. Syksy meni kuitenkin taloudellisesti loistavasti onnistuneen kulujen hallinnan ansiosta ja tulos saatiin nostettua plussan puolelle.

Varsinkin henkilöstökuluissa onnistuttiin hyvin. Ne alittivat talousarvion 0,4 prosentilla. HUS:ssa toteutettiin syksyllä talouden sopeutusohjelma, jonka mukaan muun muassa osa henkilöstöstä piti palkattomia vapaita. Lisäksi yksiköiden johtajat pitivät syksyllä tiukkaa talouskuria.

Vaikka talous pysyi tiukasti budjetista, HUS:n palveluiden kysyntä kasvoi. Lähetteiden määrä kasvoi 5,5 prosenttia ja päivystyskäynnit 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

 


HUS:ssa syntyi viime vuonna 18 308 vauvaa
26.1.2014

Vuonna 2013 HUS:n synnytyssairaaloissa hoidettiin 18 061 synnytystä. Tämä oli 38 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naistenklinikalla synnytykset vähenivät remontin vuoksi ja muissa sairaaloissa vastaavasti lisääntyivät.

Hyksin kolmessa synnytyssairaalassa (Naistenklinikka sekä Kätilöopiston ja Jorvin sairaalat) synnytyksiä oli yhteensä 14 358 (lapsia 14 572). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 247 (syntyneiden lasten määrä väheni 248:lla).

Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa Kätilöopiston sairaalassa synnytyksiä hoidettiin 7156 (lapsia 7196). Naistenklinikalla synnytyksiä oli 3309 (lapsia 3449). Jorvissa hoidettiin 3 893 synnytystä (lapsia 3927) ja Hyvinkään sairaalassa 1815 (lapsia 1842). Lohjan sairaalassa synnytettiin 999 kertaa (lapsia 1000) ja Porvoon sairaalassa 889 kertaa (lapsia 894).

Vuoteen 2012 verrattuna synnytysten määrä koko HUS:ssa väheni 38:lla ja vauvojen määrä 25:llä. Naistenklinikalla käynnistyi rakennushanke toukokuussa 2013 ja synnyttäjiä ohjattiin muihin sairaaloihin. Naistenklinikalla synnytykset vähenivät 2280:lla. Synnytykset lisääntyivät muissa sairaaloissa seuraavasti: Kätilöopiston sairaalassa 1537:llä, Jorvin sairaalassa 496:lla, Hyvinkään sairaalassa 130:lla, Porvoon sairaalassa 62:lla ja Lohjan sairaalassa 17:lla.

 


Nuorten järjestämä tanssikilpailu valtaa Kanneltalon 15.2.2014
17.1.2014

Helsingin parhaiden tanssijoiden tittelistä kisataan jo neljättä kertaa!

Kanneltalon konserttisalissa järjestetään lauantaina 15. helmikuuta nuorten tanssitapahtuma Dance Competiton – The Best Dancers in Helsinki 2014, johon voivat osallistua niin tanssikoulujen ryhmät kuin vapaamuotoiset kokoonpanotkin. Tanssityylejä ei ole rajoitettu ja kilpailu on avoin kaikille 9–18-vuotiaille.

Paikalliset nuoret suunnittelevat ja toteuttavat tapahtuman itse jo neljättä kertaa. Tanssikilpailu on upea näyttäytymismahdollisuus taitaville nuorille tanssijoille. Mukaan voi ilmoittautua 10.2 asti sähköpostitse sabasy.ndiaye(at)hel.fi tai puhelimitse 040 165 9720.

Kilpailusarjoja on kaksi: lasten sarja 9–12-vuotiaille sekä nuorten sarja 13–18-vuotiaille tanssijoille. Tanssiryhmässä voi olla 3–12 henkilöä ja esityksen keston tulee olla 1–3 minuuttia. Tapahtumassa käydään myös ”Dance Battle”, johon ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Voittajille on luvassa huimat palkinnot.

*** Dance Competition – The Best Dancers in Helsinki 2014 ***
Lauantaina 15.2. klo 17.00-21.00, Kanneltalo (Klaneettitie 5, Kannelmäki).
Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja se on päihteetön ja ikärajaton.
Tapahtuma järjestetään Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen, nuorisohanke Operaatio Pulssin ja Helsingin Kulttuurikeskuksen tuella.

 

 

Uutisia naapurikaupunginosasta - Paloheinän kirkko aiotaan myydä
17.1.2014

Paloheinän kirkon myymistä suunnitellaan Helsingissä. Kirkkokiinteistöä oltaisiin myymässä yksityiselle Alecon Oy:lle, joka on tarjoutunut ostamaan sen 800 000 eurolla.

Yhtiö aikoo kunnostaa nykyisen rakennuksen ja rakentaa siihen uuden siiven senioreiden ryhmä- tai hoivakodin perustamista varten. Nykyinen kirkkosali jäisi monitoimitilaksi, jota myös paikalliset asukkaat voisivat käyttää omiin tapahtumiinsa.

Asia oli esillä Helsingin yhteisessä kirkkoneuvostossa, joka esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle kirkon myyntiä. Pakilan seurakunta luopui Paloheinän kirkon käytöstä jo vuonna 2010, kun se keskitti toimintaansa parin kilometrin päässä olevaan Hyvän Paimenen kirkkoon.

Kiinteistö on pitkään ollut peruskorjauksen tarpeessa. Koska seurakunta ei ole enää tilaa käyttänyt, aikanaan harkittiin myös rakennuksen purkamista, ja tontin käyttämistä muuhun tarkoitukseen. Osa lähialueen asukkaista vastusti kirkon purkua voimakkaasti. Nyt esitetyllä ratkaisulla rakennus voisi jatkossakin palvella paikallisia ihmisiä.

Lähde: Helsingin seurakuntayhtymä

 


Eläviä kuvia entisajan Helsingistä
16.1.2014

Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla.

Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Tammi–helmikuussa monissa kaupunginmuseon dokumenttielokuvissa palataan keisariajan Helsinkiin. Kuvassa keisari Aleksanteri I François de Gérardin maalaaman muotokuvan mukaan.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

 


Kaarelan alueen maksuhäiriömerkinnät pienessä laskussa
14.1.2014

Vuonna 2013 Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi 252 000 kuluttajalle yhteensä ennätykselliset 1,8 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Merkintöjen taustalla ovat mm. taantuman heikentämä työllisyys ja se, että yhä useampi kuluttaja on velkaantunut monelle luotonmyöntäjälle, jolloin kokonaisvelka on kasvanut liian suureksi.

Malminkartanossa (postinumero 00410 alueella) asuu 6956 yli 18-vuotiasta henkilöä, joista 12,4 % on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Tämä poikkeaa +4,1 %-yksikköä kaikkien suomalaisten keskiarvosta. Kyseisellä alueella maksuhäiriöisten osuus on muuttunut vuodessa -0,8 %.

Kannelmäessä (postinumero 00420 alueella) asuu 11530 yli 18-vuotiasta henkilöä, joista 11,3 % % on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Tämä poikkeaa +3,0 %-yksikköä kaikkien suomalaisten keskiarvosta. Kyseisellä alueella maksuhäiriöisten osuus on muuttunut vuodessa +0,0 %.

Maununnevassa (postinumero 00430 alueella) asuu 3672 yli 18-vuotiasta henkilöä, joista 4,1 % on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Tämä poikkeaa -4,2 %-yksikköä kaikkien suomalaisten keskiarvosta. Kyseisellä alueella maksuhäiriöisten osuus on muuttunut vuodessa +0,1 %.

Tiedot ovat Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriötilastotietoja 31.12.2013.

 


Helsingin kaupunki palkkaa 4 000 kesätyöntekijää, haku alkaa nyt
13.1.2014

Helsingin kaupungin kesätyöhaku alkaa 13.1., ja se jatkuu pitkin kevättä. Suurin osa paikoista tulee hakuun tammi-maaliskuussa.

Kaupunki palkkaa tulevana kesänä noin 4 000 kesätyöntekijää ja -sijaista. Kesätyöntekijöitä haetaan muun muassa henkilöstöravintoloihin ja keittiöihin, kiinteistöhuoltoon, toimistotehtäviin, laitoshuoltoon sekä vanhustenpalveluun ja kotihoitoon. Koulutettuja vuosilomansijaisia kaupunki tarvitsee muun muassa sosiaali- ja terveysviraston palvelukseen.

Helsingin kaupungin kesätyöpaikat ovat perinteisesti olleet suosittuja, ja tänäkin vuonna odotetaan runsasta hakijamäärää. Mahdollisuus oppia uutta, saada arvokasta työkokemusta ja ansaita rahaa houkuttelevat nuoria ja opiskelijoita hakemaan kaupungille kesäksi töihin. Kaupunki kerää kesätyöntekijöiltä vuosittain palautetta, ja kiitosta ovat saaneet muun muassa esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki, hyvä ilmapiiri ja mielenkiintoiset työtehtävät.

Aiempien vuosien tapaan Helsingin kaupunki panostaa 16―17-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen. Heille kesätyöpaikoista on tarkoitettu noin 1 000. Työt ovat lähinnä avustavia tehtäviä, kuten lasten kanssa leikkimistä, vanhusten kanssa ulkoilemista, siivoamista ja toimistotehtäviä, esimerkiksi postittamista, arkistointia ja lähettitehtäviä. 16―17-vuotiaiden kesätöiden hakuaika on 10. - 21.3.

Helsingin kaupunki osallistuu Vastuullinen kesäduuni 2014 -kampanjaan ja toimii kampanjan kumppanina. Viime vuonna kaupungin nuorisoasiainkeskus sai kampanjassa kunniamaininnan. Kaupunki on mukana myös Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjassa, jossa kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos palkittiin viime vuonna parhaana uusmaalaisena kesätyöpaikkana.

Kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin työpaikkasivuilla osoitteessa helsinkirekry. fi

 


Helsingissä elintarvikevalvonnan Oiva-tarkastusten tulokset hyviä
13.1.2014

Vuonna 2013 Helsingin ympäristökeskuksen elintarvike- ja terveystarkastajat tekivät Oiva-tarkastuksia 1163 kappaletta. Tarkastuksissa 77 prosenttia sai arvosanan oivallinen tai hyvä. Lähes kolmannes kaikista Oivan piirissä olevista helsinkiläisistä elintarvikehuoneistoista tarkastettiin. Suurin osa tarkastuksista tehtiin elintarvikkeiden tarjoilupaikkoihin kuten ravintoloihin, kahviloihin ja laitoskeittiöihin.

Oiva on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima järjestelmä, joka tuo elintarvikehuoneistojen valvontatulokset kuluttajien tietoon. Suomessa Oiva-tarkastuksia on tehty 1.5.2013 lähtien. Oiva-raportissa elintarviketurvallisuutta arvioidaan hymynaamasymboleilla. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono.

Helsingissä tarkastetuista yrityksistä oivallinen arvosana oli 38 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintolan, kahvilan tai myymälän toiminta oli vaatimusten mukaista. Arvosana hyvä oli 39 prosentilla tarkastetuista. Tällöin toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät kuitenkaan heikennä elintarviketurvallisuutta.

Arvosana korjattavaa oli 22 prosentilla tarkastetuista kohteista. Tällöin toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa, jonka jälkeen tehdään uusintatarkastus. Syitä korjattavaan arvosanaan olivat muun muassa puutteet omavalvontakirjanpidossa, tilojen ja laitteiden yleisessä siisteydessä ja puhtaanapidossa sekä epäkohdat elintarvikkeiden säilyttämisessä. Arvosana huono oli alle yhdellä prosentilla. Syitä huonoon arvosanaan olivat esimerkiksi merkittävät puutteet tilojen puhtaudessa ja kunnossapidossa sekä elintarvikkeiden säilyttämisessä.

Oiva-raportit sisäänkäynnin yhteyteen tämän vuoden alusta

Oivan tarkastustulokset ovat luettavissa Oiva-raportteina internetissä (oivahymy. fi). Tämän vuoden alusta Oiva-raportit on julkistettava myös yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä tai muussa kuluttajan kannalta sopivassa paikassa. Ympäristökeskus suosittelee, että Oiva-raportti laitettaisiin esille esimerkiksi läpinäkyvässä muovitaskussa tai kehyksissä.

Elintarvikealan yritykset, joille ei ole vielä tehty Oiva-tarkastusta, voivat halutessaan tulostaa Oivahymy.fi -sivustolta sisäänkäyntiensä yhteyteen laitettavan ilmoituksen kuulumisesta elintarvikevalvonnan ja Oivan piiriin. Ilmoitus korvataan Oiva-raportilla, kun ensimmäinen Oivan mukainen tarkastus on tehty.

Oiva-raportissa tarkastustuloksen yleisarvosana määräytyy tarkastetun asiakokonaisuuden huonoimman arvosanan mukaan. Tarkastettavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi tilojen ja laitteiden puhtaanapito, henkilökunnan toiminta, elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja valmiin ruoan säilytys, ruoan valmistus ja käsittely sekä omavalvonta.

 


Helsingissä juhlitaan 100-vuotiasta leikkipuistotoimintaa
10.1.2014

Leikkipuistojen satavuotista taivalta juhlitaan koko vuoden 2014 ” SADALLA TAPAHTUMALLA”.

Kaikissa leikkipuistoissa ja perhetaloissa ideoidaan ja toteutetaan juhlavuosi yhdessä lasten, perheiden ja alueen toimijoiden kanssa. Tänä vuonna 125 vuotta täyttävä Korkeasaaren eläintarha juhlii kumppanina kanssamme järjestämällä lapsille toimintaa ja työpajoja.

Tervetuloa juhlimaan leikkipuistoihin ja tekemään kanssamme mm. leikkimisen maailmanennätys! Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata Leikkipuistot 100-vuotta nettisivuja ja juhlakalenteria (alla linkki) sekä tutustumaan facebook-sivuihin.

Leikkipuistot lapsille ja perheille

Suomen Voimisteluopettajainliitto teki aloitteen vuonna 1913 leikkipuistotoiminnan aloittamisesta kesäisin Helsingissä. Toiminta aloitettiin seuraavana vuonna viidessä puistossa muutaman tunnin ajan päivittäin. Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1915. Maksuttoman keittoaterian tarjoaminen kesällä lapsille aloitettiin 1942. Syyskuussa 1951 perustettiin ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto Brahe Kallion kaupunginosaan.

Tänä päivänä Helsingissä toimii 66 leikkipuistoa ja viisi perhetaloa arkipäivisin ympäri vuoden. Helsingin leikkipuistot kokoavat yhteen lapsia, koululaisia, perheitä ja alueen asukkaita. Puistoissa järjestetään erilaista toimintaa: leikkitoiminnan kerhot toimivat aamu- ja iltapäivisin leikkipuistojen sisätiloissa, puiston pihalla tai lähimetsissä ja iltapäivisin koululaisille on ohjattua ja vapaata toimintaa. Perhetaloissa on toimintaa lapsille ja vanhemmille.

Leikkipuistot 100-vuotta nettisivulinkki.

 


Helsingissä oli yhtä paljon vuokra- ja omistusasuntoja vuonna 2012
9.1.2014

Vuoden 2012 lopussa Helsingissä oli 333 000 asunnon asuntokannasta omistusasuntoja 44,0 prosenttia, vuokra-asuntoja 44,7 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 2,3 prosenttia.

Vuonna 1990 Helsingin asuntokannasta oli 55 prosenttia omistusasuntoja ja 38 prosenttia vuokra-asuntoja. Suomen poikkeuksellisen syvän laman aikana 1990-luvulla tilanne muuttui olennaisesti. Vuoteen 2000 mennessä Helsingin asuntokannan rakenne oli muuttunut; vuokra-asuntoja oli enemmän kuin omistusasuntoja. Omistusasuntojen osuus oli pudonnut 43 prosenttiin ja vuokra-asuntojen osuus kasvanut 47 prosenttiin. 2000-luvulla ei ole tapahtunut omistus- ja vuokra-asuntojen keskinäisessä suhteessa suuria muutoksia.

Vuokra-asunnot useimmiten yksiöitä ja kaksioita

Helsingin asuntokannalle on tunnusomaista pienten asuntojen suuri määrä. Vuonna 2012 oli 59 prosenttia kaikista asunnoista yksiöitä ja kaksioita, mutta isoja perheasuntoja (4 h + k ja suuremmat) oli vain 18 prosenttia. Vuokra-asunnoista oli kolme neljäsosaa yksiöitä ja kaksioita. Erityisen vino on vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen jakauma, sillä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista oli 82 prosenttia pieniä asuntoja. Omistusasunnoista oli yksiöitä ja kaksioita 43 prosenttia, kolmioita 27 prosenttia ja suuria perheasuntoja 30 prosenttia.

Asuntokuntien elämänvaiheen ja perhetyypin mukaan omistus- ja vuokra-asuntojen suhde vaihtelee kuitenkin paljon. Tilastoja yleistäen voi sanoa, että Helsingissä nuoret yksinasuvat ja nuoret avo- ja avioparit sekä yksinhuoltajat asuvat vuokra-asunnoissa ja muut lapsiperheet sekä yli 35-vuotiaat lapsettomat avo- tai avioparit asuvat omistusasunnoissa. Helsingin kaikista yksinasuvista asui vuokra-asunnossa 53 prosenttia. Nuoret yhden hengen asuntokunnat asuvat vielä yleisemmin vuokralla.

Lapsiperheet puolestaan asuvat yleisemmin omistusasunnossa kuin vuokralla; heistä omistus­asunnossa asui 55 prosenttia ja vuokralla 40 prosenttia. Perheelliset asuntokunnat poikkeavat kuitenkin toisistaan: yksinhuoltajaperheet asuvat yleisemmin vuokralla ja muut lapsiperheet puolestaan omistusasunnoissa. Yksinhuoltajaperheistä, joissa nuorimmat lapset olivat alle kouluikäisiä, asui vuokralla kolme neljäsosaa ja mitä nuorempia lapset olivat, sitä useammin he asuivat vuokra-asunnossa. Perheissä, joissa on aviopari ja lapsia, on omistusasuminen selvästi vuokra-asumista yleisempää: 67 prosenttia tähän ryhmään kuuluvista asuntokunnista asui omistusasunnossa ja 28 prosenttia vuokra-asunnossa. Perheissä, joissa on avopari ja lapsia, 52 prosenttia asui omistus­asunnossa.

Helsingissä asutaan vuokralla keski-ikään saakka

Asuntokuntien asumisen valinnat liittyvät asuntokuntien perheellistymisen lisäksi ikävaiheeseen. Nuoret asuvat eri tavoin kuin keski-ikäiset tai ikääntyneet. Nuoret asuvat vuokra-asunnoissa ja vasta keski-ikäisten 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä omistusasuminen on nykyisin hieman yleisempää kuin vuokra-asuminen. Nuorista alle 25-vuotiaiden asuntokunnista asui vuokralla 86 prosenttia. Iän mukana omistusasuminen yleistyy: keski-ikäisten 35–44-vuotiaiden asuntokunnista asui omistusasunnossa 48 prosenttia ja vuokralla 46 prosenttia. Mitä korkeampi on asuntokunnan viitehenkilön ikä, sitä yleisempää on omistusasuminen.

 


Helsinkiläisten turvallisuuden tunne on kohentunut
8.1.2014

Vuonna 2012 helsinkiläiset kokivat niin kaupungin keskustan kuin oman asuinalueensa aiempaa turvallisemmaksi. Myös havainnot väkivallasta omalla asuinalueella ovat vähentyneet merkittävästi yhdeksän viime vuoden aikana. Helsinkiläisten kokemuksia kaupungin turvallisuudesta on nyt selvitetty laajoilla asukaskyselyillä neljä kertaa vuodesta 2003 lähtien.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta turvattomuuden kokemukset eivät jakaudu tasaisesti kaupunkialueella, vaan alueiden väliset erot ovat edelleen jopa moninkertaisia. Turvattomuuskokemukset näyttävät kytkeytyvän myös kaupungin sosiaaliseen erilaistumiskehitykseen.

Kaupunkilaisten väkivalta- ja uhkailukokemukset ovat keskimäärin vähentyneet. Naisten ja miesten kokemukset eroavat kuitenkin toisistaan. Etenkin naisten kokema väkivalta ja uhkailu työpaikalla ovat tutkimustulosten valossa yleistyneet.

Kaupunkilaisten luottamus Helsingin poliisiin on säilynyt korkeana ja poliisin palvelukyvyssä tapahtuneet muutokset ovat olleet pieniä. Kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen arvioidaan poliisin tärkeimmäksi palveluksi.

Rikokset yleisiä mutta törkeä rikollisuus vähentynyt

Polkupyöriä varastettiin selvästi useammin kuin aikaisempina vuosina ja myös autojen vahingoittamiset ovat lisääntyneet. Joka kymmenennen vastaajan kellari- tai vinttikomeroon on murtauduttu. Tätä asiaa kysyttiin nyt ensimmäisen kerran. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien omaisuusrikosten määrä oli kuitenkin edellisvuotta pienempi.

Tilastoitu pahoinpitelyrikollisuus on Helsingissä kasvanut voimakkaasti kymmenessä vuodessa. Törkeät pahoinpitelyt, henkirikosten yritykset ja henkirikokset ovat kuitenkin 30 vuoden aikana vähentyneet. Vakavat rikokset päätyvät tilastoihin, joten on perusteita sanoa Helsingin kehittyneen turvallisemmaksi kaupungiksi.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusyksikön sekä tietokeskuksen kesken.

 


Helsingin kaupunginmuseossa yli 200 000 kävijää
8.1.2014

Helsingin kaupunginmuseon näyttelyissä kävi vuonna 2013 lähes tasan 202 000 vierasta, mikä merkitsee peräti 29 %:n kasvua edellisvuodesta. Ylivoimaisesti suosituin oli Sederholmin talon Lasten kaupunki, josta nautti 70 000 pientä ja suurta museokävijää. Komeaan lukuun, 44 000 kävijää, on tähän mennessä yltänyt myös kesäkuun 2013 alussa Sofiankatu 4:ssä avattu Hulluna Helsinkiin. Hakasalmen huvilassakin kävijämäärä nousi reilusti yli 40 000:n.

Kaupunginmuseon kävijämääriä on vuodesta 2008 kasvattanut pysyvä vapaa pääsy. Vuositasolla on ollut vaihtelua, mutta silti kävijäluvut ovat aina ylittäneet viimeisen pääsymaksullisen vuoden 2007 vähintään kaksin ja jopa lähes kolmin verroin. Museon näyttelypisteistä suurimmat kävijämäärät ovat päärakennuksessa Sofiankatu 4:ssä, Sederholmin talossa, Hakasalmen huvilassa sekä Ratikkamuseossa.

 

 

Kuva: 1950-luvun Helsinkiä Rasvaletti-näyttelyssä: tytöt hyppivät hyppylaudalla Toukolassa. Helsingin kaupunginmuseo / Jouko Tanskanen 1957.

Sederholmin talossa marraskuussa 2012 avattu Lasten kaupunki on ollut suurmenestys, jonka alusta lähtien yhteen laskettu kokonaiskävijämäärä lähestyy 90 000:ta. Sekä matkailijoita että helsinkiläisiä kiinnostavan Hulluna Helsinkiin -näyttelyn suosio vaikuttaa myös jatkuvan vakaana. Uudeksi menestykseksi näyttäisi muodostuvan Hakasalmen huvilan Rasvaletti-valokuvanäyttely, joka on vain puolessatoista kuukaudessa houkutellut jo 20 000 kävijää.

Yleisö mukaan kehittämään Helsingin kaupunginmuseota

Helsingin kaupunginmuseo käynnistää verkossa toimivan asiakaspaneelin. Panelisteilta kysellään ajatuksia ja mielipiteitä muun muassa museon tulevista näyttelyistä ja tapahtumista sekä käytännön asioista kuten mieluisista vierailuajankohdista. Paneeli tarjoaa yleisölle mahdollisuuden vaikuttaa museon toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on, että museo palvelisi kaupunkilaisia yhä paremmin.

Paneeliin ovat tervetulleita sekä ahkerat museokävijät että harvemmin museoissa vierailevat – ja nekin, jotka eivät koskaan käy museoissa. Asiakaspaneeliin voi liittyä Helsingin kaupunginmuseon nettisivuilla/paneeli.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto 1950-luku

Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

 


Ylipormestarin itsenäisyysjuhlassa oli 5 100 neljäsluokkalaista ja Elastinen
3.12.2013

Ylipormestarin perinteikäs itsenäisyysjuhla Helsingin peruskoulujen neljäsluokkalaisille järjestettiin 3.12.2013 Finlandia-talossa. Juhla toteutettiin nyt 17:ttä kertaa ja ylipormestari Jussi Pajunen isännöi tilaisuutta yhdeksättä kertaa. Viime hetkeen asti salaisuutena pidetty yllätysesiintyjä oli hiphop-artisti Elastinen.

Kuva: Kannelmäessä koulua käynyt itsenäisyyspäivän yllätysesiintyjä Elastinen ja Nuorten KaarelaTV:n toimittaja Tom Elonen

Ylipormestari Jussi Pajusen henkilökohtaiseen kutsuun vastasi tänä vuonna noin 5 100 lasta ja 500 opettajaa. Lapsia oli noin 200 enemmän kuin viime vuonna. Itsenäisyyttä juhlittiin kahdessa samansisältöisessä tilaisuudessa, joista ensimmäinen järjestettiin kello 11–13 ja jälkimmäinen kello 15.30–17.30.

Lapset toivotettiin tervetulleeksi juhlaan kätellen. Kättelijöinä olivat ylipormestari Jussi Pajunen ja hänen puolisonsa Jaana Pajunen, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen sekä opetustoimen johtaja Rauno Jarnila ja hänen puolisonsa Eva Jarnila.

– Tämä juhla on vuoden ehdoton kohokohta. Lasten riemua on hauska seurata, ja he voivat vilpittömän avoimesti kysyä mitä vain yllättävääkin. Yksi vuodesta toiseen toistuva keskustelunaihe liittyy ylipormestarin käätyihin ja siihen ovatko ne aitoa kultaa, Pajunen naurahtaa.

Vanhoista tansseista hiphopin rytmeihin

Lapset olivat valmistautuneet itsenäisyysvastaanottoa varten opettelemalla perinteisiä tansseja ja juhlaan kuuluvia käytöstapoja. Tämänvuotisen juhlan tähtiartisti oli Elastinen, jota säesti houseband Must.

Kaartin Soittokunta vastasi sisääntulo- ja tanssimusiikista, ja soittokunnan säestyksellä laulettiin Maamme-laulu. Sirkus Supiainen viihdytti juhlakansaa muun muassa kättelyjonon aikana.

Kuva: Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen ja Nuorten KaarelaTV:n toimittaja Tom Elonen

Ylipormestari Jussi Pajunen piti puheen vierailleen, ja ensimmäisessä juhlassa vieraiden puheenvuoron puolestaan käyttivät Sonja Kurka Aurinkolahden peruskoulusta ja Max Rönnow Minervaskolasta. Toisessa juhlassa vieraiden puheenvuoron käyttivät Lukas Papadopoulos Vartiokylän ala-asteelta ja Cia Winberg Östersundom skolasta.

Ilo juhlamenun mausteena

Vieraat saivat alkumaljana Rutin mansikkatilan marjaporetta ennen siirtymistä juhlaruoan pariin. Tämän vuoden juhlamenu ”Ilo–Glädje–Smile” oli keittiömestari Markku Luolan käsialaa. Makutarinaa inspiroivat ilon eri ilmenemismuodot yhdessä koetusta riemusta väri-iloitteluun. Menussa oli vahvasti läsnä tämän päivän ruokakulttuurin eri ilmiöt sekä kotimaisten raaka-aineiden ja käsityön arvostus.

Juhlassa Finlandia-ravintolaa avusti 50 Stadin ammattiopiston Roihuvuoren yksikön hotelli-, ravintola- ja catering-alan opiskelijaa. Järjestystehtäviin osallistui 30 Lauttasaaren lukiolaista. Monet näistä avustajista ovat itsekin juhlineet itsenäisyyttä ylipormestarin vastaanotolla.

KaarelaTV kuvasi kummatkin tilaisuudet. Videot julkaistaan myöhemmin netti-tv-sivuillamme.

Lähde: Helsingin kaupunki


HUS:n talous kehittynyt myönteiseen suuntaan

2.12.2013

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin talous on kehittynyt myönteiseen suuntaan syksyn aikana.

Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden talouslukujen mukaan sitovien nettokulujen kasvu on saatu syyskuussa ja lokakuussa pysäytettyä. Tammi-elokuussa kasvu oli neljä prosenttia, mutta tammi-lokakuussa enää 3,6 prosenttia.

Tämän vuoden talousarvioon verrattuna sitovat nettokulut ylittyivät lokakuun tilanteessa 1,2 prosenttia, kun vielä elokuussa ylitys oli 1,8 prosenttia.

Myös alijäämän ja ylijäämän suhteen kehitys on ollut myönteistä. Elokuussa luvut näyttivät 15 miljoonan euron alijäämää, mutta lokakuussa 5,1 miljoonan euron ylijäämää.

- Hyvältä näyttää. Mutta pitää muistaa, että perinteisesti joulukuu on taloudellisessa mielessä haastavaa aikaa, joten meillä on vielä loppuvuodesta tekemistä, että tämä myönteinen kehitys jatkuisi vuoden loppuun asti, toimitusjohtaja Aki Lindén sanoi HUS:n hallituksen kokouksessa.

Lähde: HUS


Pääkaupunkiseudun energiankulutus on kääntynyt pieneen laskuun

2.12.2013, Helsinki

Kokonaisenergiankulutus asukasta kohti laskettuna on kääntynyt pääkaupunkiseudulla pieneen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat väestömäärän kasvuun suhteutettuna pienentyneet. Tämä käy ilmi HSY:n kokoamista Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista ja Seutukompassi-indikaattoritarkastelusta, jotka arvioivat ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaa pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2012 asukasta kohti laskettuna 24 megawattituntia. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä liikenteen ja muun polttoaineen käytön. Kokonaisenergiakulutus kasvoi tasaisesti vuoden 2007 huippulukemaan asti, joka oli 26 megawattituntia. Tämän jälkeen kulutus on kääntynyt loivaan laskuun.

”Selvää yksittäistä tekijää energiankulutuksen laskuun ei ole. Vähennystä on saatu aikaan energiatehokkuustoimilla, ja kulutus on viime vuosina vähentynyt jonkin verran lähes joka sektorilla. Esimerkiksi kulutussähkö eli muuhun kuin lämmitykseen tarkoitettu sähkönkäyttö ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin on oletettu”, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen laskeva kehitys on pysähtynyt, mutta asukasta kohti kasvihuonekaasupäästöt pienenevät edelleen hitaasti

Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2007 alkanut laskeva trendi on pysähtynyt. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Asukasta kohti päästöt ovat kuitenkin edelleen laskeneet. Helsingissä myös kokonaispäästöt ovat olleet laskussa. Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä. Tuoreimmat kaupunkikohtaiset tiedot on koottu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaan Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2012 -raporttiin.

Keskeinen kokonaispäästökehitykseen vaikuttava tekijä on seudun kasvu. Tarkastelu osoittaa, että vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna seudun väestö on kasvanut lähes 230 000 asukkaalla eli noin 30 prosenttia. Rakennusten ja lämmitettävien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt lähes 26 miljoonalla kerrosneliömetrillä, mikä on lähes 50 prosentin lisäys. Autojen määrä on kasvanut 180 000:lla eli peräti 60 prosenttia.

Asemanseutujen kehittäminen ja täydennysrakentaminen ratkaisuina liikenteen päästöjen vähentämiseksi

Ilmastoindikaattoreiden mukaan yhdyskuntarakenne on kuitenkin täydentynyt ja tiivistynyt viime vuosikymmenenä pääkaupunkiseudulla. Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali eli asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvun alkupuolella hieman voimakkaammin kuin seutu keskimäärin.

”Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi siten, että uutta asutusta rakennetaan nykyisen asutuksen yhteyteen, lähelle palveluja ja työpaikkoja ja suositaan täydennysrakentamista. Lisäksi asutus ja työpaikat pitäisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen ulottuville”, Raimo Inkinen toteaa.

Seudun toimintaympäristön ja ilmastostrategian eri toimialojen trenditarkastelut löytyvät HSY:n julkaisemasta Seutukompassista, joka kokoaa pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit yhteen. Se sisältää yhteensä 56 indikaattoria, joista voi tarkastella trendikehityksiä eri teemojen, muun muassa liikenteen, rakennusten, energiantuotannon, hankintojen ja valistuksen osalta 2000-luvulla. Seutukompassi ja sen yhdeksän avainindikaattoria on koottu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun liikenteen kanssa. Se on laadittu ilmastotyön apuvälineeksi sekä päättäjille että kaupunkien virkamiehille.

Lähde: HSY


Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2012 ja kasvu on vain jatkunut 2013


Viime vuodenvaihteessa helsinkiläisiä oli 603 968 eli 8 584 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ikäryhmistä kasvoivat 65 vuotta täyttäneiden, työikäisten ja alle kouluikäisten lasten määrät. Peruskoulun yläaste- ja lukioikäisten määrät sen sijaan laskivat.

Kaksi kolmesta helsinkiläisestä kuului perheisiin. Lapsiperheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli 18 % asuntokunnista. Yksin asuvia on 49 prosenttia asuntokunnista ja neljäsosa asukkaista.

Muuttovoitto ja syntyneiden määrä väestökasvun taustalla

Helsinkiin muutettiin viime vuoden aikana edellisvuotta enemmän. 39 845 kaupunkiin muuttaneesta 7 032 tuli ulkomailta. Kaupungista pois muuttajia oli 32 929. Lähtijöistä Suomen ulkopuolelle suuntasi 3 289. Muuttoliike lisäsi siten helsinkiläisten määrää kaikkiaan 6 916:lla. Kasvu saatiin erityisesti ulkomailta, mutta kasvua tuli edellisten vuosien tapaan myös kotimaasta. Ulkomainen muuttovoitto oli 3 700 henkeä ja kotimainen 3 200. Helsingin sisällä muutti 91 900 kaupunkilaista.

Kaupunkiin muutti Helsingin seudun1 ulkopuolisesta Suomesta 4 400 henkeä enemmän kuin täältä pois. Seudun sisäisessä muutossa Helsinki sai edelleen muuttotappiota, nyt 1 200 henkeä. Asukkaita menetettiin lähes kaikkiin lähikuntiin, eniten Vantaalle, Espooseen, Sipooseen, Tuusulaan, Mäntsälään ja Nurmijärvelle.

Vuoden 2012 aikana syntyi 6 748 uutta helsinkiläistä, mikä on 129 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden määrä, 5 074, oli 94 enemmän kuin edellisvuonna. Syntyneiden enemmyys kasvatti siten väkilukua 1 700 hengellä.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus edelleen kasvussa

Suomenkielisten määrä kasvoi 3 155:llä. Myös ruotsinkielisten määrä kasvoi, nyt 137:llä. Ruotsinkielisiä oli 35 634 ja heidän osuutensa oli 5,9 % kaikista helsinkiläisistä. Muunkielisten määrä kasvoi 5 292:lla ja on nyt lähes 73 600 henkeä, eli 12,2 % väestöstä. Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielisten ryhmä, 15 300 henkeä. Vironkielisiä oli 10 200 ja somalinkielisiä 7 200.

Helsingissä asui vakituisesti vuodenvaihteessa kaikkiaan 50 661 ulkomaan kansalaista, mikä on 8,4 % kaupungin väestöstä.

Keskinen suurpiiri kasvoi eniten

Asukasmäärä lisääntyi viime vuonna kaikissa suurpiireissä, eniten Keskisessä noin 2 700:lla, Eteläisessä noin 2 500:lla sekä Itäisessä 2 000 hengellä ja Kaakkoisessa noin 600:lla.

Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa helsinkiläisten määrä on lisääntynyt 3 400:lla.

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus


Helsinkiin muuttajista suurin osa on nuoria ja naimattomia aikuisia

Helsingin väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa yhteensä 35 666 asukkaalla. Ulkomainen muuttovoitto on kasvattanut Helsingin väkilukua erityisesti viime vuosina. Vuonna 2011 jo 11,5 prosenttia helsinkiläisistä puhui äidinkielenään muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä, ja ulkomaan kansalaisten osuus kaupungin väestöstä oli kahdeksan prosenttia.

Helsingin kasvanut muuttovoitto perustui tarkastelujaksolla 2008–2011 etenkin ulkomailta tulevien muuttojen lisääntymiseen. Muuttovoittoa kasvatti lisäksi kotimainen nettomuutto, joka kääntyi vuonna 2008 positiiviseksi.

Helsinkiin muuttajista selvästi suurin osa on nuoria ja naimattomia aikuisia. Heidän keski-ikänsä on huomattavasti nuorempi kuin kaupungissa jo asuvien keski-ikä. Lähtömuuttajat ovat puolestaan vanhempia ja korkeammin koulutettuja kuin tulijat.

Helsinkiläisnaiset synnyttävät vähemmän kuin naiset lähikunnissa. Helsinkiläisen synnyttäjän keski-ikä oli 31 vuotta. Helsinkiläisten elinajanodote on myös pidentynyt. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 76,8 vuotta ja tyttöjen 83,2 vuotta.

Helsinkiläiset miehet avioituvat hieman vanhempina kuin naiset. Yli 30-vuotiaina miehistä avioitui 68,8 prosenttia ja naisista 56,3 prosenttia. Ensimmäisen avioliittonsa solmineiden miesten mediaani-ikä oli 31 ja naisten 29 vuotta. Sekä naisten että miesten ensimmäisen avioliiton osuus kaikista solmituista avioliitoista oli noin 80 prosenttia.

Helsinkiläiset päätyvät avioeroon useimmiten yli 50-vuotiaina. Tavallisinta on erota alle viiden avioliittovuoden jälkeen. Lapsettomien avioparien eroaminen on yleistynyt. Vuonna 2011 avioeroon päätyneistä pareista yli puolet oli lapsettomia.

Lähde: Väestönmuutokset Helsingissä 2008–2011 -julkaisu


Helsingin kaupungin tilinpäätös 2012

Verorahoituksen niukka kasvu haasteena edelleen

”Päättynyt vuosi oli talousarviota myönteisempi vuosi, mutta selvästi vuotta 2011 heikompi”, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksestä.

Tiukasta talousohjauksesta huolimatta toimintamenojen kasvu kiihtyi. Kaupungin vertailukelpoiset toimintamenot kasvoivat vuonna 2012 noin 4,8 prosenttia. Menokasvu siis lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, jolloin kasvu oli 2,5 prosenttia.

”Investointeja rahoitetaan tulorahoituksella ja myymällä omaisuutta. Viime vuosina kaupungin investoinnit ovat olleet korkealla tasolla muun muassa uusien aluerakentamiskohteiden käynnistämisen, joukkoliikenteeseen liittyvien hankkeiden ja kiinteistöjen korjausinvestointien vuoksi”, Jussi Pajunen sanoo.

Kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös

Helsingin kaupungin tilinpäätös käsittää kaupungin tilinpäätöksen ja Helsingin kaupunkikonsernin tilinpäätöksen.

Tuloslaskelma: Helsingin kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa 139 miljoonan euron ylijäämää. Liikelaitosten yhteenlaskettu ylijäämä oli 182 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan alijäämä ilman liikelaitoksia oli –43 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa 138 miljoonan euron ylijäämää, joka on lähes sama kuin kaupungin ylijäämä.

Vuosikate oli 439 miljoonaa euroa. Vuosikate laski edellisestä vuodesta johtuen erityisesti siitä, että toimintamenojen kasvu oli selvästi verorahoituksen kasvua suurempaa. Vuoden 2012 vuosikate kattaa poistot. Investoinneista vuosikate kattoi 68,1 prosenttia.

Verotulot

Verotulot olivat ainoastaan 0,7 prosenttia vuonna 2011 toteutunutta paremmat. Kunnallisveroa kertyi 2 306 miljoonaa euroa kun veroprosentti oli 18,5. Kunnallisverotulojen kasvu edellisestä vuodesta oli 4 prosenttia. Yhteisöveroa kertyi 263 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto väheni edellisestä vuodesta 21,3 prosenttia. Pääsyynä kertymän vähenemään oli yhteisöveron kuntaryhmän osuuden pieneneminen edellisen vuoden 31,99 prosentista 28,34 prosenttiin. Kiinteistöveroa kertyi 189 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,2 prosenttia.

Valtionosuudet

Helsingin saamat valtionosuudet olivat 297 miljoonaa euroa ottaen huomioon verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen (–285,8 miljoonaa euroa).

Kaupungin maksuvalmius oli 143 miljoonaa euroa heikompi vuodentakaiseen verrattuna. Talousarviossa arvioitu lainanotto siirtyi toteutettavaksi vuoden 2013 puolelle. Vuonna 2012 vanhoja lainoja lyhennettiin 77 miljoonalla eurolla. Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 46 päivän menoja vastaava summa.

Lainaa oli 1 986 euroa asukasta kohden. Lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 1 201 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 12 048 miljoonaa euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli 115 miljoonaa euroa.

Joustavasti palveluja

Vuoden 2012 aikana valmisteltiin suurimpia julkisella alalla koskaan tehtyjä uudistuksia, kun Helsingin sosiaali- ja terveystoimi uudistettiin. Vuoden 2013 alussa aloittaneen sosiaali- ja terveysviraston tarkoituksena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, tarjota joustavia palveluketjuja asiakkaille ja keventää hallintoa. Varhaiskasvatusvirasto puolestaan vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa kaupungissa.

Toinen merkittävä uudistus koski ammatillista koulutusta. Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitos ja Helsingin palvelualojen oppilaitos yhdistettiin Stadin ammattiopistoksi.

Design ja tapahtumat värittivät vuotta 2012

World Design Capital Helsinki 2012 -vuosi voimisti Helsingin mainetta designkaupunkina. Helsinki sai poikkeuksellista näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa ja valittiin muun muassa maailman parhaaksi paikaksi elää.

”Designvuosi teki Helsingistä avoimemman ja hauskemman paikan”, Pajunen summaa.

Kaupunkilaiset ottivat omakseen Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina 2012 -juhlavuoden ja helsinkiläisten omat tapahtumat värittivät kaupunkielämää. Kaupunginvaltuusto päätti osana juhlavuotta 10 miljoonan euron juhlarahasta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Investoinnit jatkuivat

Helsinki rakentaa parhaillaan uusia asuinalueita satamatoiminnoilta vapautuneille alueille ja peruskorjaa aiempaa enemmän koulu-, päiväkoti-, sairaala- ja muita peruspalvelurakennuksia. Kaupungin investointitaso onkin noussut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2012 kaupunki investoi noin 483 miljoonalla eurolla, lähes samalla summalla vuonna 2011.

Kalasatamaan ja Jätkäsaareen muuttivat ensimmäiset asukkaat. Jätkäsaareen valmistui Saukonpaadenpuisto ja raitioliikenne vakiintui. Kalasataman keskuksen toteuttaminen käynnistettiin. Keski-Pasilan keskustakortteleiden kilpailullinen neuvottelumenettely aloitettiin ja neuvotteluita käytiin koko vuoden ajan. Valon kaupunginosaksi suunnitellun Kruunuvuorenrannan ensimmäinen valotaideteos valmistui lokakuussa.
Helsinkiin valmistui kaikkiaan 5 172 uutta asuntoa uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksina. Toimintavuonna aloitettiin 4 258 asunnon rakentaminen. Näistä 2 564 sijaitsee aluerakentamisprojektialueilla ja 1 694 täydennysrakentamisalueilla.

Vuonna 2012 valmistuneita kaupungin rakennushankkeita olivat mm. Myllypuron pääterveysasema, korttelitalo Kanava Vuosaaressa, Finlandia-talon huoltoyhteydet ja päiväkoti Satakieli Viikissä. Peruskorjaukset saatiin valmiiksi Herttoniemen ala-asteen koulussa, Käpylän peruskoulussa, Porolahden peruskoulussa Roihuvuoressa, Vartiokylän yläasteen koulussa ja Kannelmäen peruskoulussa, päiväkoti Sakarassa Kontulassa ja päiväkoti Rööperissä Punavuoressa. Katariinankadulla sijaitsevan Goviniuksen talon perusparannus valmistui osana kaupungintalokorttelien kehittämistä.

Katutöitä tehtiin etenkin uusissa kaupunginosissa ja lisäksi rakennettiin mm. Nordenskiöldinkadun ylittävä kevyelle liikenteelle tarkoitettu Auroransilta ja entisen satamaradan kuiluun kevyen liikenteen väylä Baana. Puistohankkeista valmistui Tapio Wirkkalan taidepuisto Arabianrannassa.

Liikuntahankkeista valmistuivat muun muassa Kontulan liikuntapuiston tekojäärata sekä Eläintarhan kentän ja Oulunkylän liikuntapuiston tekojääradan peruskorjaukset.

Kaupungin uutta taloushallinnon laskentajärjestelmää ajettiin sisään vuoden 2012 alusta lähtien. Sähköisen asiakirjanhallintajärjestelmän (Ahjon) kehittämistä jatkettiin lisäämällä järjestelmän käyttäjäystävällisyyttä.

Lähde: Helsingin kaupunki



Mediatiedot

KaarelaTV

Rekisteröity toiminimi v. 2012

Vastaava tuottaja:

Harri Elonen

Copyright © 2014

KaarelaTV.fi

Tarkemmat yhteystiedot

 

 



Lähetä uutisvinkki

Onko sinulla uutisnenää paikalllisiin asioihin? Mikä voisi kiinnostaa alueen asukkaita?

Klikkaa tästä ja lähetä vinkki!

 



Osallistu sisällöntuottamiseen

Haluatko toimia aktiivisesti KaarelaTV.fi -sivuston kehittämisessä ja sisällön tuottamisessa? Haluatko olla edistämässä asuinalueesi yhteisöllisyyttä ja kehitystä?

Ota yhteyttä toimitukseen

Anna oman äänesi kuulua!

 



Yhteystiedot

KaarelaTV

PL 7

00421 Helsinki