Kaarela

on kaupunginosa ja hallinnollinen peruspiiri luoteisessa Helsingissä. Kaarela rajautuu etelässä Kehä I:een, lännessä Konalan teollisuusalueeseen Vihdintien itäpuolella ja pohjoisessa Vantaan lounaiskärjen eteläreunaan.

Kaarelan aluekehitys

 

 

Lähemmäs 30 000 asukkaan Kaarelan kaupunginosaan kuuluvat; Kannelmäki, Maununneva, Malminkartano, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Honkasuo. Kaarelan kaupunginosa kuuluu Helsingin kaupungin läntiseen suurpiiriin. Kaarelan alueen postinumerot ovat 00410, 00420 ja 00430.

Tulemme tällä sivulla tiedottamaan lyhyesti alueen pienistä ja suurista kehityssuunnitelmista sekä seuraamme suunnitelmien toteutumista. On meidän kaikkien etu, että alueemme rakentuisi sellaiseksi jossa viihtyvät niin asukkaat, alueella työskentelevät, palveluiden tuottajat, yrittäjät kuin Kaarelassa vierailevatkin.

KaarelaTV on myös tiedotuskanava päättäjille, jonka kautta he voivat esitellä ja perustella suunnitelmiaan ja päätöksiään meille kaarelalaisille.

Esittelyjen loppuun kasaamme linkkejä joiden kautta löytyvät KaarelaTV:n ja eri virastojen tuottamia nettivideoita kyseisestä aiheesta.

Kaarelan alueen tilastoja mm. väkiluvut, väestöennusteet, ikäjaukaumat, asunnot, maa-alat... löydät helposti KaarelaTV:n omilta Kaarela tilastoina -sivuiltamme!

Jäljempänä Kaarelan kaupunginosan kehitys lyhyesti ja sen jälkeen aluekehityksen eri hankkeita ja suunnitelmia yksilöitynä.

Ilmakuvassa Kaarelan alue 1964 Kuva: HRI
 

Kaarela - Helsingin kaupunginosan vaiheita tiivistettynä

Kaarela oli vuoden 1946 alueliitokseen saakka pelkkää maaseutua. Muutos kaupunkimaiseksi alkoi 1950-luvun lopussa, kun Kannelmäen lähiön rakentaminen alkoi. 1970-luvun puolivälissä valmistui Martinlaakson rata ja Kannelmäen asuntokanta kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Aluetta on täydennetty edelleen 1990-luvullakin. Kaarelan kulttuurielämän keskus on Kanneltalo, alueen asukkaiden "olohuone".

Malminkartano oli yliopiston koetila ja sen pelloilla harjoitettiin maataloutta 1970-luvun loppuun asti. Tilan päärakennus jäi metsäsaarekkeeseen, kun peltoalueille kohosi 1980-luvulla uudentyyppinen asuntoalue. Monimuotoista, rikasta asuntorakennuskantaa ei ole erotettu työpaikoista tiiviin kaupunkimaisessa ympäristössä. Malminkartanon rakennuskanta täydentyy lähivuosina Luutnantinpolun ja Juustenintien varteen rakentuvilla uusilla kortteleilla, joihin tulee noin 750 uutta asukasta. Maununnevan ja Hakuninmaan Keskuspuistoon rajoittuvat pientaloalueet ovat rakennetut pääosin sodan jälkeen, osittain rintamamiestonteille. 1980-luvulla asuntoalueiden laitamille rakennettiin runsaasti uusia asuntoja ja Hakuninmaan asukasluku kolminkertaistui.

Kannelmäen Prisma laajeni uudeksi kookkaaksi kauppakeskus Kaareksi, joka avattiin vuonna 2013. Alueelle voidaan lisäksi rakentaa toimistotiloja, ja siellä on varaus myös uutta terveysasemaa varten. Honkasuolle rakennetaan 1 500 asukkaan ekotehokas kaupunkikylä, joka tukeutuu Malminkartanon ja Myyrmäen palveluihin. Kuninkaantammeen syntyy uusi 5 000 asukkaan asuinalue, johon tulee kerros- ja pientalojen lisäksi kylätalo lähipalveluineen, 1 000 uutta työpaikkaa sekä virkistyskäyttöön kolmen hehtaarin uimalampi. Tietolähde, Helsinki alueittain 2013.

 

Uutta Kaarelaa,

Honkasuo - Kuninkaantammi kartta

 

kartta.hel.fi

 

 

                                                                               Helsingin yleiskaava, ilmakuva: kartta.hel.fi/KaarelaTV

 

Malminkartanon lähelle Honkasuon asuinalue 1600 ihmiselle

Eräs Kaarelan alueen laajimmista rakennushankkeista tulee tämän vuosikymmenen aikana Honkasuolle. Se sijaitsee Malminkartanon täyttömäen pohjoispuolella, Vantaan rajalla. Honkasuon maat omistaa Helsingin kaupunki.

Honkasuon metsiin ja niityille tulee asunnot noin 1600 ihmiselle. Sinne tulee ympyränmuotoinen puisto, omakotitaloja, kytkettyjä pientaloja ja pienkerrostaloja. Alueella painotetaan erityisesti ekologisesti kestävää rakentamista.

Ilmakuva: Helsingin kaupunki

 

 

Kuninkaantammeen 5000 asukkaan asuinalue

                                                                                                                                              Kuva: Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto (Ksv)

 

Kuva: Hahmotelma tulevaisuuden Kuninkaantammesta. Kuninkaantammeen laaditaan asemakaavaa. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Hämeenlinnan väylän itäpuolelle rakennetaan erittäin suuri asuinalue, Kuninkaantammi. Se sijaitsee Kaarelan kaupunginosassa Maununnevan ja Hakuninmaan pohjoispuolella. Alue rajautuu idässä ja kaakossa Keskuspuistoon ja pohjoisessa Vantaan rajaan.

Kuninkaantammi muuttuu tulevaisuudessa viihtyisäksi 5 000 asukkaan ja 1 000 työpaikan alueeksi. Asunnoista noin puolet tulee olemaan kerrostalossa ja puolet pientalossa.

Alueen toteutuminen kestää kauan. KaarelaTV seuraa alueen suunnittelua ja rakentamista netti-tv- sivuillaan 2014 alkaen.

Kuva: Kuninkaantammen Taidemaalarinkatu 2. Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

 

K u n i n k a a n t a m m e n j o u k k o l i i k e n n e k a r t t a

 

Kartta: Helsingin kaupunki

Kartassa vasemmalla Hämeenlinnantie (oranssi), alhaalla sininen ympyrä on nykyinen 43 päätepysäkki. Joukkoliikennetunneli (bussilinja 560 = jokeri 2) Paloheinään alkaa kohdasta, missä sininen ja punainen värilinja yhtyy alhaalta-ylös katsoessa.

Kuninkaantammen alue syyskuussa 2014

Ilmakuvassa Kuninkaantammen asuinalueen rakentamisvaihe syyskuussa 2014. Kuva on otettu Hämeenlinnanväylän puoleiselta reunalta. Kuvaselvennykseksi; Kuvareunan ulkopuolella oikealle sijaitsee Hakuninmaa ja bussilinja 43 päätepysäkki. Kuvan oikealla puolella, kallion keskellä näkyvä tumma aukko on Paloheinän ja Kuninkaantammen 1,2 kilometrin mittaisen joukkoliikennetunnelin pää, runkolinja 560 käyttöä varten (bussilinja). Keskellä kuvaa puurivien ympäröimänä näkyy Palettilampi, johon tulee Kuninkaantammen virkistys-alue ja upea uimaranta. Palettilampeen puhdas vesi saadaan Päijännetunnelista.
Vasemmalla kuvareunan ulkopuolella sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos.

Videokuvaa alueelta tuotamme syksyn 2014 aikana.

                                                                                                                        Ilmakuva © Henri Nevapuro 2014, KaarelaTV

 

Ilmakuvan suunta

Kuva: KSV / KaarelaTV

Kuninkaankolmio

Kuninkaankolmion alueella kohtaavat Helsingin Malminkartano ja Hakuninmaa, Espoon Uusmäki ja Painiitty sekä Vantaan Myyrmäki ja Kaivoksela. Kuninkaankolmion rakennetaminen pyritään toteuttamaan sitten, ettei kaupunkien rajat vaikeuta itse asukkaiden toimintaa. Tämä huomioidaan mm. liikenneyteyksissä sekä kunnallisissa, että yksityisissä palveluissa.

Kartta: Helsingin kaupunki

 

Kauppakeskuksen lähiympäristöön suunnitellaan asuntorakentamista

Kuva: Ilmakuva Halsuantien alueelle Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n kilpailuehdotuksessa "Pihlaja". Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kannelmäen Halsuantien alueelle, Kauppakeskus Kaaren länsipuolelle tulee täydennysrakentamista. Alueelta ollaan purkamassa toimistorakennuksia ja myöhemmin mahdollisesti myös päiväkoti. Niiden tilalle kaavaillaan uusia erikokoisia ja -tyyppisiä kerrostaloja.

Alueen suunnittelemiseksi järjestetyn kutsukilpailun ensimmäinen palkinto jaettiin kahden arkkitehtitoimiston ehdotuksen "Branle Maltese" ja "Pihlaja" kesken. Alueen asemakaavan muutosta ryhdytään valmistelemaan voittaneiden ehdotusten pohjalta.

Kaavan luonnos esitellään asukkaille todennäköisesti loppuvuodesta 2013. Keväällä KaarelaTV esittelee tätä aluetta ja siihen liittyviä suunnitelmia netti-tv-sivuillaan.

Kuva: Ilmakuva koillisesta Halsuantien alueelle Huttunen–Lipasti–Pakkanen Oy:n kilpailuehdotuksessa "Branle Maltese". Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

 

Halsuantien ja Vetelintien alueeen asemakaava / Helsingin kaupunki

 

Kannelmäen ostarin tilalle rakennetaan asuntoja ja uusia liiketiloja

Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle rakennetaan asuintaloja noin 600 asukkaalle. Talot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Osaan taloista tulisi katutasoon liiketiloja muun muassa kahdelle ruokakaupalle ja muille palveluille. Uusien talojen tieltä purettiin Kannelmäen vanha ostari.

Asukkaiden ja liikkeiden työntekijöiden pysäköintipaikat rakennettaisiin pihakansien alle. Liikkeiden asiakaspysäköinti tulisi nykyiseen tapaan rakennusten väliselle aukiolle, mutta aukiota pienennettäisiin. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleista Vanhaistentielle säilyisi.

Asemakaavan yhteydessä suunnitellaan muutoksia myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin suunnitellaan kiertoliittymiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Hankkeen toteuttajana on Pohjola Rakennus Oy Uusimaa.

 

Alustava viitesuunnitelma esittää alueen rakennusten omistajien näkemyksen ostoskeskuksen alueen tulevaisuudesta

Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

 

Havainnekuva ostoskeskuksen alueen tulevaisuudesta

Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

 

Havainnekuva korttelin eteläosan sisältä

Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

 

 

Lähteet: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

 

Kauppakeskus Kaari

Suomen yhdeksänneksi suurin kauppakeskus sijaitsee Kaarelan Kannelmäessä. Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on 101 000 m2 ja liiketilaa Kaaressa on 46 500 m2. Suomen suurimman Prisman lisäksi viihtyisässä kauppakeskuksessa on Sokos-tavaratalo, noin 80 erikoisliikettä ja eloisa ravintolakylä sekä monta muuta yksittäistä ravintolaa ja kahvilaa.

KaarelaTV:n tuottamia videoita Kauppakeskus Kaaren matkan varrelta NettiTV-sivuillamme.

 

Pohjois-Haagaan kaavaillaan asuin- ja toimitilarakentamista

Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n kulmauksen metsäiselle, rakentamattomalle alueelle on valmistunut osayleiskaavaluonnos. Alueella ja sen kulkuyhteyksillä on paljon merkitystä ja vaikutusta myös Kaarelan kannelmäkeläisille. Kuvaamme hankkeen edistymistä netti-tv-sivuillamme.

 

Runkolinja 560 bussiliikenne alkoi 10.8.2015

                                                                                                                                                            Kuva: HSL

 

Odotettu lisä poikittaisliikenteelle on Runkolinja 560 (Jokeri 2) liikennöinti 10.8.2015 alkaen. Runkolinja 560 on erityisen tärkeä Kaarelan Kuninkaantammen tulevalle asuinalueelle. Reittiä varten on rakennettu 1,2 km pituinen joukkoliikennetunneli Paloheinän ja Kuninkaantammen välille. Runkolinja 560 kulkee pääpiirteittäin reittiä Myyrmäki-Hakuninmaa-Paloheinä-Tapaninkylä-Malmi-Myllypuro-Kontula-Mellunmäki-Vuosaari. Matkaa tulee kaikkiaan 25 kilometriä. Ennusteiden mukaan linjalla tulee olemaan 20 000 käyttäjää.

Jatkossa Myyrmäki ja Tikkurila ovat tärkeitä juna- ja bussiliikenteen solmukohtia. Runkolinja 560 Rastilasta Vuosaaren, Malmin aseman ja Paloheinän kautta Myyrmäkeen tuo vahvistusta poikittaisliikenteeseen. Malmin asema toimii vaihtoyhteytenä linjan 560 ja Kehäradan välillä, mikä nopeuttaa matkustamista lentoaseman ja Itä-Helsingin välillä.

Runkolinjabussit poikkeavat monin tavoin tavanomaisesta bussiliikenteestä. Bussien vuoroväli on tavanomaista tiheämpi ja pysäkkejä harvemmassa, ja lisäksi bussin kyytiin voi nousta myös keskiovista, jos matkustaa matkakortilla tai ennakkoon ostetulla lipulla. Niinpä bussit liikkuvat runkolinjoilla tavanomaista nopeammin.

Runkolinjoilla matkustaminen on muillakin tavoin korkeatasoista ja luotettavaa. Esimerkiksi kaikkien linjalla kulkevien bussien sisällä olevat näytöt kertovat seuraavan pysäkin nimen. Runkolinjabussit tunnistaa oranssista väristä, joka näkyy myös linjan 560 pysäkkikatosten otsalaudoissa.

KaarelaTV oli paikalla kuvaamassa, kun tunnelin juhlallinen alkupaukku jysäytettiin. Paikalla olivat monet kaupungin sekä rakenatajien edustajat.

KaarelaTV:n tuottamia videoita aiheesta:

Paloheinän joukkoliikennetunnelin avajaiset ja alkupaukku 8.10.2013

Paloheinäntunnelin yleisötilaisuus 28.9.2014, jolloin oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua itse tunneliin sekä myös kävellä tunnelin läpi Paloheinästä Kuninkaantammeen

 

 

Uudella Kehäradalla on ollut suuri merkitys Kaarelan alueelle

                                                                                                                                                                             Kuva: Flirt-junan havainnekuva, HSL

Uusi Kehärata - kaupunkirata aloitti liikennöinnin 1. heinäkuuta 2015. Kehäradalla on suuri merkitys myös Kaarelan alueen julkiseen liikenteeseen. Nykyään Kannelmäen tai Malminkartanon juna-asemilta pääsee suoraan lentokentälle tai vaikkapa Tikkurilaan. Malmin asema toimii vaihtoyhteytenä linjan 560 (Jokeri 2 bussilinja) ja Kehäradan välillä, mikä nopeuttaa matkustamista lentoaseman ja Itä-Helsingin välillä.

Kehäradan pituus on 18 kilometriä. Matka Helsingin pääasemalta lentoasemalle taittuu puolessa tunnissa. Radan mitoitusnopeus on maksimissaan 120 kilometriä ­tunnissa. Arvion mukaan junissa tehdään päivittäin noin 150 000 matkaa.

Päiväliikenteessä Kehäradan I- ja P-junien vuoroväli on 10 minuuttia, klo 19-22 vuoroväli on 15 minuuttia ja hiljaisina aikoina klo 4-6 ja klo 22-24 vuoroväli on 30 minuuttia. Viimeinen juna lentokentältä lähtee noin klo 1.15, jolloin myös puolenyön aikaa saapuvilta lennoilta on junayhteys keskustaan.

Nykyaikaiset Flirt-junat (kuvassa) ovat moderneja, matalalattiaisia junia, joihin on helppo nousta matkalaukkujen, lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa.

Kehäradan junien kirjaintunnukset ovat I (Helsingistä vastapäivään kiertävillä junilla) ja P (Helsingistä myötäpäivään kiertävillä junilla). M-junatunnus jää historiaan. Muutoin lähijunien kirjaintunnukset ja pysähtymispaikat eivät muutu.

KaarelaTV tuottaa ja esittää laajempaa materiaalia tästä hankkeesta.

Tutustu Liikenneviraston tuottamaan kehärata animaatioon tästä linkistä

 

                                                                    Kartta: Liikennevirasto

 

                                                                  Kartta: HSL

 

 

Pisararata

Mahdollinen Pisararata tulee vaikuttamaan myös Kaarelaan, sillä I ja P-junamme reitti tulisi siirtymään Pisararadalle, joka on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

Ne I- ja P-junamatkustajat, joiden lähtö- ja saapumisasema on päärautatieasema vaihtavat silloin junaa Pasilassa.

Käynnissä on radan suunnitteluvaihe, jonka tehtävänä on tuottaa riittävä aineisto päätöksentekoa varten. Lopullista päätöstä Pisararadan osalta ei ole vielä sinetöity joten asian käsittely jatkuu vielä.

Tutustu Liikenneviraston tuottamaan Pisararadan esittelyvideoon!

 

Kuva: Liikennevirasto

 

 

 

 

Kehä II jatkuu Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle

Kehä II:n suunniteltu linjaus kulkee kalliotunnelissa Malminkartanon Honkasuon eteläpuolella Myyrmäkeen ja edelleen liittymään Hämeenlinnanväylälle. Hankkeella olisi toteutuessaan suuria vaikutuksia kaarelalaisille, sillä se helpottaisi poikittaisliikennettä lännen suuntaan.

Kehä II ensimmäinen osuus Länsiväylältä Turuntielle avattiin liikenteelle lokakuussa.2000. Kehä II:lla Länsiväylän ja Turunväylän välillä kulkee arkisin noin 60 000 ajoneuvoa.

Viimeisten tietojen mukaan Kehä II jatkosuunnitelman toteutuminen on siirtymässä vuosilla eteenpäin.

Lähde: Helsinki alueittain 2013, KaarelaTV 2014

 



Mediatiedot

KaarelaTV

Rekisteröity toiminimi v. 2012

Vastaava tuottaja:

Harri Elonen

Copyright © 2014

KaarelaTV.fi

Tarkemmat yhteystiedot

 

 



Lähetä uutisvinkki

Onko sinulla uutisnenää paikalllisiin asioihin? Mikä voisi kiinnostaa alueen asukkaita?

Klikkaa tästä ja lähetä vinkki!

 



Osallistu sisällöntuottamiseen

Haluatko toimia aktiivisesti KaarelaTV.fi -sivuston kehittämisessä ja sisällön tuottamisessa? Haluatko olla edistämässä asuinalueesi yhteisöllisyyttä ja kehitystä?

Ota yhteyttä toimitukseen

Anna oman äänesi kuulua!

 



Yhteystiedot

KaarelaTV

PL 7

00421 Helsinki